Siirry sisältöön Siirry suoraan hakuun

Meeri Koutaniemi valitsee Sarjakuva-Finlandian voittajan

Julkaistu 19.2.2019 9.56

Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto jaetaan kahdennentoista kerran Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaalilla maaliskuussa 2019.

Tampere Kuplii ry:n ja Tampereen kaupungin perustama Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto jaetaan perjantaina 22. maaliskuuta 2019 klo 11.00 Tampereen yliopistolla festivaalin tieteellisen sarjakuvaseminaarin Tampere Kuplii Goes Academicin yhteydessä.

Vuoden 2019 palkinnon saajan valitsee valokuvaaja ja toimittaja Meeri Koutaniemi. Tunnustuspalkinto myönnetään kotimaiselle tekijälle yksin tai yhdessä toisen osapuolen kanssa tekemästä ansiokkaasta sarjakuva-albumista. Palkintosumma on 5 000 euroa. Ehdokkaaksi asetettiin yhteensä 61 sarjakuva-albumia.

Tampere Kuplii ry:n asettama nelihenkinen valintalautakunta luki tarkkaan kaikki teokset ja totesi niiden tason jälleen kerran korkeaksi ja valinnan vaikeaksi. Vuoden 2019 valintalautakunnan jäsenet ovat Heikki Jokinen, Amantia Leinonen, Oskari Rantala, ja Aino Toiviainen-Koskinen. Lautakunta valitsi ilmoitettujen sarjakuva-albumien joukosta kymmenen ehdokasta palkinnonsaajaksi.

Teosten saatavuustiedot ja painatuskelpoiset kansikuvat löytyvät Sarjakuva-Finlandian www-sivuilta. Valinnat perusteluineen löytyvät osoitteesta www.sarjakuvafinlandia.fi/teokset .

Aikaisempina vuosina Sarjakuva-Finlandia-palkinnon ovat saaneet Milla Paloniemen tekemä Kiroileva Siili (2008), Risto Isomäen, Petri Tolppasen ja Jussi Kaakisen teos Sarasvatin hiekkaa (2009) ja Petteri Tikkasen sarjakuva-albumi Eero (2010). Vuonna 2011 palkinnon jakoivat Kati Kovácsin Kuka pelkää Nenian Ahnavia? ja Heikki Paakkasen Amerikka. Vuonna 2012 palkittiin Ville Tietäväisen sarjakuva-albumi Näkymättömät kädet ja vuoden 2013 palkinnon sai Jaakko ja Lauri Ahosen Pikku Närhi. Vuoden 2014 tunnustuspalkinto annettiin Ville Rannan albumille Kyllä eikä ei ja 2015 palkinnon sai Tiitu Takalon teos Minä, Mikko ja Annikki. Vuoden 2016 palkinto meni Kati Närhin albumille Seitsemäs vieras, vuoden 2017 Janne Kukkosen albumille Voro – kolmen kuninkaan aarre ja viime vuonna palkittiin Kaisa ja Chritoffer Lekan albumi Imperfect.

Luovuudessaan suomalainen sarjakuva on maailman kirkkainta kärkeä. Vuonna 2018 julkaistiin noin 90 kotimaisin voimin toteutettua sarjakuva-albumia.

Sarjakuva-Finlandia 2019 kärkikymmenikkö

Mari Ahokoivu: Oksi (Asema)

Valloittavasti piirretty Oksi pyyhkii pölyt muinaissuomalaisesta karhumyytistä. Sarjakuvan tarina etenee karhupesueen kasvukertomuksesta jumalolentojen elämää suurempaan välienselvittelyyn. Tiiliskivialbumin kerrontaa pitää koossa upea taide, jossa näkyvät ja tuntuvat paitsi aiheen kalevalaiset juuret myös japanilaisen sarjakuvan silmiä hivelevä ilmeikkyys.

JP Ahonen: Villimpi pohjola - Irtiotto (WSOY)

Opiskelijaelämää seuraa usein aikuistuminen, niin myös Villimpi Pohjola -kokoelmassa Irtiotto. Aiemmista albumeista tutut ystävät kohtaavat arjen, jota rajaavat lapset tai lapsettomuus, työttömyys tai työhaastattelun tuoma stressi. Draama löytyy alleviivaamatta elävästä elämästä. Piirrokset lisäävät realistisine taustoineen kerronnan uskottavuutta, kuvien murretut värit luovat lämpimän tunnelman.

Sanna Hukkanen – Inkeri Aula: Metsänpeitto (Arktinen Banaani)

Metsänpeitto on lumoava kokoelma tarinoita, joiden aiheina on metsä. Eri puulajien ympärille kietoutuvat lyhyet sarjakuvat sivuavat niin tehometsätaloutta, kansalaissodan uhrien muistoa, pieleen menneitä lemmenloitsuja kuin kalevalaista mytologiaakin. Metsä kuhisee monimuotoista elämää ja tarinoita, joista päällimmäiseksi jää kunnioitus luontoa kohtaan: puut olivat täällä ennen meitä ja jäävät tänne meidän jälkeemme.

Reetta Laitinen (toim.) ja 10 muuta tekijää: Sisaret 1918 (Arktinen Banaani)

Sisaret 1918 kertoo kymmenen arkistoista etsittyä aitoa tarinaa vuodelta 1918. Kaikki kertojat ovat naisia, samoin kymmenen piirtäjää. Kirjan tarinat ovat syvästi inhimillisiä, yksilön kokemuksen tasolla. Sodan julmuuden ja koston sattumanvaraisuus näkyvät.

Tarinat löytävät kukin omalla yksilöllisellä tavallaan ihmisen tason. Niiden kertojanaiset ovat todellisia, heillä on omat tunteensa ja toiveensa, oma uskonsa ja oma maailmankuvansa. He ovat itsenäisiä toimijoita, eivät vain tapahtumien kohteita. Sisaret 1918 on tervetullut palanen siihen palapeliin, josta koostuu vuotemme 1918 monisärmäinen kuva.

Timo Mäkelä: Lapsen kengissä (Arktinen Banaani)

Mäkelä vangitsee teoksessaan lapsuuden sellaisina kuin se on; ohikiitäviä hetkiä, jotka tuntuvat jatkuvan ikuisesti. Piirrosjälki on taitavaa ja kepeää, se antaa lukijalle mahdollisuuden itse värittää hetket omilla muistoillaan. Lapsuutta on siirrytty tarkkailemaan etäämpää ja silti teos näyttää ne pienet hauraat hetket, joita lapsuus on täynnä.

Timo Mäkelä: Neiti Brander (Arktinen Banaani)

Timo Mäkelän sarjakuva on kunnianosoitus valokuvaaja Signe Branderille. 1900-luvun alussa Helsingin puutalokortteleita sekä uutta jugend-arkkitehtuuria kuvannut neiti Brander oli voimakastahtoinen, mutta myös empaattinen ja huumorintajuinen. Sarjakuva herättää eloon sadan vuoden takaisen murroksessa olevan pääkaupungin ja sen asukkaat, ja tutkii niitä tarkkaavaisen naisen silmin.

Ville Ranta: Kuningas menettää päänsä (WSOY)

Rannan kirjassa on seksiä, väkivaltaa, huumoria ja vaikeita ihmissuhteita. Se pakottaa lukijansa katsomaan peiliin ja löytämään sieltä itsensä kaikkine vikoineen. Tarinassa sekoittuvat ikiaikaiset moraalikäsitykset ja nykypäivän kertakäyttökulttuuri. Luonnosmainen jälki tuntuu silti vain dokumentoivan tätä hetkeä, jossa ihmiset ovat vetäneet roolivaatteet päälle välittämättä siitä sopivatko ne ylle vai ei.

Miha Rinne: D'Moleyk - Myyrien aika (Zum Teufel)

Kun tuntematon uhka saapuu avaruudesta, lopputuloksena on Suomen – ja ehkä koko ihmiskunnan – sukupuutto. Lähes kokonaan sanaton sarjakuva johdattaa lukijansa läpi apokalyptisen eloonjäämiskamppailun, jonka vastapainona seurataan ihmisen ja myyräolennon ystävyyttä. Tähtivaeltajan sivuilta alkunsa saanut D'Moleyk on suomalaisen science fictionin suurteoksia.

Heikki Rönkkö: ASDF Boot (Editions Schméditions)

Maailmassa on tapahtunut katastrofi. Ihmiskunnan rippeet elävät surkeasti, paitsi sukellusveneeseen pelastautunut muita ryöstelevä perhe. Lopulta sukellusveneen suljettuun maailmaankin saapuu tuhon juuri, alkoholi. Tarina on vailla illuusioita. Kerronta toimii ilman tekstiä, ja toimii hyvin. Yksityiskohtaiset kuvat kantavat tyylikkäästi läpi tarinan jättäen lukijalle mittavan vapauden omiin havaintoihin ja tulkintoihin.

Emmi Valve: Girl gang bang bang (Zum Teufel)

Kepeä ja syvällinen. Holtiton ja hallittu. Valven tyttöjengi onnistuu olemaan yhtä aikaa kaikkea. Se on naiivi, se on liikaa, se on ihastuttava sekamelska. Kuvien värit ja viivat ovat upean rosoiset. Henkilöhahmot ovat kovia, mutta samalla niin samaistuttavia arkisine ongelmineen. Vaikka teoksen huumori valloittaakin tilaa, se ei kuitenkaan ole pelkkää leikinlaskua. Vaikeatkin asiat kuten avioero, mustasukkaisuus ja masennus kuvataan sellaisina kuin ne ovat.

Lisätietoja

Tampere Kuplii ry
Puheenjohtaja
Kyösti Koskela
puhelin 050 572 8777
sähköposti [email protected]


Teosten painatuskelpoiset kansikuvat löytyvät osoitteesta: www.sarjakuvafinlandia.fi/teokset