Siirry sisältöön

Gallen-Kallelan Aino-triptyykki Tampereen taidemuseoon

Julkaistu 5.3.2020 12.00

Tampereen taidemuseon suosittu näyttely Joseph Alanen – Jugend • Kalevala • Tampere on täydentynyt Suomen tunnetuimman Kalevalan kuvaajan Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931) varhaisella mestariteoksella Aino-taru (1889). Tampereen taidemuseolle tarjottiin mahdollisuus lainata teos Suomen Pankin taidekokoelmista, joihin se on tullut 1950. Yleisöllä on nyt harvinainen mahdollisuus tutustua ensimmäiseen versioon triptyykistä. Teos on esillä 24.5.2020 saakka.

 

Realistisista kansankuvauksista, kansallisromanttisista Kalevala-aiheista ja karelianismista tunnetuksi tullut Suomen kansallistaiteilija Akseli Gallen-Kallela maalasi ensimmäisen version Aino-tarusta asuessaan ja työskennellessään Pariisissa 1880-luvun lopulla. Tuolloin fennomania ja Kalevalan syntysijoille sijoittuva Karjala-innostus vaikuttivat laajalti suomalaisten kultakauden taiteilijoiden keskuudessa. Triptyykin valmistuttua Pariisin maailmannäyttelyyn 1889 Gallen-Kallela ei itse ollut siihen kovin tyytyväinen. Pariisilaismallit eivät näyttäneet suomalaisilta, ja hän oli kuvannut kotimaan luontoa pääasiassa muistinsa ja luonnosten varassa, eikä ihailemassaan autenttisessa kalevalalaisessa erämaaluonnossa. Aino-taru oli kuitenkin Gallen-Kallelan Kalevala-romantiikan ensimmäinen suunnannäyttäjäteos. Hän maalasi kaksi vuotta myöhemmin Aino-tarusta myös toisen version Suomen Senaatin tilauksesta. Teos kuuluu Kansallisgallerian kokoelmiin.

Aino-triptyykin aiheena on Kalevalan tarina Joukahaisen Aino-sisaresta, jonka Joukahainen lupaa Väinämöisen puolisoksi. Gallen-Kallela kuvaa tarusta kolme kohtausta, joista kronologisesti ensimmäinen on vasemmalla, toinen oikealla ja viimeinen keskellä. Vasemmanpuoleisessa paneelissa Aino riuhtaisee helmet kaulaltaan ja kieltäytyy Väinämöisen kosinnasta. Oikeanpuoleisessa paneelissa Aino kohtaa niemen edustalla kisailevat Vellamon neidot. Tarinan päättävässä keskipaneelissa Väinämöinen saa kalastaessaan oudon saaliin, jota ei ensin tunnista Ainoksi. Tämä pilkkaa Väinämöistä ja hyppää ilkkuen veteen. Seuraavaa vaihetta, jossa Aino ui neitojen houkuttelemana kivelle ja painuu sen mukana aaltoihin, ei kuvata.

Aino-triptyykki herättää yhä edelleen tunteita ja keskustelua muun muassa naisen asemasta. Teosta on syytetty jopa kansallissosialistiseksi Gallen-Kallelan itsensä tekemien suurten kehysten swastika-ornamentiikan takia. Swastika on kuitenkin vanha, useiden kulttuurien tuntema aurinkosymboli.

Tampereen taidemuseon näyttelyssä voi tutustua kahden hyvin erilaisen taiteilijan, Akseli Gallen-Kallelan ja Joseph Alasen (1885-1920), näkemykseen Kalevalasta. Gallen-Kallelan Kalevala-tulkinnat ovat piirtyneet suomalaisten muistiin kollektiivisina kuvina kansalliseepoksestamme. Joseph Alasen näyttely esittelee mittavan kokoelman Kalevala-taidetta pari kolme vuosikymmentä Gallen-Kallelan jälkeen. Alasen tulkinta Kalevalasta oli omintakeinen ja poikkeaa täysin Gallen-Kallelan kuvamaailmasta.



Lisätietoja

Tampereen taidemuseo
puhelin 03 5656 6577
avoinna ti–to klo 9–17, pe–su klo 10–18