Siirry sisältöön

Tampereen keskustan elinvoimaluku kertoo rakennemuutoksista ja kehittyvästä kaupunkikulttuurista

Julkaistu 27.5.2019 14.38

Kaupunkikeskustojen elinvoimaisuutta mittaava luku on laskenut vuoden aikana eri puolilla Suomea ja näin kävi myös Tampereella. Vaativat rakennushankkeet vaikuttavat kaupunkien keskustojen elinvoimaisuuteen.
– Tampereen luku on kuitenkin edelleen erittäin hyvä, Suomen kärkeä. Lauantaisin palvelevien kauppojen ja ravintoloiden osuus palveluista on verraten korkealla tasolla, vaikka monista työmaista onkin tilapäistä haittaa, sanoo Tampereen kaupungin Viiden tähden keskustan hankekehityspäällikkö Minna Seppänen.

Elävät Kaupunkikeskustat -yhdistyksen (EKK) elinvoimamittauksen perusteella Tampereen elinvoimaluku laski viime syksystä arvoon 3,7 kun se oli vielä viime syksynä karvan verran yli 4. Isojen kaupunkien keskiarvo on nyt 2,6.

– Tampereen elinvoimaluku palasi odotetusti Ratinan kauppakeskuksen valmistumista edeltävälle tasolle. Tutkimuksen mukaan Tampereella on erinomainen keskustan tiiviysluku eli kauppojen ja ravintoloiden määrä suhteessa pinta-alaan. Kahviloiden ja ravintoloiden osuus on edelleen suuri, mikä kertoo tapahtumakaupungin vetovoimasta ja ehkä myös kehittyvästä kaupunkikulttuurista, Seppänen muistuttaa.

Hän arvioi Tampereen elinvoimaluvun hienoisen laskun johtuneen siitä, että tyhjien liiketilojen määrä kasvoi, kun monia liikkeitä siirtyi kauppakeskuksiin ja erityisesti uuteen Ratinaan, eivätkä tilat ole vielä ehtineet täyttyä uudelleen. Keskustan länsipuolen liiketiloissa lauantaisin palvelevien yritysten määrä on kuitenkin jatkanut laskua.

– Tampereella on vahvasti kehittyvä keskusta ja valoisa tulevaisuus muutaman vuoden aikatähtäimellä, kun raitiotie valmistuu vuonna 2021. Parantuva saavutettavuus kaikilla kulkumuodoilla, lisääntyvä asukasluku, kehittyvä tapahtumatarjonta ja kasvavat asukasmäärät nostavat ostovoimaa ja elinvoimaisuutta keskustassa, Seppänen sanoo.

Elinvoima-asiantuntija Martti Wilhelmsin mukaan kaupan rakennemuutos keskustojen ulkopuolisine kauppakeskuksineen sekä verkkokaupan vaikutukset kuluttajakäyttäytymiseen heijastuvat yleisesti heikentyneissä tuloksissa. Wilhelmsin mielestä Suomi janoaa vahvaa kaupunkipolitiikkaa ilmastomuutoksen ja kaupungistumisen kiihtyessä: elinvoimaiset ja tiiviit kaupunkikeskustat hidastavat ilmastomuutosta. Tulevaisuudessa asukasmäärät keskustoissa olisi jopa kaksinkertaistettava.

– Tällöin rakennuksia olisi hyödynnettävä joustavammin ja asukasmäärän kasvua tuettava sekoittuvalla keskustarakenteella, joustavalla ja tiivistävällä kaavoituksella sekä monipuolisella asuntotuotannolla. Tyhjät liiketilat tulisi voida muuntaa esimerkiksi luovien alojen toimijoille tai kauneus- ja hyvinvointipalveluille sekä liikunta- ja kuntosaleiksi, Wilhelms sanoo.

Hän on työryhmineen mitannut viimeiset viisi vuotta kaupunkien elinvoiman kehittymistä Suomen kaupunkikeskustoissa. EKK:n laskentaan osallistui nyt 39 keskustaa eri puolilta Suomea. Tampereen keskustan elinvoimaa on seurattu keväästä 2015 alkaen.

Keskustojen elinvoimalaskenta perustuu liiketilojen kartoittamiseen ja luokittelemiseen. Liiketilojen määrän perusteella lasketaan keskustan elinvoimaluku, kaupallinen tiiviys -luku ja muut tunnusluvut. Tilat luokitellaan niiden käytön mukaan: lauantaisin palvelevat kaupat, ravintolat ja kahvilat, arkisin palvelevat yritykset ja tyhjät liiketilat. Laskennassa ovat mukana liiketilat, joilla on oma ovi kadulle tai kauppakeskukseen.

EKK on kaupunkien, kaupan liittojen ja kiinteistöalan järjestöjen perustama keskustojen kehitystyön verkostotoimija.

Lisätietoja:
Viiden tähden keskusta, hankekehityspäällikkö Minna Seppänen, p. 040 150 9857
Suomen kaupunkikeskustojen elinvoima-asiantuntija, FM Martti Wilhelms, p. 050 538 4334


Teksti Raija Lindell