Siirry sisältöön

Tampereen raitiotien nurmiradan kasvualusta selvisi kokeilulla – radan kylvöt aloitetaan loppukesällä

Julkaistu 17.5.2019 13.43

Tampereen raitiotien ensimmäiselle osalle (keskusta–Hervanta–Tays) rakennetaan maailman pohjoisimpia nurmirataosuuksia. Tulevan nurmiradan kasvualusta ja siemenseos on nyt valittu vuoden kestäneen kokeilun jälkeen. Sen perusteella päätettiin, että nurmirata toteutetaan tavallisella viherrakentamisen kasvualustalla ja siemenseoksella, jossa on puolet muutamaa eri natalajiketta ja puolet muutamaa eri nurmikkalajiketta. Eri lajien suhde muotoutuu paikallisesti kasvuolosuhteiden perusteella. Näin myös radan kunnossapidosta tulee edullisinta. Nurmiradan kylvöt tehdään pääosin loppukesällä ja syksyn aikana.

Raitiotien nurmirataa Sammonkadulla.
 

- Testasimme nurmiradan toteuttamista Tampereelle ja Suomen olosuhteisiin koerakenteilla, joissa oli mukana kaikkiaan 12 erilaista nurmisiementen ja kasvualustojen yhdistelmää, ympäristösuunnittelija Jyrki Lehtimäki Tampereen kaupungilta kertoo. - Koeruutujen tarkoituksena oli selvittää erilaisten kasvualustojen vaikutusta nurmikon kasvuun erittäin äärevissä olosuhteissa. Yksi tärkeä selvitettävä seikka oli myös kasvualustan kantavuus mahdollisia työkoneita ajatellen.

Sammonkadulle tehdyt nurmiradan koeruudut talvehtivat hyvin ja lämpöisen alkukevään ansiosta kasvu on alkanut onnistuneesti.

- Kylmä jakso hidasti kasvua hieman, mutta yleisesti ottaen koealueen nurmikkokasvusto on hyvin samankaltainen kuin normaalillakin yksivuotiaalla nurmikolla. Koeala on ehkä jopa hieman tavallista nurmikkoa vihreämpi, sillä asfaltin keskellä ja osittain betonin päällä oleva kasvuympäristö on lämmin, Lehtimäki selvittää.

Kasvualustojen välillä ei talvehtimisen osalta löytynyt merkittävää eroa. Myöskään edelliskesän kahden erilaisen kastelualueen välillä ei keväällä havaittu merkittäviä eroja.

- Viime kesänä uutta nurmikkoa kasteltiin alkuvaiheessa kaikilla koeruuduilla samalla tavalla. Kylvöksen haluttiin itävän hyvin ja alkukasvun haluttiin olevan nopeaa. Keskikesällä koealue jaetiin kahteen osaan, joista toisen kastelu lopetettiin kokonaan ja toisen kastelua jatkettiin.

Tulevat kunnossapitokustannukset riippuvat erityisesti nurmikon kastelutarpeesta.

- Kokeen löydös oli, että tavallisella kasvualustalla kastelutarve on pienempää. Eli sen myötä kunnossapidosta nurmiradalla tulee myös edullisinta, Lehtimäki toteaa.

Kunnossapito nurmiradalla hoituu kiskopyöräkaluston avulla.

- Todennäköisimmin kunnossapidon kaikki tuleva konekalusto on varustettu kiskopyörillä, eikä nurmikkoalueelta vaadita erityistä kantavuutta työkoneita varten.

Nurmiradan kylvöt käyntiin loppukesällä

Tamperelaiset saavat uutta viherympäristöä eli nurmirataa yhteensä noin 2,2 kilometriä. Nurmirataa tulee neljälle kadulle: Kalevaan Sammonkadulle, Teiskontielle ja Tekunkadulle sekä Hervantaan Hermiankadulle. Katujen nurmirataosuuksien kylvöt tehdään pääosin loppukesällä ja syksyn aikana.

Nurmirata ja uudet katupuut lisäävät kaupungin viherympäristöä

Viherraiteilla on tutkitusti monia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tampereellakin nurmirata lisää viherympäristön määrää. Yhdessä uusien katupuiden kanssa nurmirata parantaa kaupunkiympäristön viihtyvyyttä, millä on sekä sosiaalisia että psykologisia hyötyjä ihmisille. Sammonkadulle istutetaan tänä vuonna myös 207 katupuuta. Kaikki puistolehmukset ovat uusilla kasvusijoillaan vuoden loppuun mennessä.

Nurmiraide myös pidättää ja suodattaa sade- ja hulevesiä sekä liikenteen päästöjä, sitoo katupölyä ja vaimentaa tärinää sekä melua.

- Tampereen kaupunki on halunnut raitiotiehankkeen yhteydessä lisätä katuviherympäristöä kaupunkikuvan ja asuinympäristöjen viihtyisyyden parantamiseksi, Jyrki Lehtimäki painottaa.

Nurmirata on valittu kaduille, jossa väylää ei tarvita muun liikenteen käyttöön. Esimerkiksi Sammonkadulla raitioliikenne kulkee kadun keskellä omalla väylällään, kun auto-ja bussiliikenne kulkevat kadun sivuilla.

Raitiotien nurmiradan koealue Sammonkadulla ilmasta nähtynä.

Lisätietoja

Tampereen kaupunki
Ympäristösuunnittelija
Jyrki Lehtimäki
puhelin 044 423 5405


Teksti Marja Merta