Siirry sisältöön

Yhdyskuntalautakunta hyväksyi vuoden 2020 palvelu- ja vuosisuunnitelman

Julkaistu 10.12.2019 19.51

Tampereen kaupunki on varannut yhdyskuntalautakunnan alaisiin palveluihin vuodelle 2020 noin 82,9 miljoonaa euroa. Luvussa on mukana nettomenot -28,3 miljoonaa euroa (toimintakate) ja nettoinvestoinnit -54,6 miljoonaa euroa. Yhdyskuntalautakunta hyväksyi vuoden 2018 palvelu- ja vuosisuunnitelman tiistaina 10.12.2019.

Palvelu- ja vuosisuunnitelmassa tarkennetaan vuosittain talousarviota ja siinä asetettuja toiminnan ja talouden tavoitteita. Esitys perustui valtuuston 18.11.2019 hyväksymässä talousarviossa osoitettuihin lautakuntatasolla sitoviin määrärahoihin ja tuloarvioihin.

Yhdyskuntalautakunnan vuoden 2020 vuosisuunnitelmaesityksessä on noudatettu kaupunginvaltuuston 23.4.2018 hyväksymää talouden tasapainottamisohjelmaa. Pormestarin talousarvioehdotuksen yhteydessä esitelty pysyvämmän talouden tasapainon saavuttamiseksi laadittu 10 kohdan toimenpideohjelma on huomioitu soveltuvin osin. Vuosisuunnitelmaesityksessä on huomioitu pormestarin palvelualueelle kohdistama 0,3 miljoonan euron lisäsäästövelvoite, joka ei saa kohdistua katujen kunnossapitoon.

Vuosisuunnitelmaesityksessä on huomioitu kaupungin yksiköiden organisaatiomuutoksista johtuvina muutoksina Infra liikelaitoksen muuttuminen osakeyhtiöksi 1.1.2020 alkaen. Muutos pienentää lautakunnan palveluostoja Tampereen Infra Oy:lta yhteensä 1,601 miljoonaa euroa osakeyhtiön tekemien hinnanalennusten vuoksi.

Kaupunginvaltuusto päätti 17.6.2019, että Tampereen Infra Liikelaitoksen liiketoiminta yhtiöitetään Tampereen Infra Oy:ksi 1.1.2020 alkaen.

Kaupunkiympäristön palvelualue ohjaa Tampereen Infra Oy:n tekemistä palvelusopimuksella ja talousarviolla. Tampereen Infra Oy:n ja kaupungin välinen työnjako määritellään niin, että keskeiset rakennuttamisen toiminnot keskitetään Kaupunkiympäristön palvelualueelle ja Infra Oy:lle keskitetään kunnossapito- ja paikkatietopalvelut.

Kaupunkiympäristön palvelualueen organisaatiossa yhdyskuntalautakunnan järjestämät palvelut jakautuvat kolmeen palvelukokonaisuuteen. Ne ovat kaupunkiympäristön suunnittelu, kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito sekä kestävä kaupunki.

Kaupunginvaltuuston ohjauksessa ovat erikseen sitovat kehitysohjelmat, joita ovat Viiden tähden keskusta, Hiedanranta, Smart Tampere ja Raitiotie.

Joukkoliikenteen osalta palvelu- ja vuosisuunnitelman hyväksyy seudullinen joukkoliikennelautakunta.

Uusille asuinalueille investointeja

Vuosisuunnitelmassa merkittävimmät uudet investoinnit kohdistuvat Kaupunkiympäristön rakennuttamisen palveluryhmään, kuten muun muassa Ojala-Lamminrahkan alueen kunnallistekniikan rakentamisen aloittaminen. Keskeisten uudiskohteiden rakentamista jatketaan.

Raitiotiekaduilla jatketaan raitiotien rinnakkaishankkeiden toteuttamista vuosibudjetin puitteissa. Lisäksi investoinnit jatkuvat muun muassa saneerauskohteisissa, hulevesikohteissa, kävely- ja pyöräilyväylillä sekä viheralueilla.

Raitiotien toteuttamisen rinnakkaishankkeet ovat merkittäviltä osin kävely- ja pyöräilyväylien toteuttamista. Merkittävin yksittäinen muu joukkoliikennehanke on Tesoman lähijunaseisakkeen ja siihen liittyvän alikäytävän rakentaminen yhteistyössä valtion kanssa.

Pinninkadun alikulkusilta uusitaan yhteistyössä valtion kanssa. Ratapihankadun ja siihen liittyvän Rongankadun alikulkukäytävän rakentaminen tavara-aseman kohdalla on tarkoitus aloittaa loppuvuonna 2020 heti sen jälkeen, kun tavara-asema on siirretty.

Merkittävimpiä viherinvestointeja ovat Käpylehmänpuiston ja Mokkapuiston peruskorjaus.

Asemakaavoitusta raitiotien läheisyyteen

Asemakaavoituksen painopistealueita ovat erityisesti raitiotien lähialueet sekä keskustan ja aluekeskusten kohteet. Raitiotien osalta kohteena ovat keskustasta Lentävänniemeen ja Lielahteen kulkevan osuuden edellyttämät asemakaavat.

Keskustan merkittävimmät kohteet ovat Asemakeskuksen ja Särkänniemen alueet ympäristöineen. Niitä kehitetään monipuolisina työpaikkojen, palveluiden ja asumisen alueina. Kaavoissa otetaan huomioon erityisesti alueiden rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman arvot. Keskusta-alueelle sijoittuu lisäksi useita täydennyskohteita.

Työpaikkojen määrän kasvulle luodaan edellytyksiä Lahdesjärven ja Kaupin alueilla. Palvelu- ja tuotantotiloille luodaan sijoittumismahdollisuuksia myös monitoimintaisille alueille keskustassa ja keskuksissa.

Pyynikin trikoon ja Raholan radanvarren alueita kehitetään asumiselle ja palveluille. Messukylän uuden päiväkodin ja koulun laajennuksen asemakaavalla vastataan alueen palvelutarpeeseen. Kaupin urheilupuiston suunnittelun yhteydessä sovitetaan yhteen liikuntapalveluiden tarpeet liikennejärjestelyiden ja luontoarvojen kanssa.

Yleissuunnitelman valmistuttua aloitetaan asemakaavoitus Hiedanrannan ydinalueilla ensimmäisillä asemakaavoilla, joilla osoitetaan tiloja sekä asumiselle että toimitiloille ja kaupallisille palveluille.

Kaavoituksella mahdollistetaan monipuolinen asuntotuotanto, kohtuuhintainen rakentaminen sekä pienimuotoisten asuintalot.

Kantakaupungin yleiskaavan luonnos valmistuu

Maankäytön suunnittelua keskeisesti ohjaavan kantakaupungin yleiskaavan luonnos valmistuu ja asetetaan nähtäville. Yleiskaavan tavoitteena on varmistaa kaupungin aiempaa suuremman kasvutavoitteen toteutuminen. Tavoitteena on myös kestävä liikkuminen ja hiilineutraalisuus. Yleiskaavan suunnittelu on tietomallipohjaista.

Vuonna 2020 valmistuvat myös pohjoisen suuralueen strategisen yleiskaavaehdotus sekä Kämmenniemen yleissuunnitelma.

Raitiotien suunnittelu jatkuu

Liikennejärjestelmäsuunnittelussa jatketaan raitiotien ja siihen liittyvien rinnakkaishankkeiden suunnittelua. Pääpaino tulee olemaan raitiotien 2. vaiheen eli Pyynikintori–Lentävänniemi-osuuden suunnittelussa, jota tehdään yhdessä Raitiotieallianssin kanssa.

Kaupunginhallitus hyväksyi raitiotien rakentamisen Hatanpään valtatielle välille Koskipuisto - Tampereen valtatie ja kaupunginvaltuusto päätti rakentamisesta marraskuussa.

Kestävän liikkumisen suunnitelma (SUMP) valmistuu vuonna 2020. Keskustan ja Hervannan välisen korkeatasoisen pyöräväylän pohjoisosan suunnittelua jatketaan. Kaupunkipyöräjärjestelmän ensimmäinen vaihe otetaan kaupunkikonsernin eri toimijoiden yhteistyönä käyttöön kesällä 2020.

Kävelyn ja kaupunkielämän toimenpidesuunnitelma on tekeillä, ja kävelyopastussuunnittelu jatkuu. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamisen pääpaino on pääreittien laatutason kohottamisessa erityisesti raitiotiekäytävässä sekä keskustassa.

Asuinalueiden 30 km/h aluenopeusrajoitusalueiden ja liikenteen rauhoittamisen suunnittelua jatketaan osallistavalla suunnittelulla. Erityisesti suojatieturvallisuutta ja koululaisten turvallista liikkumista edistetään.

Liikenteeseen automaattivalvontaa

Liikenteen automaattivalvontaa edistetään yhteistyössä poliisin kanssa. Vaikuttavuuden perusteella valituissa liittymissä käynnistetään automaattivalvonta ylinopeuksien ja punaista päin ajamisen osalta.

Keskustan katujen suunnittelua jatketaan. Vuonna 2020 tärkeimpinä suunnittelukohteina ovat keskustakehä, Keskustori ja Tammerkosken ylittävien kävely- ja pyöräily-yhteyksien parantaminen. Keskustakehän sisällä sijaitsevan alueen kävelypainotteisuutta edistetään.

Asemakeskuksen liikennesuunnittelu jatkuu valmistuvan yleissuunnitelman pohjalta. Pysäköintipolitiikassa ohjelmoitujen toimenpiteiden suunnittelu jatkuu. Vuonna 2020 tehdään suunnitelmat pyöräpysäköinnin ja liityntäpysäköinnin kehittämisperiaatteista.

Uusien alueiden katujen yleissuunnittelua tehdään laajasti. Merkittäviä kohteita ovat mm. Hiedanrannan ja tuleviin raitiotiekäytäviin liittyvät kadut. Hervannan pääkatujen kehittämissuunnitelmien laatiminen alkaa. Vaitinaron eritasoliittymän jatkosuunnittelua ja Hiedanrannan kytkeytymistä Paasikiventiehen edistetään.

Liikenteen hallinnan osalta edistetään liikenteen datalähteiden hyödyntämistä paremmaksi liikenteen reaaliaikaiseksi tilannekuvaksi ja uusiksi operoinnin työkaluiksi. Automaattiliikenteen edistämisessä tehdään suunnitelmaa ja älyliikenteen kehittämistä jatketaan.

Kaupunkipuistoa ja –puulinjausta valmistellaan

Tampereen kansallisen kaupunkipuiston valmistelu etenee. Lisäksi laaditaan viherrakenneselvityksiä ja suunnitelmia täydennysrakentamisen ja asemakaavoituksen tueksi.

Tampereelle valmistellaan kaupunkipuulinjaus, jonka avulla kehitetään hyvää viherrakennetta ja pyritään torjumaan kaupunkipuita uhkaavia tautiriskejä.

Peruskorjauskohteita on muun muassa Linnainmaalla. Viherpalveluohjelma ja leikkipaikat 2012–2020 uudistetaan. Viherkerroin-menetelmää kehitetään ja se otetaan käyttöön soveltuvissa asemakaavoissa.

Hulevesiomaisuuden hallintaa kehitetään. Hulevesiohjelma päivitetään vastaamaan uudistunutta vastuujakoa ja suunnitteluperiaatteita tarkennetaan erityisesti herkkien vesistöjen suojelun osalta.

Vesihuoltoa kehitetään sidosryhmäyhteistyössä päivitetyn vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisesti. Tampereen yhdyskuntalautakunta vastaa hulevesien hallinnan kokonaisuudesta mukaan lukien huleveden viemäröinti. Hulevesien hallinnasta kunnalle aiheutuvat kustannukset katetaan hulevesimaksulla.

Kestävää kaupunkikehitystä edistetään

Kestävä kaupunki -palvelukokonaisuuden ensi vuoden toiminnan painopiste on valtuuston hyväksymien ympäristöpolitiikan ja kestävän kaupunkikehityksen Kestävä Tampere 2030 -linjausten toteuttaminen yhteistyössä kaikkien palvelualueiden, liikelaitosten ja konserniyhtiöiden kanssa samoin kuin asukkaiden ja alueen yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Palveluryhmä tehostaa ja sujuvoittaa ryhmään kuuluvia viranomaistoimintoja.

Ryhmä vastaa ympäristönsuojelun, jätehuollon ja ympäristöterveyden viranomaistehtävistä. Ryhmän asiantuntemusta tarjotaan aktiivisesti muiden kaupunginyksiköiden käyttöön. Kestävien hankintakriteerien käyttöä edistetään. Ympäristötiedon saatavuutta parannetaan ja hyödyntämistä laajennetaan.

Asiakaslähtöisyyttä ja digitalisointia

Kiinteistönmuodostusyksikössä on käytössä asiakaslähtöinen, aiempaa tehokkaampi kiinteistönmuodostamisprosessi. Tuotannon osalta siirrytään yhä enemmän sähköisten järjestelmien käyttöön toiminnan ohjaamisessa, valmistautuen samalla sähköisen arkistoinnin käyttöönottoon.

Sidosryhmien kanssa tehdään aktiivisesti yhteistyötä. Rakennusvalvontaan ja asemakaavoitukseen liittyviä prosesseja kehitetään. Yhteistyön tiivistämistä on tavoitteena testata myös kuntarajat ylittävästi, mahdollistaen resurssien tehokkaan käytön.

Maankäytön digitalisointi (MAD)- projektissa edistetään maankäytön prosessin kokonaisvaltaista digitalisaatiota. Maankäytön prosesseihin liittyvän paikkatiedon, datan, järjestelmien ja toiminnan kehittäminen ulottuu koko palvelualueelle.


Lisätietoja

Esittelijä
Johtaja
Mikko Nurminen
puhelin 040 801 2665

Puheenjohtaja
Apulaispormestari
Aleksi Jäntti
puhelin 040 727 3234


Teksti Anna-Leea Hyry