Siirry sisältöön

Raitiotien lännen suunnan katusuunnitelmat hyväksyttiin Sepänkadulle, Paasikivenkadulle ja Rantatielle

Julkaistu 5.3.2019 20.36

Raitiotien toisen vaiheen suunnittelu länteen päin Pyyninkintorilta Lentävänniemeen etenee. Tampereen yhdyskuntalautakunta hyväksyi 5.3.2019 katusuunnitelmat reitin kaupungin puoleiseen päähän Sepänkadulle, Rantatielle ja Paasikivenkadulle raitiotien osuudelta. Paasikivenkadun katuosuus hyväksyttiin vain suunnitelmassa olevan raitiotien osuudelta eli sen alkuosa Sepänkadusta länteen ilman Haarlankadun liittymän osuutta. Myös reitin toiseen päähän Niemenrantaan hyväksyttiin kolme katusuunnitelmaa.

Raitiotie on linjattu kulkevaksi Paasikivenkadulta Rantatielle, sillalla Paasikiventien yli Hiedanrantaan ja siitä edelleen Niemenrannan kautta Lentävänniemeen. Osana nyt meneillään olevaa kehitysvaihetta suunnitellaan myös pistoraide Hiedanrannasta Lielahteen.

Suunnitelmat hyväksyttiin kustannusarvioineen. Niiden täytäntöönpano edellyttää, että valtuusto on tehnyt päätöksen raitiotien toisen vaiheen rakentamisesta.

Koko Sepänkatu uusitaan

Suunnitelma koskee koko Sepänkatua Pirkankadulta Paasikivenkadulle saakka. Raitiotie sijaitsee omalla asfalttipäällysteisellä kaistallaan siten, että moottoriajoneuvoliikenne kulkee raitiotien länsipuolella. Autoliikenteelle on varattu yksi kaista suuntaansa.

Kadun molemmissa reunoissa on jalkakäytävät koko kadun matkalla. Pyöräilyn seudullinen pääreitti kulkee kadun itäreunassa jalkakäytävästä erotettuna Satakunnankadun ja Paasikivenkadun välillä.

Sepänkadulle tulee yksi raitiotiepysäkki. Pysäkillä on reunalaiturit. Ajoradan ylitys kadun länsireunalle järjestetään pysäkin eteläpäästä. Säännöllisesti käytettäviä bussipysäkkejä ei kadulle tule, mutta raitiotiepysäkin viereen suunnitellaan poikkeustilanteissa käytettävät bussipysäkit. Kaikki kadunvarsipysäköintipaikat poistetaan.

Kaikki liikenne mahtuu nykyiselle katualueelle, mutta rakennettu katutila levenee Savilinnankadun ja Paasikivenkadun välisellä osuudella n. 10 m itään päin. Kadun itäreunasta kaadetaan useita nykyisiä puita. Uusia katupuita istutetaan raitiotiepysäkin läheisyyteen.

Rautatien ylittävä silta uusitaan kokonaan. Uusi silta on nykyistä leveämpi raitiotien ja parempien jalankulun ja pyöräilyn väylien vuoksi. Silta mitoitetaan niin, että se mahdollistaa myöhemmin rautateiden kolmannen raiteen rakentamisen.

Sepänkadun ja Paasikivenkadun liittymäalue muuttuu raitiotien rakentamisen yhteydessä. Liittymäalueella raitiotie siirtyy Sepänkadun itäreunasta ajoratojen yli Paasikivenkadun eteläreunaan.

Raitiotie jatkuu Paasikivenkadulla

Paasikivenkadun suunnitelma ulottuu Paasikivenkadulla Sepänkadulta valtatien 12 eritasoliittymään saakka. Raitiotie kulkee sepeliratana ajoratojen eteläpuolella Rantatien liittymään saakka. Autoliikenteelle on varattu kaksi kaistaa suuntaansa.

Kadun pohjoisreunassa kulkee pyöräilyn seudullinen pääreitti jalkakäytävästä erotettuna. Kadun eteläreunassa kulkee Sepänkadulta alkava yhdistetty jalankulku- ja pyöräilyväylä, joka on erotettu rautatiealueesta korkealla tukimuurilla. Tukimuurin jälkeen väylä levenee ja muuttuu erotelluksi jalankulku- ja pyöräilyväyläksi.

Paasikivenkadulle ei tule raitiotiepysäkkejä. Lähimmät pysäkit sijaitsevat Sepänkadulla ja Rantatiellä. Bussiliikenteelle tehdään valtatien 12 eritasoliittymän tuntumaan lännen suunnan pysäkki poikkeusliikennettä varten. Pysäkin toisen suunnan pari sijaitsee Paasikiventiellä (vt 12).

Rantatien kohdalla omalla väylällä

Suunnitelma kattaa valtatien 12 rinnakkaiskadun, Rantatien kokonaisuudessaan Santalahden satamasta Rantatunnelin suuaukon kohdalle saakka sekä raitiotietä hieman pidemmälle itään Tipotien alikululle saakka. Raitiotie kulkee Paasikiventien ja Rantatien välissä erillään muusta liikenteestä. Raitiotie rakennetaan pääosin nurmiratana.

Kadun länsipäässä raitiotie nousee Paasikiventien (vt 12) ylittävälle sillalle ja itäpäässä kohti Paasikivenkatua. Nämä osuudet tehdään sepeliratana.

Ajorata kulkee raitiotien eteläpuolella. Kadun eteläreunassa kulkee jalkakäytävä sekä välikaista, johon sijoitetaan katupuita sekä kadunvarsipysäköintiä. Pyöräily on linjattu lähes koko kadun matkalta ajoradalle.

Kadun molempiin päihin on suunniteltu kiertoliittymät, joiden yhteydessä pyöräily ohjataan erillisiltä väyliltä ajoradalle. Kiertoliittymien itä- ja länsipuolilla pyöräliikenne ohjataan omille väylilleen.

Rantatielle tulee kaksi raitiotiepysäkkiä: länteen uuden jalankulun ja pyöräilyn ylikulkusillan kohdalle ja itään Tikkutehtaanrinteen länsipuolelle. Pysäkit ovat reunalaituripysäkkejä, jolloin molemmille kulkusuunnille on oma laituri.

Itäisemmän raitiotiepysäkin yhteyteen tehdään bussipysäkki Paasikiventielle (vt 12) poikkeustilanteiden liikennöintiä varten. Kadun eteläpuolelle Tipotien alikulun lähistölle varataan tila raitiotien sähkönsyöttöasemalle.

Sepänkadun katusuunnitelman kustannusarvio on noin 14,0 miljoonaa euroa. Paasikivenkadun katuosuutta koskevan katusuunnitelman kustannusarvio on noin 9,8 miljoonaa euroa. Paasikivenkadun katuosuutta koskevan katusuunnitelman kustannusarvio on noin 9,8 miljoonaa euroa. Raitiotien osuus kustannusarviosta on noin 50 - 70 prosenttia. Kustannusten jako tarkentuu myöhemmin raitiotiehankkeen toisen vaiheen kokonaiskustannusten laskennan yhteydessä.

Yritysvaikutukset arvioitiin

Sepänkadun, Paasikivenkadun ja Rantatien katusuunnitelmista on laadittu yhteinen yritysvaikutusten arviointi. Arvioinnin perusteella raitiotien katusuunnitelmien toteuttamisella on positiiviset yritysvaikutukset.

Sepänkadun raitiovaunupysäkki palvelee myös Särkänniemen ja Onkiniemen alueita parantaen näiden saavutettavuutta joukkoliikenteellä. Pysäkin oletetaan tuovan lisää asiakkaita myös Sepänkadun kivijalkayrityksiin.

Negatiivisia vaikutuksia yritystoiminnalle voi aiheutua raitiotien rakentamisesta. Tätä voidaan lieventää työnaikaisten liikennejärjestelyjen hyvällä suunnittelulla, yhteistyöllä alueen yrittäjien kanssa sekä tiedottamalla ajoissa ja monikanavaisesti rakentamisen vaiheista ja vaikutuksista.

Raitiotiellä tavoitellaan sujuvaa ja tehokasta joukkoliikennettä, joka helpottaa ihmisten liikkumista sekä tukee kaupunkirakenteen tiivistämistä kestävällä tavalla. Raitiotietä suunnitellaan Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmän kuormittuneimmille osuuksille. Välillä Hervanta - Pyynikintori - Tays raitiotien rakentaminen on jo käynnissä.

Tavoitteena on, että raitiotiejärjestelmän osan 2 rakentamisesta päätetään valtuustossa viimeistään lokakuussa 2020. Rakentaminen alkaisi tällöin päätöksen jälkeen vuosien 2020 ja 2021 vaihteessa ja raitioliikenne vuonna 2024.


Lisätietoja

Esittelijä
Johtaja
Mikko Nurminen
puhelin 040 801 2665

Puheenjohtaja
Apulaispormestari
Aleksi Jäntti
puhelin 040 727 3234

Suunnittelupäällikkö
Ari Vandell
puhelin 040 564 4518

Valmistelija
Liikenneinsinööri
Heljä Aarnikko
puhelin 040 806 4917


Teksti Anna-Leea Hyry