Siirry sisältöön

Tamperelaisia taiteen, kirjallisuuden, teatterin ja tieteen tekijöitä palkittiin

Julkaistu 24.4.2019 18.30

Kirjailijoita, teatterin tekijöitä, kääntäjiä, ammattitaiteilijoita ja tieteellisen tutkimuksen tekijöitä on perinteisesti palkittu Tampereella vuosittain. Raatihuoneella 24. huhtikuuta 2019 järjestetyssä tilaisuudessa myönnettiin Tampereen kaupungin stipendit ammattitaiteilijoille, Eino Salmelaisen säätiön tunnustuspalkinnot teatterin tekijöille, Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnot sekä Tampereen kaupungin tiederahaston toimikunnan myöntämät apurahat tieteellisen jatkotutkimuksen tekijöille.

Ammattitaiteilijoiden stipendit 19 taiteilijalle

Sivistys- ja kulttuurilautakunta on myöntänyt ammattitaiteilijoille stipendejä työskentelyyn ja jatkokoulutukseen. Vuoden 2019 ammattitaiteilijoiden stipendien haku kohdennettiin esittävien taiteiden ja kirjallisuuden alalla toimiville taiteilijoille tai näihin aloihin liittyvillä taiteiden välisillä aloilla toimiville taiteilijoille. Ammattitaiteilijan stipendi on kannustusraha, joka myönnetään paikallisesti tai alueellisesti ansioituneille taiteilijoille. Kaikkiaan stipendiä haki tänä vuonna 68 taiteilijaa. Sivistys- ja kulttuurilautakunta päätti maaliskuun kokouksessaan myöntää stipendejä tänä vuonna 19 taiteilijalle. Stipendejä myönnettiin yhteensä 25 000 eurolla.

KIRJALLISUUS

Salla Simukka
Marko Annala
Panu Tuomi
Katja Krekelä
Alexandra Salmela

SÄVELTAIDE

Anne-Mari Kivimäki
Kielo-Kristiina Kärkkäinen
Petra Poutanen- Hurme
Petri Nieminen
Ville Leinonen

TANSSITAIDE

Nelli Ojapalo
Marjo Hämäläinen

SIRKUSTAIDE

Reija Tapaninen
Laura Tikka

NÄYTTÄMÖTAIDE

Tytti Marttila
Reeta Annala
Maria Pokkinen- Salo
Ola Tuominen
Karoliina Blackburn

Eino Salmelaisen säätiön tunnustuspalkinnot

Eino Salmelaisen säätiö jakaa palkintoja ja apurahoja henkilöille, jotka ovat ansiokkaasti toimineet Tampereen teatterielämän hyväksi. Vuoden 2019 apurahat myönnettiin näyttelijä Petra Karjalaiselle, ryhmämyyjille Anu Lassilalle ja Arja Kampille, lavastamon esimiehelle Aatu Rantaselle sekä kehitysvammaisteatteri La Stradalle.

Näyttelijä Petra Karjalaisen taito ja valovoimaisuus ovat hyvin tunnettuja. Hänet voisi palkita monesta eri syystä, kuten näyttelijäntaiteensa väkevästä voimasta tai laulutaitonsa takia. Tällä kertaa haluttiin kuitenkin nostaa esiin sen hoivan ja avun, jolla hän tukee muita harjoituksissa, esityksissä ja kulisseissa. Petralla on loistava kyky tehdä muista parempia.

Ryhmämyyjät Anu Lassila ja Arja Kamppi ovat teatterin korvat, joilla kuunnellaan katsojia. Kun teatterin edessä seisoo bussi täynnä matkan päästä tulevia teatterin ystäviä, on ilmiön takana muutakin kuin hyvä ja kiinnostava esitys. Myynti on näkyvin osa Arja Kampin ja Anu Lassilan työtä, mutta yhtä tärkeää on jatkuva viestin välittäminen katsojilta tekijöille.

Lavastamon esimiehen Aatu Rantasen ote sekä asioihin että ihmisiin on kuin hyvän johtamisen oppikirjasta. Hyvä ja oikeudenmukainen johtaminen huomataan hyvin herkästi kun sitä ei ole. Eleetön tehokkuus jää helposti huomaamatta, mutta ei aina; TTT:n lavastamossa tehdään teatteritaiteellisesti korkeatasoista jälkeä. Lisäksi se on erityisen tyylikkäästi, tehokkaasti ja inhimillisesti johdettu työpiste.

La Strada on Suomen ensimmäinen ammattivetoinen kehitysvammaisteatteri. Se tekee uraauurtavaa työtä ammattimaisella otteella. Teatteri toteuttaa runsaasti vierailuja esimerkiksi kehitysvammaisten päivätoimintakeskuksiin, palvelutaloihin, erilaisiin tapahtumiin ja muihin kohteisiin, samoin kuin laaja-alaista yhteistyötä kulttuurialan muiden toimijoiden ja opiskelijoiden kanssa. La Stradan kulttuurillinen ja yhteiskunnallinen osallistuminen on merkittävää mittaluokkaa, ja toiminnan keskiössä on kehitysvammaisten osallisuuden lisääminen kulttuurin tekemisessä. Palkinnon vastaanottivat teatterin puolesta Anu Panula ja Hannu Kahiluoto.

Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto

Tampereen kaupunki on myöntänyt kirjallisuuspalkintoa vuodesta 1944 lähtien. Palkinnot myönnetään vuosittain tamperelaiskirjallisuuden parhaimmistolle. Palkinnot myöntää luovan kirjallisen työn palkitsemistoimikunta. Vuonna 2019 kirjallisuuspalkinto myönnetään seuraaville kymmenelle kirjailijalle: Raisa Jäntti, Sari Peltoniemi, Kari Aronpuro, Leena Tuulikki Kellosalo, Jukka-Pekka Palviainen, Tuija Välipakka, Harri István Mäki, Uni Marjatta Ojuva, Juhani Ahvenjärvi ja Marko Annala.

Juhani Ahvenjärvi palkitaan teoksesta Maitovalas vatsa täynnä mandariineja. Hiottua kieltä – säkeiden voimaa. Juhani Ahvenjärven teos on vastaansanomattoman kaunis, kieleltään ja runokuviltaan tiivis ja hiottu kokoelma. Ahvenjärven runous luo lukijalle tunnun kielessä itsessään avautuvasta paikasta, jossa keveys ja syvyys käyvät keskinäistä leikkiään virvoittaen lukijaa kuin tihkusade hellesäällä. Kokonaisuudessaan kokoelma rakentuu kirkkaista siirtymistä maisemasta mielenmaisemaan ja takaisin.

Marko Annala palkitaan teoksesta Paasto. Romaanin päähenkilö Matias työskentelee tutkijana ortodoksisen kirkon piirissä, tutkimuskohteena hänellä ovat kirkkotekstiilit, niiden materiaalit ja tekotavat. Annala kuvaa kauniilla kielellä päähenkilön yllättävää uskonnollista kehitystä, hänen henkilökohtaisen uskonsa kriisiä sekä sitä, miten siitäkin voi selviytyä ja miten tuo kriisi voi lopulta kasvattaa ja kehittää ihmistä.

Kari Aronpuro palkitaan teoksesta Pisan cantot (Kääntäjäpalkinto). Ezra Poundin Pisan cantot tuntuu lähes mahdottomalta käännöstyöltä. Englannin lisäksi alkuteoksessa on käytetty 13 muuta kieltä sekä eri murteita, slangia, vanhoja kieliä sekä huonoa, tarkoituksellisesti virheellistä kieltä. Eikä tässä vielä kaikki. Teos ei toteuta mitään tuttua runon muotoa, vaan se manisfestoi Poundin omaa näkemystä modernista runosta ja sen tehtävästä. Erityiskiitoksen ansaitsee paitsi kääntäjän kaiken kattava sivistynyt ote myös teoksen lopun asiantunteva katsaus Ezra Pound ja Suomi sekä suomentajan epilogi. Liioittelematta voi sanoa, että Kari Aronpuro on jälleen tehnyt kulttuuriteon.

Raisa Jäntti palkitaan teoksesta Grand plie. Grand plie avaa lukijalle ovet tanssistudioihin, missä balettitossut irrottavat varpaankynnet, kylmä saa ballerinan ihon kananlihalle, ja toistot ja tunnit seuraavat tosiaan. Teoksen maailmassa liikkeen täydellisyys on ainoa merkitsevä asia. Sitä tavoitellaan koko lapsuus ja nuoruus, onnistumisen hetket ovat nopeasti katoavia ja seuraavaksi on pystyttävä vieläkin parempaan. Jäntti kirjoittaa julman kauniisti tanssijan elämästä, missä "kaikki on vaikeaa sen jälkeen kun täyttää 12" eikä elämällä tanssisalin ulkopuolella ole mitään merkitystä.

Leena Kellosalo palkitaan teoksesta Hevosenpääsumussa. Leena Kellosalon kokoelmassa muistot ja näyt, mennyt ja tuleva sekoittuvat kolmen sukupolven läpileikkauksena. Kaiken taustalla säteilee ihmiselon kosminen mittakaava, tarkastelijasta riippuen joko lähtö- tai päätepisteenä. Teoksessa mittakaavan vaihtelu on omaperäista ja osuvaa. Tähtikuviot, myytit ja runsaat kulttuuriset viittaukset sekoittuvat onnistuneesti henkilökohtaisempaan ainekseen. Tästä rakentuu kokoelman kantava rytmi ja lukijalle avautuu lavea maisema.

Harri Istvan Mäki palkitaan teoksesta Zombikirja. Kirja on huikean hauska ja kielellisesti rikas tarinakirja zombimaailman laajasta kirjosta, Luuviulusta Hermo Raunioon. Nurinniskoin ja älyvapaasti sinkoilevat huulet, puujalat ja muut putoilevat ruumiinosat ovat luunkova osa Zombilandian apokalyptistä maisemaa. Tekstillisen irrottelun ja ilottelun lisäksi Mäki on myös kuvittanut koko zombigallerian vallan ihastuttavin havainnekuvin.

Uni Ojuva palkitaan teoksesta Asentopuu. Runoilija käyttää kokoelman nimestä lähtien paljon lappilaisia sanoja ja sanontoja, tukeutuu pohjoiseen mytologiaan ja viittaa lappilaiseen elämäntapaan. Monesti kokoelmassa esiintyy yllättäviä ja hauskoja rinnastuksia ja alluusioita. Toteamus "vapaa vain on umpihanki" tarkoittaa keväthankien hiihtelijöille eri asiaa kuin Lapin syvässä lumessa tarpoville lentojätkille, jotka kuitenkaan eivät ikinä lennä. Kokoelma sisältää monimuotoisia runoja, joiden materiaalina runoilija käyttää muistoja ja muistumia hyvin tuntemastaan elämänpiiristä. Runoissa otetaan selkeästi kantaa saamelaisten ikiaikaisiin hallintaoikeuksiin, ja toistuvasti tulevat esiin sanat "yhteismaa" ja "talousmetsä". Niiden konnotaatiot ovat toisenlaisia etelän teollistuneilla seuduilla kuin Lapin selkosilla.

Jukka-Pekka Palviainen palkitaan teoksesta Ääniä rappukäytävässä. Teos on hiljaisen, surumielisen huumorin sävyttämä tarina yksinäisestä, syrjäytyneestä, työttömästä filosofian lisensiaatista, joka kontrollifriikkinä taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana yrittää pitää asujaimistonsa ja naapurustonsa kurissa ja nuhteessa - siinä onnistumatta. Lopulta hän sentään onnistuu saamaan oman elämänsä ja ihmissuhteensa jonkinlaiseen kuntoon.

Sari Peltoniemi palkitaan teoksesta Vattenporin simpukka. Avaimenkantaja-trilogia vie lukijansa Kielisen erikoiseen ja jopa taianomaiseen kylään, missä mikään ei ole sitä miltä ensikatsomalta näyttää. Kirjasarjan nuoret päähenkilöt kohtaavat kylän fantasiamaailmoissa erilaisia haasteita ja seikkailuja, joilla kaikilla on oma merkityksensä ja opetuksensa. Peltoniemi kirjoittaa mukaansatempaavasti, selkeästi ja kauniisti, ja tuo Kielisen erikoiset asukkaat eläväisesti esiin. Trilogian parissa viihtyvät eri-ikäiset lukijat, lämminhenkiset tarinat jäävät lukijalle mieleen pitkäksi aikaa.

Tuija Välipakka palkitaan teoksesta Uutisia! Tuija Välipakan uusimman runoteoksen ytimistä pulppuaa riemukasta ja lempeän älykästä huumoria tavalla, joka ei ole runoudessamme aivan jokapäiväistä. Aikakautemme ja laajemminkin ihmiselon tummat sävyt limittyvät taidokkaasti lähes lapsenomaiseen leikillisyyteen, jonka edessä lukija ei voi kuin antautua. Teoksen vapauttama naurun ulottuvuus ei ole kolkkoa eikä pyri kätkemään mitään. Päinvastoin, se hivuttaa lukijan lähelle omintakeisen tunnun viisaudesta, jonka voimasta runoilijakollegakin voi muuttua mittayksiköksi. Tämä kaikki tapahtuu tietenkin Välipakan omavoimaisen ajattelun ja runokielen ansiosta.

Tiederahaston apurahoja myönnettiin 120 000 eurolla

Tampereen kaupungin tiederahaston toimikunta myöntää vuosittain apurahoja tieteellisen jatkotutkimuksen tukemiseen. Yhteissummaltaan apurahaa myönnettiin noin 120.000 euroa. Tiederahasto tukee väitöskirjatyöskentelyä henkilökohtaisilla apurahoilla ja painatusapurahoilla. Painatusapuraha myönnettiin tänä vuonna 74 opiskelijalle. Rahaston henkilökohtainen 4.200 euron apuraha on kolmen kuukauden työskentelyapuraha, jolla kannustetaan väitöstyön alussa olevia tutkijoita sekä viimeistelyvaiheessa olevia tutkimuksia. Henkilökohtaisen apurahan saavat:

Aki Luoto
Aku Kallio
Anita Virtanen
Anna Toledo
Anna-Leena Maaria Macey
Anne Riihilahti
Arttu Oskari Juhani Autio
Arttu Salo
Deependra Singh
Henrik Mattjus
Iina Järvinen
Jan Björke
Jenni Lares
Johanna Lätti
Laura Hyväri
Mari Kalamo
Mikko Mattila
Noora Knaappila
Pia Mustonen
Reetta Eiranen
Riikka Riihimies
Risto Turunen
Tapio Nevalainen
Tiina Tuovila
Tuulikki Alamettälä
Vili Lampinen


Teksti Aila Rajamäki