Siirry sisältöön

Hyvinvointikeskusten tavoitteita toteutetaan yhdessä

Julkaistu 29.8.2018 10.55

Tampereen kaupungin palvelumallissa alueiden palveluita on keskitetty erilaisiin hyvinvointikeskuksiin. Palvelut kuten terveysasema, kirjasto, neuvola, hammashoitola, nuorisotilat ja palveluneuvonta löytyvät kaikki saman katon alta tai hyvin läheltä toisiaan. Nämä palvelut yhdessä aluekoordinaattoreiden ja alueen toimijoiden kanssa toteuttavat yhdessä hyvinvointikeskusten tavoitteita.

Lielahtikeskuksen aula ja ihmisiä Hyvinvointi Hippaloissa.
 

Tällä hetkellä Tampereella on neljä toiminnassa olevaa hyvinvointikeskusta, jotka ovat Hervanta Trio, Koilliskeskus, Lielahtikeskus ja Tesoman hyvinvointikeskusta. Me-talo-hankkeessa keskitytään myöhemmin avattavan Peltolammin alueen hyvinvointikeskuksen toiminnan kehittämiseen. Keskustassa Tipotien sosiaali- ja terveysasema, Tredun Santalahden toimipiste, pääkirjasto Metso, Peurankallion lähitori ja Tampereen taidemuseo rakentavat yhdessä entistä toimivampaa yhteistyötä keskustan alueelle.

Hervannan verkostomainen hyvinvointikeskittymä, Hervanta Trio, muodostuu kirjastosta ja terveysasemasta, nuorisokeskuksesta ja vapaa-aikakeskuksesta.

Koilliskeskus avattiin syyskuussa 2016. Se palvelee kahdessa eri kiinteistössä: Linnainmaan Prisman yhteydessä ja välittömässä läheisyydessä Kirviälänkadun kiinteistössä.

Lielahtikeskus sijaitsee kauppakeskus Lielahtikeskuksen toisessa kerroksessa. Saman katon alta löytyvät monipuoliset palvelut.

Tesoman hyvinvointikeskus sijaitsee Westerin liikekeskuksen yhteydessä. Hyvinvointikeskuksesta löytyy monipuolisesti palveluita kolmessa kerroksessa.

Palveluita ja kohtaamisia sujuvasti

Hyvinvointikeskuksille on hyväksytty yhteisen toiminnan tavoitteet, jotka parantavat palveluiden laatua ja monipuolisuutta. Kaikkien yhteisillä tavoitteilla vahvistetaan sujuvia palveluita ja kohtaamisia. Aluekoordinaattorit koordinoivat kunkin hyvinvointikeskuksen toimintaa.

Yksi hyvinvointikeskusten tavoitteista on tarjota asukkaille sujuvaa arkea, kun he käyvät hyvinvointikeskuksen eri palveluissa ja tapahtumissa esimerkiksi kauppareissun yhteydessä. Tavoitteen täyttymistä seurataan esimerkiksi kävijämäärien avulla ja erilaisten palautteiden avulla. Muun muassa Lielahti- ja Koilliskeskuksissa on käytössä digitaalinen tabletti palautteen antoa varten. Palautteita käsitellään hyvinvointikeskusten esimiestiimissä ja kaikille avoimissa alueverkostoissa.

Toinen tavoite on hyvinvointikeskusten palvelukirjon laajentaminen ja hyvinvointikeskusten kasvaminen innovaatio- ja kokeilupaikoiksi. Yhdistykset ja yritykset ovat tervetulleita tarjoamaan palveluita ja testaamaan kehitteillä olevia tuotteita ja palveluita hyvinvointikeskuksiin lähelle alueen asukkaita.

Palveluiden lisäksi hyvinvointikeskuksissa on tapahtumia ja toimintaa, joita kehitetään ja luodaan yhdessä alueen yhdistysten ja asukkaiden kanssa.

Yksi tavoitteista on yhteisöllinen ja kehittyvä alue

Hyvinvointikeskusten tavoitteena on osaltaan luoda palvelualueesta yhdessä kehittyvä ja yhteisöllinen alue.

Yhteisöllisyyttä mitataan muun muassa alueverkostojen kokoontumisten osallistujamääriä tarkastelemalla. Yhteisöllisyyden vaikuttavuus näkyy alueelle syntyvänä uutena toimintana ja entistä tiiviimpinä kumppanuuksina. Alueen yhteisöllisyyttä toteutetaan myös alueportaalin ja alueellisten verkkosivujen avulla.

Hyvinvointikeskusten yhteisen toiminnan tavoitteena on myös luoda onnistuva ja oppiva ilmapiiri henkilöstön keskuuteen. Palveluiden muuttuessa yhdessä tekeminen palvelee paremmin asukkaita kuin perinteinen sektoriajattelu.

Monien alueiden asukkaat ovat toivoneet yhteisiä olohuonemaisia tiloja ja ajanviettopaikkoja. Tehokas tilojen käyttö onkin yksi hyvinvointikeskusten toiminnan tavoitteista.

Hyvinvointikeskusten kaikki yhteinen toiminta perustuu yhdessä tekemiseen ja asiakaslähtöisyyden parantamiseen. Hyvinvointikeskukset tarjoavat sujuvia palveluita ja tapahtumia, jotka kehittyvät ja muuttuvat asiakaspalautteiden ja henkilökunnan kehitystyön myötä.

Aluekoordinaattorit yhdessä alueellisten esimiesten kanssa muodostavat esimiestiimin. Se varmistaa hyvinvointikeskusten tavoitteiden toteutumisen. Hyvinvointikeskusten tavoitteiden toteutumista arvioidaan palvelumallin ohjaus- ja seurantaryhmässä kerran vuodessa.


Lisätietoja

Kehittämispäällikkö
Mia Lumio
puhelin 040 658 6569
sähköposti [email protected]


Teksti Nette Tuominen

Kuvat Marika Haapala