Siirry sisältöön

Vesihuollon kehittämissuunnitelma nähtävänä

Julkaistu 4.9.2019 10.22

Tampereen kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma on päivitetty, ja siihen on koottu vesihuollon kehittämis- ja selvitystarpeet seuraavien kymmenen vuoden ajaksi. Suunnitelmaluonnos on nähtävänä 30.9.2019 saakka verkossa www.tampere.fi/vesihuoltojahulevedet. Suunnitelman ohjausryhmän jäseniä on mahdollisuus tulla tapaamaan ja jututtamaan maanantaina 16.9 klo 17 – 19 Kämmenniemen koulun ruokasaliin (Paavolantie 4).

Näkymä Lapinniemeen ja Näsijärvelle
 

Suunnitelma koskee niin Tampereen Veden verkostoja kuin haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämistarpeita ja on nyt aiempaa strategisempi.

Tampereen kantakaupungin alueella lähes kaikki kiinteistöt ovat vesihuoltoverkoston piirissä, ja vesihuoltopalveluista vastaa toiminta-alueellaan Tampereen Vesi. Tampereen Veden verkostoa laajennetaan asemakaavoituksen mukaan, ja täydennysrakentaminenkin vaatii paikoin merkittäviä investointeja. Suunnitelmassa on myös linjattu, ettei uudisrakentaminen saa vähentää vuosittain saneerattavaa verkostoa. Saneerausten tarve kasvaa lähivuosikymmeninä. Paikoitellen hulevesiä päätyy vielä jätevesiviemäriin. Sekaviemäröinnin vähentämiseen laaditaan pitkän tähtäimen suunnitelma.

Verkostoille ja vesilaitoksille kuntoarviot ja investointiohjelmat

Tampereen Veden laitoksille ja verkostoille laaditaan kuntoarviot sekä saneeraus- ja investointiohjelmat. Laitoksilla ei ole aiemmin ollut pitkän tähtäimen ohjelmia. Työ alkaa tänä vuonna, ja ohjelmissa huomioidaan kaupungin tavoitteet hiilineutraaliudesta ja energiatehokkuudesta.

Pintaveden käsittelylaitoksia ovat Ruskon sekä Polson ja Kämmenniemen vedenkäsittelylaitokset. Kaupinojan laitoksen laajennus on valmistumassa, ja se tulee toimimaan Tampereen Veden toisena päävesilaitoksena. Tampereen Veden jätevedenpuhdistamot sijaitsevat Viinikanlahdessa, Raholassa, Kämmenniemessä ja Polsossa. Uusi Tampereen seudun keskuspuhdistamo käynnistyy vuonna 2024, jolloin Viinikanlahden ja Raholan puhdistamojen toiminta lakkaa. Ennen keskuspuhdistamon käynnistymistä selvitetään vesihuollon seudullisen yhteistyön organisoitumismallia ja päätetään siitä.

Viiden kunnan tekopohjavesihanke Tavase on viivästynyt, mutta on edelleen käynnissä. Suunnitelmassa hanketta pidetään tarpeellisena vesihuollon toimintavarmuuden kehittämiseksi.

Vesiosuuskuntien toimintaedellytyksiä selvitetään

Pohjois-Tampereen alueella Teisko-Aitolahdessa toimii kolme vesiosuuskuntaa, joiden toiminnassa on haasteita ja selvitettävää. Esimerkiksi Nurmin vesiosuuskunnalla on halukkuutta sulautua Tampereen Veteen. Sisaruspohjan vesiosuuskunnalla on ollut ongelmia talousveden saatavuudessa. Vesiosuuskuntien tukemisen malli päivitetään ja samalla selvitetään niiden toimintaedellytyksiä.

Paikkatietoanalyysillä kartoitettiin keskitetyn vesihuollon tarvetta

Valtaosa Pohjois-Tampereen haja-asutusalueen kiinteistöistä huolehtii vesihuollostaan itse. Suunnitelmaa varten kartoitettiin ja pisteytettiin paikkatietoanalyysillä kyläalueita, joissa keskitetylle vesihuollolle olisi tarvetta ja sellainen olisi kannattavaa rakentaa. Analyysin ja aiempien selvitysten mukaan alueita ei löytynyt, koska asukasmäärät ovat pieniä ja tarvittavat verkostopituudet suuria. Analyysissä huomioitiin asukasmäärän lisäksi arseeni- ja kloridialueet sekä pohjavesi-, ranta- ja luonnonsuojelualueet. Korkeimmat pisteet saivat Sisaruspohja ja Nurmin alue, joilla jo toimivat vesiosuuskunnat sekä Eerolansuoran - Vääräjärven alue, joka on kaukana nykyisistä verkostoista

Haja-asutusalueen asukkaille tehtiin kysely vesihuollosta

Vesihuollon kehittämissuunnitelmaa varten avattiin kysely haja-asutusalueen vesihuollon kehittämistarpeista loppuvuodesta 2018. Siihen vastasi 44 henkilöä. Enemmistö vastanneista oli pääsääntöisesti tyytyväisiä talous- ja jätevesiensä tämänhetkiseen tilaan. Talousvettä saatiin enimmäkseen pora- ja rengaskaivoista. Porakaivovedessä oli vastanneiden mukaan paikoin korkeita rauta- ja/ tai mangaanipitoisuuksia sekä värihaittoja. Paikoin kaivoveden määrä väheni kuivina kesinä, esimerkiksi vuosina 2002 ja 2018. Harmaiden vesien käsittely ja umpisäiliö olivat yleisimpiä jätevesien käsittelyjärjestelmiä.

Tampereen ensimmäinen vesihuollon kehittämissuunnitelma laadittiin vuonna 2004. Se päivitettiin 2008, ja nyt käynnissä toinen päivitystyö.

Suunnitelma on nähtävillä paitsi kaupungin verkkosivuilla myös palvelupiste Frenckellissä, Frenckellinaukio 2 B sekä Kämmenniemen kirjastossa (Paavolantie 4) ja Terälahden kirjastossa (Niemikyläntie 14).

Tiedotetta päivitetty 9.9.2019.


Lisätietoja

Vesihuoltoinsinööri
Maria Åkerman
puhelin 040 801 6946
sähköposti [email protected]


Teksti Tarja Nikupaavo-Oksanen

Kuvat Laura Vanzo