Siirry sisältöön

Tampereen kaupunki hakee Syväojan arvometsälle rauhoitusmääräystä

Julkaistu 13.5.2020 18.12

Kaupunki hakee järeälle ja vanhalle Syväojan alueen kuusimetsälle Pirkanmaan ELY-keskukselta rauhoitusmääräystä. Noin 11,2 hehtaarin laajuisen runsaslahopuustoisen alueen arvokkaimmat osat ovat Syväojan puronvarren lehtomainen kangasmetsä ja Isonviidanmaan lakikuusikko. Pohjois-Teiskossa Ala-Pirttijärven eteläpuolella sijaitsevan kohteen toteutustapa on kaupungin luonnonsuojeluohjelmassa arvometsä.

 

Syväojan alueelle haetaan luonnonsuojelulain 24 pykälän mukaista rauhoituspäätöstä. Asiasta päätti asunto- ja kiinteistölautakunta 13.5.2020. Syväoja täyttää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO 2014–2025) kannalta arvokkaan elinympäristön kriteerit.

– Toteutuessaan Syväojan rauhoittaminen jatkaa Tampereen viime vuosien määrätietoisia luonnonsuojelutoimia, sanoo apulaispormestari Jaakko Stenhäll.

Syväojan kokonaisuuden rauhoittaminen yksityismaan luonnonsuojelualueeksi on perusteltua alueen luontoarvojen puolesta. Siksi kohteen suojelusta on pyydetty ELY-keskukselta korvaustarjous METSO-ohjelman mukaisesti. Tarjouksen perusteella Tampereen kaupunki saisi korvausta metsätaloudellisen hyödyn menetyksestä 48 prosenttia puuston arvioidusta kokonaisarvosta. Korvaus olisi 79 000 euroa, ja alue jäisi Tampereen kaupungin omistukseen.

Syväoja on nimensä mukaisesti syvässä laaksossa virtaava, lähes luonnontilainen puro. Syväojan kautta laskevat Ylä-Keskinen- ja Ala-Pirttijärvet Löytänänjärven suuntaan. Puron ympäristön metsistä purkaa Syväojaan noroja. Norojen ympäristössä on reheviä pienialaisia korpia, joissa on havaittavissa lähteisyyttä ja pohjavesivaikutusta. Paikoin puron varrella on rehevämpiä, kosteampia painanteita, joissa viihtyvät suursaniaiset, muiden muassa kotkansiipi ja alvejuuret.

Lahopuuta alueella on kohtalaisesti, erityisesti aivan puron läheisyydessä. Itäosassa mäen lakialuetta peittää ikääntynyt tuoreen kankaan kuusikko, jossa on myös runsaasti eri-ikäistä lahopuuta. Yli satavuotiaiden kuusten joukossa on myös vanhoja mäntyjä. Maapuilta on löydetty muun muassa vanhan metsän indikaattorilajia ruostekääpää. Pesivistä petolinnuista on havaintoja esimerkiksi kanahaukasta ja viirupöllöstä.


Lisätietoja

Apulaispormestari
Jaakko Stenhäll
puhelin 045 137 8505
sähköposti [email protected]

Kiinteistöjohtaja
Virpi Ekholm
puhelin 0400 205 044
sähköposti [email protected]


Teksti Raija Lindell