Siirry sisältöön

Tampereen talouden tasapainottamistyö jatkuu

Julkaistu 22.10.2018 10.08

Tampereen kaupungin vuoden 2019 talousarvion ytimessä ovat kaupungistumisen ja talouden tuomiin haasteisiin vastaaminen. Kaupungin väkimäärän arvioidaan nousevan ensi vuonna yli 239 000:nen, mikä lisää palveluiden tarvetta ja näkyy rahoituspaineina. Talouden tasapainottamisohjelma jatkuu, ja tavoitteena on saada kaupungin talous tasapainoon vuoteen 2020 mennessä.

Pormestari Lauri Lyly esittelee talousarvioehdotusta 2019
 

– Kaupungin tulot ja menot eivät ole vielä tasapainossa. Nykymäärä palveluita ei riitä kasvavalle väestölle. Tulomme eivät kuitenkaan kasva samassa suhteessa. On jatkettava työllisyyden ja yritystoiminnan vahvistamista sekä talouden tasapainottamista. Lisäksi tarvitaan koteja, kulkuyhteyksiä, kouluja ja päiväkoteja, eli investointeja. Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys on huomioitava kaupunkia kehitettäessä. Tämä näkyy esimerkiksi panostuksina ratikkaan ja joukkoliikenteeseen, kiteyttää pormestari Lauri Lyly.

Pormestari Lauri Lyly esitteli maanantaina 22.10.2018 ensi vuotta koskevan talousarvioehdotuksensa. Kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarvion ensi vuodelle marraskuun 19. päivä.

– Työllisyyden vahvistaminen on ollut ja on yhä keskeinen keino kaupungin talouden tasapainottamisessa. Työttömyyden vähentäminen on paitsi taloudellisesti myös inhimillisesti äärimmäisen tärkeää, Lauri Lyly painottaa.

Kaupunki onkin valmistautumassa työllisyyskokeilun jälkeen uuteen elinvoima- ja kasvupalveluallianssiin pohjautuvaan yhteistyöhön ja siihen liittyvään kehitysohjelmaan, joka jatkuisi vuoden 2021 maakuntauudistukseen saakka. Kehitysohjelmaan voidaan ottaa mukaan kaikki Pirkanmaan kunnat.

Tampereen kaupungin nettomenojen arvioidaan kasvavan kuluvan vuoden tilinpäätösennusteeseen verrattuna 16,1 miljoonaa euroa (1,3 %). Talousarvion vuosikatteeksi arvioidaan 86,4 miljoonaa euroa ja tilikauden alijäämäksi 30,5 miljoonaa euroa.

Palvelutarpeen voimakas kasvu edellyttää Tampereen kaupungilta mittavia ponnistuksia palvelutuotantoon. Tämä näkyy erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä kasvatus- ja opetuspalveluiden menojen kasvuna.

Talousarvion mukaan henkilöstömenot laskevat ensi vuonna 19,6 miljoonaa euroa pääosin organisatorisilla muutoksilla ja talousohjelman tasapainottamistoimenpiteillä. Työnantajamaksujen lasku vähentää henkilöstömenoja 5,0 miljoonaa euroa. Suunniteltu henkilöstön määrä laskee ensi vuonna lähes tuhannella noin 12382 henkilötyövuoteen. Palkkatuetun henkilöstön osuus on 300 henkilötyövuotta. Eläkeikänsä saavuttaa vuosittain noin 250 henkilöä.

Investointitaso laskee vuodesta 2018

Tampereen investoinnit ovat viime vuosina olleet ennätyksellisen suuria ja kasvavassa kaupungissa investointitaso pysyy korkeana. Vuonna 2019 se on 190,6 miljoonaa euroa. Uutta lainaa varaudutaan ottamaan 90 miljoonaa euroa, jolloin asukaskohtainen lainamäärä nousee 3 336 euroon. Peruskaupungin ja kaupungin yhtiöiden ja yhteisöjen investoinnit ovat yhteensä yli 400 miljoonaa euroa.

– Vaikka talous on tiukilla, huolehdimme perustehtävästämme, muun muassa ikäihmisten ja varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen tasosta ja laadusta. Lisäksi luodaan uusia vetovoimatekijöitä. Haemme vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi yhdessä Mänttä-Vilppulan ja 10 muun Pirkanmaan kunnan kanssa. Harrastus- ja vapaa-ajan mahdollisuuksia lisätään, kuten esimerkiksi Sorsapuistoon saadaan tekojää ja Tammelan stadionin projektin käynnistyttyä rakennetaan Kauppiin nykyaikainen pesäpallostadion ja jalkapallokenttä, kertoo Lauri Lyly.

Talouden tasapainoa tavoitellaan valtuuston hyväksymän talousohjelman avulla. Investointitason mitoittamiseksi paremmin kaupungin taloudellisiin resursseihin tulee vuosikatteen tasoa suhteessa investointeihin parantaa. Konsernijohtaja Juha Yli-Rajalan mukaan lainamäärän kasvua hillitään muun muassa myymällä strategisesti vähemmän tärkeää omaisuutta, toteuttamalla palvelutuotantoon rakenteellisia muutoksia ja pitämällä toimintamenojen kasvu maltillisena.

– Investoinnit eivät kuitenkaan ole pois palvelujen rahoittamisesta, vaan ne ovat olennainen edellytys kaupungin tulopohjan varmistamisessa ja laajentamisessa. Kaupunkikehitykseen vastaaminen, globaali kilpailu yksityisistä investoinneista ja osaajista edellyttävät meiltä rohkeutta ja ennakoivia päätöksiä investointiemme toteuttamisessa, painottaa Juha Yli-Rajala.

Tulossa remontteja ja uusien alueiden rakentamista

Tampereen kaupunki osoittaa talonrakennusinvestointeihin, uudis- ja lisärakennuksiin sekä korjaushankkeisiin ensi vuonna yhteensä 49,1 miljoonaa euroa. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen talonrakennusinvestoinnit ovat yhteensä noin 26 miljoonaa euroa. Perusparannusta tehdään muun muassa Pispalan, Tammelan, Hyhkyn ja Olkahisten kouluille. Remonttia tehdään myös esimerkiksi Hippoksen, Mustamäen ja Olkahisten päiväkodeissa ja Atalan terveysasema muutetaan päiväkodiksi.

Suurimmat investointimenot ovat asunto- ja kiinteistölautakunnan 49,8 miljoonan euron talonrakennusinvestoinnit, yhdyskuntalautakunnan 47,1 miljoonan euron perusinvestoinnit ja Tampereen Vesi Liikelaitoksen 29,6 miljoonan euron investoinnit, joilla parannetaan vesihuollon toimintavarmuutta ja veden laatua sekä saneerataan vesihuoltoverkostoja

Suurin osa yhdyskuntalautakunnan budjetista käytetään nykyisen yhdyskuntarakenteen korjaamiseen ja uuden rakentamiseen. Yksi merkittävimmistä investoinneista on Ojala–Lamminrahkan alueen rakentamisen käynnistäminen yhteistyössä Kangasalan kaupungin kanssa. Myös Hervantajärven alueen ja Lahdesjärven eteläosan yritysalueen rakentaminen alkavat. Lisäksi Santalahden, Ranta-Tampellan ja Vuoreksen alueiden rakentaminen jatkuu. Siltojen korjaamisessa merkittävin kohde on Hämeensillan uudistaminen. Raitiotieehen liittyviin hankkeisiin on varattu noin 7 miljoonaa euroa.

Asunto- ja kiinteistölautakunnan investointeihin sisältyy myös maa- ja vesialueiden investointeja 19,3 miljoonalla eurolla. Budjettivaroin tehdään vahvistuneiden asemakaavojen ja kaupungin sitoumusten mukaisia johtosiirtoja, pilaantuneiden maiden puhdistamista ja maan esirakentamista valikoiduilla alueilla. Johtosiirtoja toteutetaan vuonna 2019 Santalahdessa, Sammonkadun alueella ja Ikurissa Taimiston alueella. Pilaantuneita maa-alueita puhdistetaan muun muassa Lakalaivan Sulkavuoressa, Ranta-Tampellassa, Hatanpään sairaalan alueella sekä raitiotien rakennusalueella.

Hiedanrannan ja Viiden tähden keskustan -kehitysohjelmien investointeihin on budjetoitu 25,8 miljoonaa euroa. Investoinneilla rakennetaan kaupunkiympäristöä ja tehdään maan esirakentamista.

Raitiotien toteuttamisessa ensi vuoden tavoitteena on, että ensimmäisen osuuden rakentaminen ja toisen osuuden suunnittelu etenevät. Tarkoitus on myös, että raitiotien seudullisesta laajenemisesta ja vaiheistuksesta muodostetaan kokonaisnäkemys.

Tampereen kaupungin vuoden 2019 talousarvio lukuina
Asukasluku 31.12.2019239 100
Tuloveroprosentti 19,75 prosenttia
Toimintakatteen muutos 1,3 prosenttia
Verorahoituksen muutos 4,8 prosenttia
Vuosikate 86,4 miljoonaa euroa
Tulos - 30,5 miljoonaa euroa
Investoinnit yhteensä (netto) 190,6 miljoonaa euroa
Lainamäärä per asukas 3336 euroa

Pormestari Lylyn talousarvioesitykseen voi tutustua tarkemmin verkossa sivulla Talousarvio .

Talousarvioehdotuksen 2019 esittely 22.10.2018
Talousjohtaja Jukka Männikkö, pormestari Lauri Lyly ja konsernijohtaja Juha Yli-Rajala esittelemässä 22.10.2018 pormestarin talousarvioehdotusta 2019.

Lisätietoja

Konsernijohtaja
Juha Yli-Rajala
puhelin 040 743 6356

Talousjohtaja
Jukka Männikkö
puhelin 050 576 7539


Teksti Raija Lindell

Kuvat Susanna Lyly