Siirry sisältöön

Opiskelijoiden projektitöiden tuloksena uusia ideoita kaupunkiympäristön viranomaispalveluille

Julkaistu 20.12.2019 13.07

Kaupunkiympäristön palvelualueella on selvitty tämän vuoden aikana viranomaispalvelujen hyötyjä ja arvonmuodostusta muun muassa asiakas-, työntekijä- ja päättäjäkyselyillä. Ratkaisuehdotuksia ja tuoreita näkökulmia asiakaskokemuksen parantamisesta ja digitalisaation hyödyntämisestä saatiin Tampereen yliopiston ja ammattikorkeakoulun opiskelijoilta. Erityisinä kohteina olivat kaupungin pysäköinninvalvonta ja terveydensuojelu. Myös liiketoiminnan edistämiseksi haettiin ideoita kaupunkiympäristödatan tehokkaasta käytöstä.

–Hanke toteuttaa myös kaupungin strategiaa, kun saadaan opintoihin arkikokemuksia ja kaupungin toimintaan ideoita ja asiakasnäkökulmia, kiteyttää hankevetäjä Keijo Houhala.

–Yhteistyö opiskelijoiden kanssa on ollut avartavaa ja molemmin puolin hyödyllistä, joten sen toivotaan jatkuvan, tiivistyvän ja kehittyvän, summaa Houhala.

Tampereen ammattikorkeakoulun ryhmä arvio kaupungin kyselydataa asiakaspalvelujen kehittämisen näkökulmasta. Kunnan valvontapalveluille on ominaista se, että asiakas voi joutua palveluiden piiriin tahtomattaan. Asiakkaana voi olla myös yritys tai jopa luonto. Ryhmän mukaan kaikilla asiakkailla on oma arvonsa, kuntien tulisikin lisätä asiakasymmärrystä ja panostaa asiakaslähtöiseen toimintaan.

TAMKin projektiryhmä teki myös vertaiskyselyn Suomen kolmenkymmenen suurimman kaupungin vastaavien viranomaispalvelujen yksiköille Tampereen kyselyn teemoista. Kohtaamiskokemus nousi yhdeksi tärkeimpänä pidetyksi asiaksi.

Terveydensuojelu luo turvallisuudentunnetta - palvelut monille tuntemattomia

Tampereen yliopiston projektiryhmistä yksi tutki terveydensuojeluyksikön tuottamaa arvoa asiakkaalle. Terveydensuojeluun kuuluvia tehtäviä ovat mm. talousveden ja uimavesien valvonta, asumisterveys, sisämelun ja radonin torjunta sekä koulujen, päiväkotien, kauneudenhoito- ja kampaamo, majoitus-, liikuntatilojen ja vastaavien tilojen terveysvalvonta. Ryhmä huomioi, että terveydensuojelun palvelut toimivat parhaiten, kun niitä ei havaitse. Palvelut näkyvät asiakkaille vasta ongelmien ilmaantuessa, kun esimerkiksi juomavesi pilaantuu. Luottamus, turvallisuudentunne ja palvelujen oikea-aikaisuus sekä taustaprosessien toimivuus ovatkin terveydensuojelun palvelujen ytimessä - juuri näihin asioihin palvelulupaus perustuu.

Voisiko terveydensuojelun tarkastuksia digitalisoida osittain?

Opiskelijaryhmä suositteli kaupungille palvelulupausten täsmentämistä toiminnan laadun mittaamiseksi ja hätätilanteiden minimoiseksi. Myös toiminnan arvolähtökohtien määrittely sekä tunnistus olisi ensiarvoista. Lisäksi painotettiin yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Sidosryhmien kuten isännöitsijöiden kouluttamisella saadaan usein parempia tai vaikuttavampia tuloksia kuin pelkällä viranomaisvalvonnalla. Esimerkki kaupungin terveydensuojelupalveluille hyödyllisestä digitaalisesta palvelusta voisi olla automaattiset tarkastukset. Palvelu voisi hyödyntää kohteisiin asetettuja sensoreita ja yhdistelemällä kohteista saatavaa tietoa voitaisiin tuottaa tietoa siitä, millaisia jatkotoimenpiteitä tulisi tehdä.

Pysäköinninvalvonta ja asiakkaat hyötyvät digipalveluista

Pysäköinninvalvonnan asiakaskokemus ja digitalisaation hyödyntäminen olivat toisen Tampereen yliopiston opiskelijaryhmän selvittelyn kohteena. Suurimpana haasteena nähtiin positiivisen asiakaskokemuksen luominen. Pysäköinninvalvonnan tekemää ohjausta ja neuvontaa tulisi tehdä näkyvämmäksi ja tehostaa. Asiakkaille voisi esimerkiksi tiedottaa yleisimmistä virhemaksujen syistä. Katutöistä ja muista tilapäisistä liikennejärjestelyistä tulisi tiedottaa erityisen hyvin, esimerkiksi Tampere-sovelluksella. Digipalveluja tulisi hyödyntää nykyistäkin enemmän. Karttasovellus voisi auttaa pysäköintipaikan etsimisessä ja se voisi ilmoittaa pysäköintialueen erityishuomiot ja sallitut pysäköintiajat sekä muistuttaa parkkiajan päättymisestä. Palautteen antamisen kynnystä voisi madaltaa esimerkiksi chat-palvelu.

Kaupunkiympäristön data hyötykäyttöön

Kolmas Tampereen yliopiston opiskelijaryhmä selvitteli kaupunkiympäristön viranomaispalvelujen mahdollistamia liiketoimintamahdollisuuksia. Kaupungilla on käytössä valtavia määriä dataa, jota voisi jalostaa ja jakaa sekä hyödyntää liiketoiminnassa data-analytiikan, koneoppimisen ja esineiden internetin avulla. Yksi esimerkki on rakennusvalvonnan Lupapiste, jossa koneoppiminen voisi sujuvoittaa lupaprosessia kuvien tunnistustekniikalla. Kone pystyisi tarkastamaan rakennuspiirustuksista tietyt ominaisuudet.

Tampereen kaupungista tehtyä visuaalista 3 D -mallia voisi hyödyntää enemmän, kun sitä täydentäisi uusilla ominaisuuksilla. Ryhmä ideoi, että malliin voisi lisätä infrapunakameroiden keräämiä rakennusten lämpövuototietoja, jolloin rakennuksen omistaja voisi nähdä paljonko ja missä kohdissa lämpövuotoa rakennuksissa on. Vuototietojen selville saanti auttaisi parantamaan energiatehokkuutta.

Neljäs yliopiston ryhmä pohti työntekijäkokemusta sekä keinoja motivaation uudistamiseksi ja luottamuksen rakentamiseksi. Työelämässä tarvitaan monenlaisia ja monikanavaisia vuorovaikuttamisen tapoja niin organisaation sisällä kuin asiakaskohtaamisissa. Myös epäviralliset asiakaskohtaamiset ovat tärkeitä.

–Kaikkien opiskelijaryhmien työn tulokset käsitellään ja hyödynnetään kaupunkiympäristön palvelualueen ja sen yksiköiden oman toiminnan sekä asiakaslähtöisyyden kehittämisessä, toteaa kehittämispäällikkö Matias Ansaharju.

Tampereen kaupungin arvonmuodostusta näkyväksi tekevässä kehittämishankkeessa on mukana kaupunkiympäristön viranomaisyksiköistä elintarvikevalvonta, eläinlääkäripalvelut, jätehuolto, katutilavalvonta, kiinteistönmuodostus, pysäköinninvalvonta, rakennusvalvonta, terveydensuojelu ja ympäristönsuojelu.


Lisätietoja

Kehityspäällikkö
Keijo Houhala
puhelin 044 431 4211
sähköposti [email protected]


Teksti Tarja Nikupaavo-Oksanen