a a

Palveluverkko: Tampere varautuu lasten määrän kasvuun kasvatuksessa ja opetuksessa

Julkaistu 28.8.2018 17.00

Tampereen kaupungin päiväkoti- ja kouluverkkoselvitys vuosille 2019–2033 on valmistunut ja tulee päätettäväksi sivistys- ja kulttuurilautakuntaan 11.9.2018. Palveluverkon kannalta suurimmat haasteet ovat kaupungin voimakas väestönkasvu ja nykyisen rakennuskannan kunto.

 

Tuoreen väestösuunnitteen mukaan 6–15-vuotiaiden määrä kasvaa Tampereella vuoteen 2033 mennessä yli 3300 lapsella. Kasvu vastaa yhteensä kolmea uutta, noin 1000 oppilaan koulua. Varhaiskasvatuksessa kasvu on samaa luokkaa: väestösuunnitteen mukaan 0–5-vuotiaiden määrä kasvaa suunnittelukaudella yli 3400 lapsella. Kasvu kohdistuu etenkin keskusta–Kalevan, Hervannan ja Härmälä–Hatanpään alueille. Lisäksi rakentumassa on uusia asuinalueita, kuten Ojala ja Hiedanranta.

Selvityksessä todetaan, että nykyisen palveluverkon rakennusten kunto ja väestönkasvu vaativat seuraavina vuosina merkittäviä investointeja palveluverkkoon.

Päiväkoti- ja kouluverkkoselvitystä ja siihen liittyvää suunnitelmaa esitellään yleisötilaisuudessa keskiviikkona 29.8.2018 klo 18–19.45 Keskusvirastotalossa osoitteessa Aleksis Kiven katu 14–16 (valtuustosali, 5.krs). Tilaisuutta voi seurata suorana lähetyksenä Tampereen kaupungin nettisivuilla ja katsoa myöhemmin myös tallenteena. Torstaina 30.8.2018 klo 10.30–17 järjestetään Kysy päiväkoti- ja kouluverkosta -chat.

Tarkemmat tiedot tilaisuudesta ja chatista löytyvät osoitteesta: https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/ajankohtaista/tiedotteet/2018/08/14082018_5.html

Selvityksen ja suunnitelman taustalla on pormestariohjelma. Lähtökohtina ovat lasten määrän kasvu, uuden opetussuunnitelman mukainen oppimisympäristö, monipuolinen opetustarjonta ja nykyisten tilojen sisäilmaongelmat sekä kulkuyhteydet. Huonokuntoisista päiväkoti- ja koulutiloista luovutaan, mikäli niiden peruskorjaus ei ole tarkoituksenmukaista. Työhön sisältyi myös lapsivaikutusten arviointi.

Päiväkoti ja koulu saman katon alle isompiin yksiköihin

Nyt valmisteltu selvitys koskee koko kaupungin päiväkoti- ja kouluverkkoa, jota on tarkasteltu sekä koko kaupungin että alueiden näkökulmasta. Suunnitelma ajoittuu vuosille 2019–2033.

Selvityksessä on arvioitu eri vaihtoehtoja, joilla palvelutarpeen kasvuun voidaan vastata samalla, kun nykyistä palveluverkkoa muokataan tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi ja rakennuskantaa kunnostetaan ja uusitaan. Työssä on otettu huomioon väestönkasvu, uusien asuinalueiden rakentuminen sekä talouden ja toiminnan näkökulma. Selvityksen pohjalta toteutettavaksi esitetään vaihtoehtoa yksi.

Tavoitteena on, että tulevaisuudessa on suurempia toimintayksiköitä ja samassa yksikössä on monipuolisia palveluita, varhaiskasvatusta ja perusopetusta. Tavoiteltava yksikkökoko uusissa rakennuksissa on päiväkodeissa vähintään 160 lasta, pienten lasten yksiköissä (varhaiskasvatus, esiopetus ja luokat 1–2) vähintään 200 lasta ja yhtenäiskouluissa (esiopetus ja luokat 1–9) vähintään 1000 oppilasta. Tavoitteena on, että pienistä, epäkäytännöllisistä toimintayksiköistä luovutaan. Tämän tulee tapahtua hallitusti ja tiloista luopuminen edellyttää uudisrakentamista, etenkin päiväkotiverkossa.

Suunnittelun periaatteina ovat olleet palvelujen hyvä saavutettavuus, alueellinen tasavertaisuus, muuttuva väestömäärä ja palvelutarpeen muutokset sekä kustannustehokas ja joustava palveluverkko.

Järvensivun, Kalkun ja Terälahden koulujen toiminta isompaan kouluun

Selvityksessä arvioitiin kaikki Tampereella toimivat alle 150 oppilaan koulut ja niiden toimintamahdollisuudet. Esityksenä on, että Järvensivun, Kalkun ja Terälahden kouluista luovutaan. Jatkossa Järvensivun alueen oppilaat ohjautuvat Sammon kouluun, Kalkun oppilaat Kalkunvuoren pienten lasten yksikköön ja Tesoman kouluun. Terälahden oppilaat ohjataan Kämmenniemen kouluun.

Terälahden päiväkodista luovutaan. Sen palvelut on mahdollista siirtää Kämmenniemen uuteen päiväkotiin. Järvensivun, Iidesrannan ja Kalkun päiväkodit jatkavat toimintaansa. Kalkun päiväkodista voidaan luopua, mikäli Ikurin koulun tilalle rakennetaan esitetyn mukainen pienten lasten yksikkö.

Lisäksi esitetään, että Hallilan koulutalo ja päiväkoti muutetaan pienten lasten yksiköksi (varhaiskasvatus, esiopetus ja luokat 1–2). Sorilan koulutalo ja Sorilan päiväkoti yhdistyvät pienten lasten yksiköksi, ja osasta rakennuksista luovutaan. Oppilaat siirtyvät kolmannelle luokalle Hallilasta Pohjois-Hervannan kouluun ja Sorilasta Olkahisen kouluun.

Läntinen alue

Läntiselle alueelle esitetään, että Hiedanrantaan rakennetaan uusi yhtenäiskoulu (noin 1000 oppilasta, esiopetus ja luokat 1–9) ja päiväkoti (noin 200 päivähoitopaikkaa). Koulu rakennetaan mahdollisesti vaiheittain. Santalahden alueen oppilaat ohjataan Hiedanrannan kouluun. Pidemmällä aikavälillä Hiedanrannan alueen kasvu edellyttää alueelle lisäksi yhtä tai useampaa pienten lasten yksikköä tai päiväkotia.

Hiedanrannan koulun valmistuttua Lentävänniemen koulu muutetaan pienten lasten yksiköksi. Ikurin koulun tilalle tulee pienten lasten yksikkö, ja Ikurin koulusta sekä Kalkun, Myllärin ja Länsi-Tesoman päiväkodeista luovutaan. Ikurista oppilaat jatkavat kolmannelle luokalle Tesoman kouluun.

Hyhkyn koulu muutetaan pienten lasten yksiköksi. Hyhkyn koulusta oppilaat jatkavat kolmannelle luokalle Kaarilan kouluun. Kaarilan koulusta tulee luokkien 3–9 koulu. Alueelle saadaan lisää päivähoitopaikkoja, kun Hyhkyn koululta vapautuvat tilat otetaan päivähoidon käyttöön.

Keskustan alue

Esityksen mukaan Sammon koulua laajennetaan uudella, Liisanpuiston koulun tontille rakennettavalla koulurakennuksella. Liisanpuiston vanha koulu puretaan. Uusi koulu muodostaa yhdessä Sammon koulun kanssa Sammon kampuksen. Tontille rakennetaan myös päiväkoti ja sinne siirtyvät koko kaupunkia palvelevat päivähoidon erityisen tuen palvelut. Jatkossa alueelle tarvitaan mahdollisesti toinen uusi päiväkoti.

Saukonpuiston koulun nykyinen toiminta päättyy. Kalevanpuiston kiinteistön käyttö arvioidaan niin, että erityisen vaativalle hoidolle ja opetukselle turvataan tarkoituksenmukaiset olosuhteet jatkossakin.

Pellervon tulevasta pienten lasten yksiköstä oppilaat siirtyvät kolmannelle luokalle Sammon kouluun. 

Koillinen alue

Esityksen mukaan Ojalan uudelle asuinalueelle rakennetaan pienten lasten yksikkö. Yksikön toteutuksen aikatauluun vaikuttaa Ojalan alueen rakentuminen. Perusopetuksen muuta järjestämistä alueella vielä selvitetään.

Kaakon alue

Esityksen mukaan Kaukajärven koulua laajennetaan kouluun myöhemmin tulevan perusparannuksen yhteydessä. Juvan päiväkodin ja Kaukajärven kirjaston toiminta siirretään tuolloin koulun yhteyteen. Karosen koulu ja Metsäniityn pienten lasten yksikkö jatkavat toimintaansa ja Annalan koulusta luovutaan.

Hervannan päiväkoti- ja kouluverkossa varaudutaan lasten määrän voimakkaaseen kasvuun. Etelä-Hervantaan rakennetaan vanhan koulun tilalle uusi koulu 1300 oppilaalle (esiopetus ja luokat 1–9) ja sen yhteyteen 160-paikkainen päiväkoti. Tämän jälkeen Pohjois-Hervannan koulu perusparannetaan ja se laajennetaan 1100 oppilaan kouluksi.

Kisapuiston koulun ja päiväkodin tontille rakennetaan uusi päiväkoti. Kisapuiston koulutalosta on jo luovuttu. Kanjonin koulun tilalle rakennetaan uusi pienten lasten yksikkö. Helapuiston ja Maijalanpuiston päiväkodit jatkavat toimintaansa. Pallopuiston, Pelipuiston, Pääskysen, Pulmusen ja Satoramin päiväkodeista luovutaan, kun alueen uudet päiväkodit valmistuvat.

Etelän alue

Esityksen mukaan Peltolammin koulun toiminta (esiopetus ja luokat 1–6) tulee osaksi suunnitteilla olevaa Peltolammin hyvinvointikeskusta. Hyvinvointikeskukseen sijoittuvat muun muassa päiväkoti, kirjasto ja neuvola. Multisiltaan suunnitellaan uutta päiväkotia.

Hatanpään ja Vihilahden alueelle suunnitellaan päiväkotia tai pienten lasten yksikköä. Myöhemmin Hatanpään koulu voidaan mahdollisesti laajentaa yhtenäiskouluksi, jossa on esiopetusta ja luokat 1–9.

Tampereen yliopiston normaalikoulun tavoitteena on keskittää perusopetus yhteen toimipisteeseen Kuokkamaantielle. Mikäli koulun toiminta päättyy Muotialan toimipisteessä, kaupungin tavoitteena on ensisijaisesti lisätä päivähoitopaikkoja alueelle.


Lisätietoja

Kehittämiskoordinaattori
Monika Sola
puhelin 040 801 6011
sähköposti [email protected]

Koordinaattori
Elina Kalliohaka
puhelin 040 486 4918
sähköposti [email protected]


Teksti Johanna Toivanen


Jaa: