Siirry sisältöön

Sara Hildénin taidemuseon näyttelyvuosi 2020

Julkaistu 5.11.2019 11.05

Sara Hildénin taidemuseo esittelee näyttelyvuonna 2020 ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa kansainvälisesti merkittävän kuvanveistäjän ja taidemaalarin Thomas Houseagon, jonka näyttely avautuu yleisölle syyskuussa. Kevään ja kesän näyttelyt perustuvat Sara Hildénin säätiön kokoelmateoksiin. Helmikuussa avautuva Still Still Life käsittelee asetelmaa ja asetelmallisuutta. Kesänäyttely Seurassa on yksi Tampereen Taiteilijaseuran juhlanäyttelyistä ja esittelee Sara Hildénin säätiön kokoelmataiteilijoita.

Still Still Life 1.2.–17.5.2020

Still Still Life on katsaus asetelman genreen ja niihin tulkintoihin ja muotoihin, joita asetelma on saanut modernissa ja nykytaiteessa. Näyttely perustuu Sara Hildénin säätiön kokoelmaan, ja sitä täydennetään lainateoksin.

Asetelma on edelleen (still) ajankohtainen ja kiinnostava aihe. Asetelmat ovat hetken pysäytyskuvia jostakin helposti ohitettavasta. Asetelma rajaa jotain olennaista, tekee merkityksellisen näkyväksi, kehottaa katsomaan ja mietiskelemään ajallisuutta. Hiljaisuus, hiljaiselo ja liikkumattomuus (still) ovat osa asetelman historiaa ja keskeistä käsitteistöä. Näyttelyn nimen osana se sisältää ajatuksen hiljaisuuden merkityksestä hälyn täyttämässä maailmassa.

Näyttelyn teoksia yhdistää näkökulma asetelmaan ja asetelmallisuuteen. Aiheina ovat näkyvän maailman objektit, usein arkiset käyttöesineet tai ruoka-aineet, mutta myös ei-esittävät muodot. Yhteisenä piirteenä on kohteen tarkka havainnoiminen, ja ilmaisu, joka vangitsee pintaan liittyvän materiaalin tunnun ja kauneuden. Pinta kuitenkin rikkoutuu, kun katse kääntyy takaisin katsojaan.

Sara Hildénin säätiön kokoelman moderneihin klassikoihin kuuluvat mm. Pablo Picasson Lasi ja viulu (1912–13), Juan Gris’n Kitara ja kulmaviivain (1926), Fernand Légerin Monivärinen kukka (1937) ja Sommitelma asetelma-aiheen pohjalta (1938), erityisesti asetelmistaan tunnetun modernistin Giorgio Morandin Asetelma (1953), Nicolas de Staëlin Artisokat (1954) sekä Fernando Boteron Kunnianosoitus Caravaggiolle (1968). Klassikoiden lisäksi näyttelyyn tulee esille teoksia suomalaisilta ja ulkomaisilta nykytaiteilijoilta kuten Greta Alfaro, Claudio Bravo, Berlinde De Bruyckere, Jacob Dahlgren, Nir Hod, Daniel Jacoby, H.C Berg, Susanne Gottberg, Heikki Marila, Anna Retulainen ja Toni R. Toivonen.

Still Still Life -näyttelyn nykytaiteilijat ja heidän teoksensa osoittavat, että asetelma elää ajassa ja on aiheena mukautuva ja elinvoimainen. Sen yleisluontoisuus ja aiheiden runsaus mahdollistavat erilaisten tekniikoiden käytön. Asetelman asema on vahva. Asetelma on olemassa taiteen vuoksi.

Seurassa: Tomas Byström, Tuula Lehtinen, Osmo Rauhala, Teemu Saukkonen, Jyrki Siukonen, Ilkka Väätti 6.6.–30.8.2020

Tampereen Taiteilijaseuran juhlanäyttely esittelee Sara Hildénin säätiön kokoelmataiteilijoista Tomas Byströmin, Tuula Lehtisen, Osmo Rauhalan, Teemu Saukkosen, Jyrki Siukosen ja Ilkka Väätin. Tampereen Taiteilijaseura ry on satavuotiaana Suomen toiseksi vanhin ammattitaiteilijoiden yhdistys.

Thomas Houseago 19.9.2020–17.1.2021

Kuvanveistäjä ja taidemaalari Thomas Houseagon (s. 1972) yksityisnäyttely on taiteilijan ensimmäinen Pohjoismaissa. Leedsissä, Isossa-Britanniassa syntynyt taiteilija on asunut ja työskennellyt Los Angelesissa vuodesta 2003. Hän kuvaa veistoksissaan ihmishahmoa tilassa ja käyttää materiaaleinaan kipsiä, rautaa, pronssia ja puuta. Taidehistorian lisäksi hänen teoksissaan on runsaasti vaikutteita populaarikulttuurista, erityisesti elokuvasta.

Houseagon veistokset ovat usein suurikokoisia ja niissä on näkyvillä tekemisen jälkiä. Teokset esittävät ihmishahmoja, naamioita ja päitä sekä "aaveita" ja "monstereita". Aivan viimeisimmät teokset ovat ei-esittäviä rakennelmia. Sara Hildénin taidemuseon näyttelyyn tulee veistosten lisäksi esille piirustuksia ja maalauksia.

Houseagon tekniikka ankkuroituu piirtämiseen. Hän tulkitsee ihmishahmoa uudelleen tutkimalla tarkasti anatomiaa ja käyttämällä liioiteltua mittakaavaa. Teoksissa on yhtä aikaa voimaa ja haurautta sekä ihmisen läsnä- ja poissaoloa. Vaikka ihmishahmo näyttää usein poistuneen veistoksesta tai naamion takaa, teoksista välittyy vahvasti taiteilijan fyysinen läsnäolo.

Houseagon varhaisimmat veistokset perustuivat performanssille, joka määrittää edelleen hänen työskentelyään. Hahmojen asennoissa on juurevaa läsnäoloa, joka on taiteilijan nyrkkeilyharrastuksen kautta hankkimaa kehotietoisuutta. Teosten kautta välittyvä fyysisyys ja liike ovat ominaisia juuri Houseagolle.

Houseagon teosten materiaalimassojen on sanottu kuvaavan niitä tuntemuksia ja ajatuksia, jotka ovat ihmisen taakkoina tässä todellisuudessa.

Houseagon laaja retrospektiivinen näyttely Almost Human oli esillä Pariisissa keväällä 2019.


Lisätietoja

Museonjohtaja
Päivi Loimaala
puhelin 040 580 6552
sähköposti [email protected]

Kokoelmapäällikkö
Sarianne Soikkonen
puhelin 040 801 6088
sähköposti [email protected]

Viestintäsuunnittelija
Anne Kauramäki
puhelin 040 837 0357
sähköposti [email protected]

Sara Hildénin taidemuseo