Siirry sisältöön

Tampereen sijoitukset tuottivat 4,1 miljoonaa euroa osakemarkkinoiden hyvän kehityksen ansiosta

Julkaistu 3.2.2020 12.00

Tampereen kaupungin sijoitukset tuottivat erinomaisesti vuonna 2019. Sijoitusvarallisuus koostuu aikaisempien vuosien ylijäämistä ja kaupungin taseeseen rahastoiduista varoista. Vuoden lopussa sijoituksia oli 28,9 miljoonaa euroa. Hyvien tuottojen ansiosta määrä kasvoi 4,1 miljoonaa euroa. Suhteellisesti laskettuna tuottoa kertyi 18,8 prosenttia.

– Tampereen kaupunki on sijoittanut pääosan varoistaan sekä aktiivisiin rahastoihin että passiivisiin indeksirahastoihin. Sijoitukset on hajautettu maantieteellisesti useille eri markkinoille, joskin pääpaino on ollut Euroopassa ja USA:ssa. Osakemarkkinoiden viime vuoden hyvä kehitys hyödytti myös Tampereen kaupunkia, kertoo liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen.

Kaupungin sijoitusvaroista noin kaksi kolmasosaa oli osakerahastoissa. Loppu yksi kolmasosaa oli yrityslainoihin sijoittavissa rahastoissa ja valtionlainoissa. Viime vuonna kaupunki ei tehnyt yhtään uutta sijoitusta korkotuotteisiin.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi uudet sijoitustoiminnan periaatteet viime vuonna. Niissä korostuu vastuullinen sijoittaminen. Vuojolaisen mukaan ohjeistus näkyy jo sijoituspäätöksissä ja rahastovalinnoissa. Kaupunki edellyttää esimerkiksi rahastojen varainhoitajilta ESG-periaatteiden liittämistä osaksi sijoitusprosessia ja -raportointia.

Lainamäärä kasvoi 124 miljoonaa euroa

Viime vuoden lopussa Tampereen kaupungilla oli velkaa 794,8 miljoonaa euroa. Se oli 124,3 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Kokonaislainasummasta 589,8 miljoonaa oli rahalaitoksilta otettua lainaa ja 205 miljoonaa euroa kaupungin tytäryhtiöiltä saatua konsernin sisäistä velkaa. Tytäryhtiöiden ja kaupungin yhteinen konsernitili optimoi konsernin pääoman käytön ja minimoi ulkoiset korkomenot.

Kaupunki maksoi korkoja 13 miljoonaa euroa. Kasvaneen velkamäärän takia korkojen määrä nousi 1,2 miljoonaa euroa. Velkojen keskikorko oli noin 1,5 prosenttia. Korkolaskelmassa on otettu huomioon myös taseen ulkopuolisten rahoitusleasing-velkojen korot. Lainoista 57 prosenttia on suojattu koronvaihtosopimuksin koronnousua vastaan. Kaupunki maksoi lyhennyksiä 43,4 miljoonaa euroa.

Kaupungin merkittävin rahoittaja oli Kuntarahoitus Oyj, jolta kaupungilla oli lainaa 249,4 miljoonaa euroa. Kuntarahoituksen ja omien tytäryhtiöiden lisäksi kaupungilla on lainaa muun muassa Euroopan investointipankilta (EIB), Euroopan neuvoston kehityspankilta (CEB), ja Pohjoismaiden investointipankilta (NIB).

Tamperelaista kohden laskettuna lainamäärä on 3337 euroa. Vuotta aiemmin jokaiselle kaupunkilaiselle jyvitetty laskennallinen lainamäärä oli 2847 euroa.


Lisätietoja

Liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja
Arto Vuojolainen
puhelin +358503451397
sähköposti [email protected]


Teksti Sami Suojanen