Siirry sisältöön

Käpylän suojeluasemakaava hyväksyttiin yhdyskuntalautakunnassa

Julkaistu 25.6.2019 20.04

Käpylän pientaloalueen suojeluasemakaava hyväksyttiin 25.6.2019 Tampereen yhdyskuntalautakunnan osalta. Asemakaava menee vielä kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn.

Käpylän pientaloalue sijaitsee Lapin kaupunginosassa kahden kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Kaava-alueen pinta-ala on noin 13,4 hehtaaria. Siihen kuuluu käsittäen Lapin kaupunginosan korttelit ja niitä reunustavat kadut, Lapinpuistoa ja pieni osa Kaupinpuistoa, joka on kaavoittamaton alue.

Asemakaavan muutoksella turvataan valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön säilymistä. Alueelle osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 20 222 kerrosneliömetriä. Rakennusoikeus lisääntyy 2413 kerrosneliömetriä. Uusia tontteja ei osoiteta.

Kortteleihin on osoitettu alueelliset suojelumerkinnät sekä rakennusten suojelumerkinnät maakuntamuseon inventoinnin pohjalta. Rakennuksia ei saa purkaa.

Omakotitalojen rakennusoikeudet on osoitettu tonteille alkuperäisten suojeltavien asuinrakennusten koon mukaisina, vaihdellen 100 ja 225 kerrosneliömetrin välillä. Myöhemmille laajennuksille ja rakennusosille ei ole osoitettu rakennusoikeutta suojelukaavan pyrkiessä säilyttämään alueen alkuperäistä ilmettä ja rakennetta.

Lisäksi tonteilla on talousrakennusoikeus enintään yhteensä 30 kerrosneliömetriä, mihin myös joitakin suojeltavia piharakennuksia. Kolmea tonttia on hiukan laajennettu.

Käpylän historia ja luonne

Käpylän pientaloalue rakennettiin pääosin 1910 ja -20 -lukujen vaihteessa. Vuoden 1933 asemakaava laajensi aluetta hieman idän suuntaan, ja täydennysrakentamisena tuli muutama talo vielä 1940- ja 50-luvuilla.

Rakennukset ovat enimmäkseen hirsisiä. Osa on paritaloja, jotka on osin muutettu yhden perheen taloiksi. Rakennukset ovat tiiviisti katujen varrella, mikä luo miellyttävää kaupunkitilaa ja -ympäristöä. Alue on säilyttänyt hienosti alkuperäisen ilmeensä, jonka luonteeseen vaikuttaa myös ympäröivä vihervyöhyke.

Koivujen reunustamat kadut myötäilevät maaston muotoja ja pienten omakotitonttien rakennukset seuraavat katulinjaa. Pieni keskuspuisto Lapinaukea on alueen sydän. Käpylä on kokonaisuutena hyvin yhtenäinen viehättävine rakennuksineen. Kaava-alue on kaupungin omistuksessa.

Virkistysalueilla tavoitteena on kulttuurihistoriallisten ja luontoarvojen sekä virkistysalueiden toimintojen turvaaminen.


Lisätietoja

Esittelijä
Johtaja
Mikko Nurminen
puhelin 040 801 2665

Asemakaavapäällikkö
Elina Karppinen
puhelin 040 800 4908