Siirry sisältöön

Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi Asemakeskuksen yleissuunnitelman

Julkaistu 16.12.2019 15.09

Tampereen keskustan kehittämisen merkittävimpiä hankkeita on asemanseudun kehittäminen. Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi 16.12. Asemakeskuksen yleissuunnitelman. Hankkeessa voidaan nyt edetä ensimmäisen vaiheen asemakaavan laatimiseen.

Yleissuunnitelman mukainen asemakeskus Rautatienkadulta nähtynä havainnekuvassa.
 

Asemakeskus liittyy Tampereen henkilöratapihan uudistamiseen ja Suomirata-hankkeeseen, joilla on suuri merkitys valtakunnallisesti. VR:n mukaan rautateiden kaukoliikenteessä tehdään 14 miljoonaa matkaa vuodessa, joista suurin osa liikennöi Tampereen kautta. Tampereen rautatieaseman läpi kulkee noin 5 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Vuoteen 2040 mennessä asemakeskuksen alueen asiointi- ja kävijämäärän on arvioitu kasvavan 20 miljoonaan henkilöön.

Asemakeskuksen rooli Tampereen keskustan ja tulevan Kannen areenan alueen saavutettavuudessa on ratkaiseva. Asemanseudun kehittäminen tiivistää kaupunkirakennetta, yhdistää eri kaupunginosat toisiinsa ja parantaa kevyen liikenteen reittejä. Asemakeskus ja Kansi ja areena muodostavat yhdessä uuden asumisen, työpaikkojen ja palveluiden keskittymän ja viihtyisän kaupunginosan.

Asemakeskuksen yleissuunnitelmassa tavoitteena on toimiva, turvallinen ja kaupunkikuvallisesti hyvälaatuinen kaupunginosa. Yleissuunnitelmaan kuuluu 210 000 kerrosneliömetriä uudisrakentamista vuoteen 2035 mennessä. Uutta kansirakennetta muodostuu noin 20 000 neliömetriä. Hanke mahdollistaa alueelle noin 4000 uutta työpaikkaa ja 3000-4000 uutta asuntoa.

Asemanseudun kehittäminen on jaettu kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisen vaihe toteutuu vuosina 2023-2030, toinen 2026-2030 ja kolmas vaihe 2030-2035. Kaavoituksen ja rakentamisen vaiheistaminen nousi myös sidosryhmien kanssa käydyssä keskustelussa keskeiseksi tekijäksi. Vaiheittain eteneminen mahdollistaa reagoinnin markkinoiden kysyntään ja muutoksiin. Vuosia kestävässä hankkeessa palvelujen tarjonta ja liikkumisen sujuvuus voidaan varmistaa jo rakentamisen aikana.

Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluvat länsipuolen asuin- ja toimitilarakennukset, itäpuolella sijaitsevan eteläisen veturitallin jatkoksi rakennettava asuin- ja toimitilarakennus, kulkuyhteys Åkerlundinkadulta pohjoiskannelle sekä keskustan uusi viheralue eli asemapuisto, joka johtaa asemakeskukselta kohti Kannen areenaa. Samaan aikaan vuosille 2022-2026 ajoittuu myös Väyläviraston toteuttamaTampereen henkilöratapihan perusparannus.

Ensimmäisen vaiheen investoinnit jakautuvat vuosille 2023-2030 ja ovat noin 50 miljoonaa euroa. Ensimmäisessä vaiheessa rakennusoikeudesta ja maankäyttösopimuskorvauksista syntyy kaupungille tuottoja noin 38 miljoonaa euroa.

Itsenäisyydenkadun tunnelin uusiminen on arvioitu toteutettavaksi vuosina 2022-2026. Asematunneliin tehdään vuonna 2020 suojatunneli, joka mahdollistaa raitiotien häiriöttömän liikennöinnin tunnelin uusimisen aikana. Tunnelista on mahdollista tehdä myös suora kulkuyhteys aseman laitureille.

Yleissuunnitelman yhteiskuntataloudellisten vaikutusten arvioinnin perusteella rakentamisen aikana hanke luo työpaikkoja Suomeen noin 1000 henkilötyövuotta vuosittain. Näistä Tampereen osuus on noin 370 henkilötyövuotta vuosittain hankkeen rakentamisen aikana. Hankkeen ensimmäisen vaiheen rakentaminen luo Tampereelle arvion mukaan noin 270 henkilötyövuotta vuosittain. Verotulovaikutus rakentamisen aikana Tampereelle on noin 35 miljoonaa euroa (sisältää kunnallisverot, kiinteistöverot ja 1/3 yhteisöverot). Valmistumisen jälkeen arvioidun tuotannon kasvun seurauksena verotuloja Tampereelle kertyy noin 58 miljoonaa euroa vuosittain.

Kaupunginhallitus totesi lisäksi päätöksessään, että alueen asemakaavan jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota alueelle suunnitellun puiston viereen rakennettavan rakennusmassan muotoon ja paikkaan sekä kaukoliikenteen bussien terminaaliratkaisuun.


Lisätietoja

Hankejohtaja
Tero Tenhunen
puhelin 050 540 2860
sähköposti [email protected]

Hankekehityspäällikkö
Henri Väänänen
puhelin 044 430 9968
sähköposti [email protected]


Teksti Anna-Maria Maunu