Siirry sisältöön Siirry suoraan hakuun

Näsijärven nollakuidusta kehitetään liiketoimintaa Hiedanrannassa

Julkaistu 26.11.2018 13.41

Tampereen kaupunki osti Hiedanrannan tulevaa kaupunginosaa varten metsäteollisuuden käytössä ollutta maa- ja vesialuetta vuonna 2014. Näsijärven poukaman mukana tuli valtava massa puuperäistä jätettä, nollakuitua. Hiedanranta toimii nyt kehitysalustana hankkeille, jossa etsitään keinoja käyttää nollakuitua liiketaloudellisesti järkevästi hyödyksi ja samalla puhdistaa vesialuetta paremmin käytettäväksi.

Hiedanranta Näsijärvelle päin
 

Mahdollisille toimijoille järjestettiin 26.11.2018 käsittelyn ja hyödyntämisen hankintaprosessiin liittyvä seminaari, johon oli ilmoittautunut 150 osanottajaa. Seminaarissa esiteltiin muun muassa Hiedanrannassa meneillään olevia nollakuitukokeiluja.

Nollakuidun arvoketjun tutkimishankkeessa on saatu alustavia, teknisesti ja taloudellisesti lupaavia tuloksia kuidun hyödyntämisestä kemikaalien tuotantoon sekä biokaasun eli metaanin tuotantoon ja maanparannusaineeksi tai polttoaineeksi pikakompostoinnin jälkeen. Tutkimukset jatkuvat muun muassa sen arvioimisella, saadaanko hankkeille liiketaloudellista kannattavuutta myös teollisuusmittakaavassa.

Seminaarin tarkoituksena on herättää tunnustelevaa keskustelua kaupungin ja yritysten välillä, jotta nollakuidulle löytyy sopivia käsittelyratkaisuja ja niitä toteuttavia teknologiatoimijoita sekä luodaan suotuisa ympäristö verkostoitumiseen.

Seminaari on osa markkinavuoropuhelua, jota nollakuidun käsittelystä on käyty yli kahden vuoden ajan. Ratkaisu nollakuidun käsittelymenetelmistä on tarkoitus tehdä ensi vuoden aikana.

100 vuotta metsäteollisuutta

Tuleva Hiedanrannan kaupunginosa Lielahdessa on aiemmin toiminut metsäteollisuuden käytössä, ja toiminta kesti yli 100 vuotta vuoteen 2008 saakka. Entisen sellutehtaan edustalle Näsijärven pohjaan on kertynyt selluteollisuuden puuperäistä jätettä, niin kutsuttua nollakuitua, jota johdettiin jätevesien mukana ensin suoraan vesistöön ja myöhemmin padottuun altaaseen useiden vuosikymmenten ajan.

Nollakuitukertymä kertoo menneisyyden väljemmästä suhtautumisesta teollisuuden jätteisiin, ja toiminta onkin ollut silloisen lainsäädännön mukaista. Samankaltaisia nollakuitukertymiä tiedetään esiintyvän myös muualla Suomessa ja maailmalla.

- Kyseessä on erittäin vaativa mutta kiinnostava haaste, jonka ratkaisuilla on iso merkitys paitsi Tampereella, myös mahdollisesti jopa maailman laajuisesti, sillä nollakuitua löytyy muualtakin. Onnistumiseen tarvitaan yhteistä ongelmanratkaisua yritysten, kaupungin ja yliopistojen välillä sekä eri osaamisten ja näkökulmien yhdistämistä, kertoo tutkimusyhteistyössä ja prosessissa mukana oleva apualisprofessori Leena Aarikka-Stenroos Tampereen teknillisestä yliopistosta.

Tutkimusten mukaan nollakuitua on järvenpohjassa Lielahdessa 1,5 miljoonaa kuutiota 35 hehtaarin alueella paikoin useiden metrien paksuisena patjana.

Tampereen kaupunki on ostanut alueen ympäristövastuineen, ja tavoitteena on löytää taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä käsittelyratkaisu alueen saattamiseksi virkistyskäyttöön.

Nykyisellään nollakuitu aiheuttaa ajoittain muun muassa hajuhaittoja ja haittaa lahden jäätymistä talvisin, eikä näin ollen sovellu uuden, suunnitellun asuinympäristön miljööseen. Nollakuitu aiotaan poistaa vähintään rannan tuntumasta, jotta alueen virkistyskäyttö voidaan mahdollistaa.

Nollakuitu kiinnostaa toimijoita

Tampereen kaupungin tahtotila käsitellä nollakuitukertymä kestävällä tavalla on herättänyt paljon kiinnostusta, ja useat toimijat ja tutkimuslaitokset ovat tulleet esiin halukkaina tuomaan mukaan omaa tietotaitoaan, osallistumaan sekä testaamaan omia menetelmiään.

- Erilaisia menetelmiä nollakuidun käsittelemiseksi on jo tutkittu. Nollakuidun käsittelyä on harkittu sekä paikan päällä Hiedanrannassa että sen toimittamista jätteenkäsittelijöille, energiayhtiöille ja muille materiaalin jalostajille. Myös nollakuidun massastabilointia ja hyödyntämistä puistorakenteessa on tutkittu, hankekehitysjohtaja Reijo Väliharju Hiedanrannan kehitysohjelmasta kertoo.

Vuosikymmeniä järven pohjassa varastoitunutta nollakuitua, sen ominaisuuksia ja mahdollisia käsittelymenetelmiä tutkitaan parhaillaankin useiden yritysten, asiantuntijoiden, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen toimesta.

Kaupunki kahdessa tutkimushankkeessa

Tampereen kaupungilla on nollakuituun liittyen tällä hetkellä käynnissä kaksi julkisrahoitteista tutkimushanketta: Sinisen biotalouden -hanke Hiedanrannan järvisedimentin nollakuidun hyödyntäminen – Zero waste from zero fiber sekä CircVol 6Aika-hanke – Nollakuituhaaste, liiketoimintaverkoston kokoaminen.

Hiedanrannan nollakuiden järvisedimentin nollakuidun hyödyntämiseen tähtäävä Zero waste from zero fiber -hankkeessa tutkitaan mikrobiologisia käsittelymenetelmiä, joilla nollakuidusta pyritään jalostamaan mahdollisimman korkean arvon tuotteita.

Käsittelyketjusta riippuen nollakuidusta jalostuisi tällöin muun muassa orgaanisia kemikaaleja, biokaasua ja maanparannusainetta. Hanketta on rahoitettu Etelä-Savon ELY-keskuksen hallinnoiman MMM:n Sinisen biotalouden kärkihankkeesta sekä Tampereen kaupungin rahoituksella.

CircVol 6Aika-hanke on suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntämiseen kaupunkiympäristössä tähtäävä hanke. Hanke on osa 6Aika -yhteistyötä, joka on Suomen kuudensuurimman kaupungin – Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun ja Oulun – yhteinen kestävän kaupunkikehityksen strategia.

Hanketta on rahoitettu Vipuvoimaa EU:sta 2014-2020, Euroopan unionin aluekehitysrahaston sekä Uudenmaanliiton toimesta.

Ratkaisupolku ensi vuonna

Tampereen kaupungin tavoitteena on löytää ratkaisupolku nollakuidun käsittelyyn vuoden 2019 aikana. Toimivat ratkaisut pyritään löytämään meneillään olevien hankkeiden ja pidetyn seminaarin pohjalta toivottavasti syntyvien uusienkin ratkaisujen yhdistelmästä.

Yhteistyö yritysten kanssa on tärkeää. Yrityksille halutaan mahdollisuus kertoa näkemyksiään käytettävästä hankintamenettelystä sekä tarjota tarvittavia ratkaisuja.

- Haluamme käydä mahdollisimman avointa ja monipuolista keskustelua yritysten ja kehittäjien kanssa, jotta löydämme parhaat ratkaisut nollakuidulle. Seminaarissa esiteltiin uusinta tietoa käsittelyn mahdollisuuksista, minkä toivotaan auttavan toimijoita löytämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia, painottaa hankekehitysjohtaja Reijo Väliharju.

Hiedanrantaan suunnitellaan jopa 25 000 asukkaan ja 10 000 yrityksen kaupunginosaa tulevan raitiotiereitin varrelle. Alueesta halutaan älykkäällä tavalla kestävää ympäristökehitystä tukeva, hiilinegatiivinen kaupunginosa. Tähän pyritään muun muassa ennakkoluulottomalla kokeilukulttuurilla.


Lisätietoja

Tampereen kaupunki / Hiedanrannan kehitysohjelma
Hankekehitysjohtaja
Reijo Väliharju
puhelin +358503880901

Tampereen teknillinen yliopisto/ Tuotantotalous ja tietojohtaminen Apulaisprofessori
Associate Professor
Leena Aarikka-Stenroos
puhelin 050 301 5476

Ramboll Finland Oy / Seminaarin järjestäjä /
Noora Lindroos


Teksti Anna-Leea Hyry