Siirry sisältöön Siirry suoraan hakuun

Pispalan symbolina ja maamerkkinä tunnettu haulitorni peruskorjataan

Julkaistu 21.11.2018 18.26

Vuonna 1908 valmistuneen Pispalan haulitornin on todettu olevan tekniseltä kunnoltaan siinä tilassa, että se vaatii peruskorjausta. Teräsrunko ja perustukset korjataan ensi vuonna huhti-lokakuussa. Korjauskustannukset ovat yhteensä 1,3 miljoonaa euroa. Historiallisesti arvokas haulitorni on maisemallisesti näkyvällä paikalla ja siitä on muotoutunut Pispalan symboli ja maamerkki, jolla on myös valtakunnallista merkitystä.

Tampereen kaupungin omistuksessa olevan haulitornin rakenteiden tarkastuksessa havaittiin, että vauriot yli 100 vuotta vanhoissa teräs- ja betonirakenteissa vaarantavat pitkällä aikavälillä rakenteen kantavuuden. Asunto- ja kiinteistölautakunta hyväksyi 21.11.2018 Pispalan haulitorin hanke- ja korjaussuunnitelman.

Suunnitelma koskee vain tornia, jonka edellinen isompi kunnostus- ja maalaustyö tehtiin vuonna 1982. Kunnostuksen yhteydessä uusitaan tornin sähkönjakelujärjestelmä ja päivitetään nykyinen julkisivuvalaistus. Teräsrakenteista uusitaan ainoastaan rakenteellisesti vaurioituneet osat. Tutkimuksen ja laskemien perusteella varmistui, että ainoa kokonaistaloudellisesti edullisin tapa on purkaa torni osiin ja peruskorjata torniosat metallialan yrityksissä sisätiloissa.

Tornin kantavuutta aiotaan parantaa ainoastaan sen kaltaisilla rakenteilla, jotka eivät muuta tornin ulkoasua merkittävästi. Työn aikana tornin rakenteet mallinnetaan ja dokumentoidaan. Myös kaikki haulien valmistuksessa käytetyt ja jäljellä olevat tekniset rakenteet ja laitteet kunnostetaan ja jätetään nykyisille paikoilleen.

Näkyvissä sotien aikaisten taisteluiden aiheuttamia jälkiä

Peruskorjauksen suunnittelussa tehtiin erikoistarkastus, jossa havaittiin että haulitornin kaikissa teräsosissa oli useissa kohdissa vuoden 1918 käydyn sisällissodan sekä talvi- ja jatkosodan aikaisten taisteluiden aiheuttamia luodin tai räjähteiden sirpaleiden aiheuttamia jälkiä. Useissa tornin liitoslevyisä oli vaurioita, muodonmuutoksia ja kolhuja. Koko tornin korkeudelta teräsosissa oli lievää korroosiota ja niittejä puuttui sieltä täältä. Korjauksen suunnittelussa on oltu tiiviissä yhteydessä Pirkanmaan maakuntamuseoon.

Haulitorni on 55 metriä korkea ja Suomen ainoa jäljellä oleva haulien valmistukseen käytetty torni. Se on yksi harvoja jäljellä olevia teräksestä valmistettuja haulitorneja maailmassa. Haulitorni on saksalaista tuotantoa ja edustaa 1900-luvun teräsrakentamista.

Haulitornin ympäristössä on hyvin säilynyt, rakennushistoriallisesti merkittävä rakennuskokonaisuus: haulitorni ja punatiilinen haulitehdas sekä niiden ympäristössä oleva hirsirakenteinen entinen asuinrakennus.

Haulien valmistus lopetettiin Tampereella vuonna 1972. Alueen maaperää on puhdistettu ja kunnostettu Pirkanmaan ELY-keskuksen määräysten mukaisesti, ja haulien valmistuksessa pilaantuneet maat on vaihdettu vuonna 2017.

Tampereen Tilapalvelut Oy hoitaa korjaushankkeen suunnittelua ja suunnittelun ohjausta. Hankkeen projektipäällikkönä toimii rakennuttajainsinööri Marko Leino ja pääsuunnittelijana suunnittelupäällikkö Mikko Allinniemi. Rakennesuunnittelija toimii A-Insinöörit Suunnittelu Oy.


Lisätietoja

Kiinteistöjohtaja
Virpi Ekholm
puhelin 0400 205 044
sähköposti [email protected]


Teksti Raija Lindell