Siirry sisältöön

Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi Asemakeskuksen jatkosuunnittelun periaatteet

Julkaistu 24.6.2019 16.06

Tampereen keskustan kehittämisessä strategisesti merkittävin kokonaisuus on asemanseutu eli henkilöratapiha lähiympäristöineen. Alueelle suunniteltu Asemakeskus on sekä kaupungin keskustan merkittävä kaupunkikehityshanke myös valtakunnallinen liikennejärjestelmän kehittämishanke. Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi linjaukset jatkosuunnittelulle 24.6.2019.

Havainnekuva Asemakeskuksesta
 

Asemakeskus tukee ja täydentää merkittävästi jo rakenteilla olevan uuden Tampereen Kansi-alueen ja Areenan saavutettavuutta ja toimintaa. Kannen ja Areenan myötä asemanseudusta muodostuu merkittävä asumisen, työpaikkojen, matkustamisen ja elämysten keskittymä. Asemakeskuksen kehittäminen osa Tampereen kaupungin Viiden tähden keskusta -kehittämisohjelmaa.

Asemakeskuksen arkkitehtikilpailun voittaja Cobe & Lunden korosti suunnitelmassaan "Reconnecting Tampere" kaupungin kuulumista ihmisille. Asemakeskus on läpikulku- ja kohtaamispaikka sekä maamerkki niin kaupunkilaisille kuin matkailijoille. Asemakeskuksen kehitystyötä tehdäänkin viihtyvyyden, palveluiden kasvattamisen ja kehittämisen, turvallisuuden, asumisen ja työympäristöjen näkökulmia huomioiden. Kaupunkirakenteen tiivistyminen, toimintojen luonteva limittyminen, hyvät joukkoliikenneyhteydet ja kevyen liikenteen väylät sekä sujuvat matkaketjut tukevat osaltaan Tampereen kaupungin tavoitetta arjen ja liikkumisen sujuvuudesta ja hiilineutraaliudesta.

Asemanseudun seuraavat vaiheet käynnistyvät Tampereen Kannen pohjoisosan jälkeen arviolta vuonna 2025. Tampereen kaupunkiseudun ja valtion väliset MAL aiesopimukset antavat hyvän pohjan asemaseudun kehittämiseen. Vuosien 2016- 2019 aiesopimuksessa todetaan mm. että Tampereen kaupunki ja valtio kehittävät Tampereen asemakeskusta Suomen kasvukäytäväkeskuksena ja valtakunnallisena solmukohtana. Toiminnoiltaan sujuva asemakeskus mahdollistaa muun muassa työ- ja vapaa-ajan matkustamisen kasvun ja sujuva liikennöinti lisää kaupungin veto- ja pitovoimaa. Lisäraiteen suunnittelu välillä Tampere- Riihimäki etenee ja luo edellytyksiä seudullisille, kansallisille ja kansainvälisille matkaketjuille.

Nyt yleissuunnittelun kohteena oleva asemanseudun alue toteutuu pitkän ajan kuluessa, ja kaavoitusta tullaan tekemään vaiheittain. Asemakeskuksen suunnittelussa on mukana kaupungin lisäksi myös Väylävirasto, VR-Yhtymä Oy ja Finnpark Oy. Osapuolten kesken on työstetty erilaisia suunnitelmia, ja nyt on löydetty ratkaisu, joka mahdollistaa taloudellisten, teknisten ja kuin kaupunkikuvallisten tavoitteiden täyttämisen.

Esitetyn vaihtoehtoisen suunnitelman ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu koko henkilöratapihan ja Rautatienkadun välinen alue aseman länsipuolella Tampereen Kannen pohjoispäästä aina vanhalle postitalolle asti. Suunnitelma on taloudellisesti vaiheistettavissa, joten seuraavien vaiheiden toteutusjärjestys aseman itäpuolella ja aseman kohdalla kannella täsmentyy myöhemmin.

Ensimmäisissä suunnitelmissa haasteeksi ilmeni radan päälle toteutettavien rakennusten määrä ja kansirakenteen aiheuttamat kustannukset yhdessä ison olemassa olevan kiinteistön puistoalueeksi muuttamisen kanssa. Nyt hyväksytyssä vaihtoehtoisessa suunnitelmassa ensimmäiseen vaiheeseen ei sisälly kansirakentamista, vaan rakennusoikeutta syntyy yleissuunnitelma-alueen eteläosaan runsaasti enemmän ns. kovalle maalle kansirakentamisen sijaan. Rakennusmassat on vaihtoehdossa sijoitettu siten, että puistomainen yhteys pohjoiskannelle säilyy. Investointien tarve etenkin suunnittelualueen eteläosassa jää merkittävästi aiempaa pienemmäksi.

Viheralueen määrää on uudessa suunnitelmassa lisätty, vaikka puistoaluetta on etelässä kavennettu. Tämä johtuu osittain siitä, että Posteljooninpuistoon ei rakenneta vaan se pääosin säilyy ja entisen postitalon kehittäminen on saatu kytkettyä osaksi yleissuunnitelmaa. Aseman edestä lähtee puistomainen alue kohti Tampereen Kannen ja areenan aluetta. Lisäksi Asemakeskuksen kannelle voidaan suunnitella esimerkiksi julkinen talvipuutarha tai muita kiinnostavia toimintoja.

Ensimmäisen vaiheen toteuttaminen tuo Asemakeskuksen alueelle noin 800 työpaikkaa ja noin 1000 asuntoa. Rakentamisen määrä ensimmäisessä vaiheessa on noin 87 000 kerrosneliömetriä (k-m2). Valittu yleissuunnitelman vaihtoehto on arviolta noin 20 miljoonaa euroa edullisempi toteuttaa.

Asemakeskuksen yleissuunnittelun eteneminen tekee mahdolliseksi sovittaa aikataulut yhteen valtion suunnitteleman Tampereen henkilöratapihan kehittämisen sekä maanalaisen pysäköintiverkoston seuraavan vaiheen toteuttamisen kanssa.


Lisätietoja

Hankejohtaja
Tero Tenhunen
puhelin 050 540 2860
sähköposti [email protected]

Hankekehityspäällikkö
Henri Väänänen
puhelin 044 430 9968
sähköposti [email protected]


Teksti Anna-Maria Maunu

Kuvat Cobe&Lunden