Siirry sisältöön

Lapsenhuoltolaki uudistui: vaihtoehtoja sopimiseen, lapsen osallisuus paranee vanhempien erotilanteessa

Julkaistu 2.12.2019 10.05

Osittain uudistettu laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta tuli voimaan 1.12.2019. Lakiuudistus koskee lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta. Uudistuksen tavoitteena on muun muassa parantaa lapsen edun toteutumista ja vahvistaa lapsen osallisuutta, kun häntä koskevista asioista päätetään. Lapsen osallisuus paranee etenkin erotilanteissa, kun vanhempien on selvitettävä lapsen oma näkemys huollosta ja tapaamisoikeudesta.

Linnunpönttö.
 

Tavoitteena on myös päivittää lain säännökset vastaamaan yhteiskunnan muutoksia, kuten nykyisiä perherakenteita, sekä edistää sovinnollisuutta ja lapselle läheisten ihmisten yhteistyötä. Lain uudistaminen on tarpeen, sillä laki on ollut voimassa vuodesta 1984.

Uudistuksen myötä lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevien sopimusten valikoima laajenee. Huoltajien välisestä tehtävienjaosta, oheishuoltajasta ja tietojensaantioikeudesta voidaan jatkossa sopia lastenvalvojan vahvistamalla sopimuksella.

Vanhempien kuultava lapsen näkemyksiä asumisesta ja tapaamisista

Lapsenhuoltolain uudistus tarkoittaa, että lapsen oikeus ilmaista mielipiteensä itseään koskevissa asioissa vahvistuu. Vanhempien tulee erotilanteessa keskustella lapsen kanssa ja kuulla hänen ajatuksiaan asumisesta ja toisen vanhemman tapaamisista tavalla, joka vastaa lapsen ikää ja kehitystasoa.

Vanhempien on käytävä keskustelu lapsen kanssa ennen kaupungin lastenvalvojalla asiointia. Keskustelun jälkeen vanhempien tulee esittää lapsen näkemykset lastenvalvojalle.

– Lapsen näkemyksen selvittäminen on ensisijaisesti lapsen huoltajien velvollisuus ja lastenvalvojan on varmistettava, että lapsi on saanut ilmaista näkemyksensä, kertoo johtava sosiaalityöntekijä Birgitta Jyrkkä Tampereen kaupungin perheoikeudellisten palveluiden yksiköstä.

Huoltajan on myös kerrottava lapselle lasta koskevista päätöksistä ja muista lapsen elämään vaikuttavista asioista lapsen ikään ja kehitystasoon nähden sopivalla tavalla. – Erityistilanteessa lastenvalvoja voi tavata lasta, mikäli arvioi sen tarpeelliseksi ja mikäli lapsi ja hänen huoltajansa tähän suostuvat, Jyrkkä sanoo.

Huoltajalla velvollisuus vaalia lapselle tärkeitä ihmissuhteita

Lakiuudistus velvoittaa huoltajaa vaalimaan lapselle tärkeitä ihmissuhteita, kuten suhteita vanhempiin ja muihin lapselle läheisiin ihmisiin. Näin pyritään parantamaan lapsen tapaamisoikeutta sekä luomaan ja säilyttämään lapselle läheiset ja myönteiset ihmissuhteet.

Lasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä. Vanhemmalla on velvollisuus ilmoittaa toiselle vanhemmalle, jos hän aikoo muuttaa asuinpaikkaansa, mikäli muutolla on vaikutusta lapsen huollon tai tapaamisoikeuden toteutumiseen. Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ja jos mahdollista, kolme kuukautta ennen aiottua muuttoa.

Huoltajat voivat sopia tehtäväjaosta

Vanhemmuuden tunnustamisen osalta lakiuudistus yksinkertaistaa lapsen huoltajuuden määräytymistä. Jos vanhempi tunnustaa isyytensä tai äitiytensä odotusaikana neuvolassa, hänestä tulee automaattisesti lapsen huoltaja, kun vanhemmuus vahvistetaan maistraatissa. Aikaisemmin vanhempien tuli laatia erillinen sopimus lapsen yhteishuollosta isyyden tai äitiyden tunnustamisen yhteydessä.

Huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, koulutuksesta, asuinpaikasta, harrastuksista sekä muista lapsen henkilökohtaisista asioista. Vanhemmat voivat jatkossa sopia lapsen huoltajuudesta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta entistä monipuolisemmin sopimuksella, jonka lastenvalvojan vahvistaa. Aikaisemmin lastenvalvoja saattoi vahvistaa lapsen huoltajuuden joko vanhempien yhteishuolloksi tai toisen vanhemman yksinhuolloksi.

– Nyt huoltajat voivat myös sopia lastenvalvojan luona huoltajan tehtävien jakamisesta keskenään, mikäli lapsen etu sitä edellyttää, Birgitta Jyrkkä sanoo.

Huoltajat voivat nyt sopia esimerkiksi, että he päättävät yhteisesti osasta huoltajuuteen liittyvistä tehtävistä ja osa tehtävistä on yksin toisen huoltajan päätettävissä (esimerkiksi sairaanhoito- ja terveydenhuolto, päiväkotia, koulua koskevat asiat).

Tähän saakka huoltajien tuli hakea tehtävänjaosta aina tuomioistuimen ratkaisu. Riitatilanteessa vanhemmat hakevat edelleen ratkaisun tuomioistuimesta.

Oheishuoltaja lastenvalvojan vahvistamalla sopimuksella

Vanhemmat voivat sopia myös toisen vanhemman yksinhuollosta siten, että lapsen toinen vanhempi, joka ei ole lapsen huoltaja, saa tiedonsaantioikeuden eri viranomaisilta lasta koskeviin salassa pidettäviin asioihin. Tietojensaantioikeus voi mahdollistaa ei-huoltajalle aktiivisemman roolin lapsen elämässä ja vähentää vanhempien ristiriitoja, mikäli lapsen asioista on päätöksenteossa jatkuvia erimielisyyksiä.

Tietojensaantioikeus voidaan vahvistaa myös muulle henkilölle, joka on antanut tähän suostumuksensa, mikäli vanhemmat ovat asiasta yksimielisiä.

Lastenvalvoja voi jatkossa vahvistaa vanhempien sopimuksen, jolla lapsen huolto annetaan myös muulle, lapselle läheiselle henkilölle (oheishuolto), mikäli arvioi sen lapsen edun mukaiseksi ratkaisuksi. Oheishuoltaja saa vahvistetulla sopimuksella täysivaltaiset huoltajan oikeudet, mikä vanhempien täytyy ottaa huomioon asiasta sopiessaan. Lapsen huoltajilta edellytetään hyvää yhteistyötä, ja oheishuoltajuuden vahvistamisen tulee olla lapsen edun mukainen ratkaisu. Asian arvioiminen edellyttää sosiaaliviranomaisen selvitystä.

Vuoroasuminen lisättiin lakiin, tapaamisiin vaihtoehtoja

Aiemmin vanhemmat saattoivat sopia lapsen asumisesta toisen vanhemman luona. Jatkossa vanhempien on mahdollista sopia, että lapsi asuu vuorotellen vanhempiensa luona (vuoroasuminen). Lapsella voi olla kuitenkin vain yksi virallinen asuinpaikka, jonka mukaan esimerkiksi lapsen palvelut järjestetään (mm. päivähoito, koulu, terveydenhuolto, sairaanhoito). Vanhempien on mahdollista sopia myös lapsen asumisesta muun henkilön (oheishuoltajan) luona.

Vanhemmat voivat sopia lapsen ja vanhemman tapaamisten toteuttamisesta tuettuina tai valvottuina. On mahdollista sopia myös, että vanhemman tapaaminen alkaa ja päättyy tuetusti tai valvotusti. Sosiaaliviranomainen voi vahvistaa sopimuksen, mikäli tuki tai valvonta on tarpeen lapsen edun kannalta perustellusta syystä. Tampereella valvottujen tapaamisten, tuettujen tapaamisten ja valvottujen vaihtojen järjestelyistä vastaa perheoikeudellisten palvelujen valvottujen tapaamisten yksikkö, joka sijaitsee Kuusikon perhetukikeskuksessa.

Johtava sosiaalityöntekijä
Birgitta Jyrkkä
puhelin 050 430 1195
sähköposti [email protected]


Teksti Johanna Toivanen