Siirry sisältöön Siirry suoraan hakuun

Nuori, tule kuulolle: miten ahdistusta voi hallita?

Julkaistu 11.10.2018 13.11

Nuori, haittaako ahdistus normaalia elämääsi? Miten ahdistusta voisi hallita tai ainakin lievittää? Tule lokakuussa Tesoman hyvinvointikeskukseen kuuntelemaan nuorille ja nuorille aikuisille suunnattuja luentoja tästä aiheesta. Kolmena peräkkäisenä torstai-iltana nuorisopsykiatri kertoo ahdistuksen psykologiasta ja biologiasta ja tarjoaa kokeiltavaksi keinoja, joiden avulla omasta arjesta voi selviytyä ahdistuksesta huolimatta.

Nuori nainen ikkunan äärellä.
 

Kun ahdistus lievittyy, sen kanssa voi elää. Jos ahdistus karkaa käsistä tai valuu kaikkialle, voi vähitellen jäädä kaiken ulkopuolelle. Ahdistus voi vangita kotiin, jos pelot ovat liian suuria kohdattaviksi.

Luentosarja järjestetään Tesoman hyvinvointikeskuksessa kolmena peräkkäisenä torstaina seuraavasti:

  • Torstai 18.10. klo 16 - 18 Osa 1 Tietoa - Mitä ahdistus on ja miksi?
  • Torstai 25.10. klo 16 - 18 Osa 2 Taitoja - Kehon ja mielen rauhoittamisen keinot
  • Torstai 1.11. klo 16 - 18 Osa 3 Keinoja - Riittävän hyvä suunnitelma on mielen hallintaa

Ahdistuksesta ja selviytymiskeinoista luennoi Suvi Reiman, joka on nuorisopsykiatrian erikoislääkäri ja neuropsykiatrinen valmentaja.

Luennot on suunnattu nuorille ja nuorille aikuisille sekä heidän läheisilleen, mutta ne ovat avoimia kaikille, jotka ovat huolissaan mielenterveysongelmista ja nuorten syrjäytymisestä.

Luennot striimataan YouTube-kanavan kautta ja ne ovat katsottavissa tallenteena noin kuukauden ajan:

Tesoman hyvinvointikeskus
33310 Tampere

Joukkoliikenteen aikataulut : Tesomankadun puoleisella pysäkillä pysähtyvät bussit 8, 17, 21, 71, 71S, 71K ja 71SK ja Tesoman valtatien pysäkillä bussi 20.
PALI palveluliikenteen aikataulut : PALI 9


Tiedotetta päivitetty 18.10.2018: Tarkennettu luentojen striimausta ja videotallenteita koskevaa tekstiä.


Lisätietoja

Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Erikoislääkäri
Suvi Reiman
puhelin 044 430 9203
sähköposti [email protected]


Teksti Johanna Toivanen