a a

Tampereen kaupunginvaltuutetut ja virkamiehet pohtivat talouden suuntaviivoja

Julkaistu 5.6.2018 10.59

Tampereen kaupunginvaltuusto ja johtavat virkamiehet kokoontuivat 4. kesäkuuta keskustelemaan kaupungin tulevaisuudennäkymistä talous- ja strategiaseminaariin.

- Tampereen vahvuutena on osaaminen ja vetovoima. Haasteenamme on talouden alijäämä. Ongelmien ratkaiseminen edellyttää valtuutettujen yhteistä näkemystä ja sitoutumista, sanoi pormestari Lauri Lyly avauspuheessaan.

Toiminnan ja talouden suunnittelun lähtökohdista kertoi konsernijohtaja Juha Yli-Rajala. Tampereen kuluvan vuoden toteumaennusteen ja kehysneuvottelujen perusteella vuoden 2019 talousarvion valmistelusta on tuossa ennätyksellisen vaikea.

- Palvelutarpeen kasvun ja verorahoituksen kehityksen välillä on suuri kuilu. Tilikauden tuloksen nostaminen talousarviossa hyväksyttävälle tasolle on erityisen ongelmallista, Yli-Rajala totesi.

Tampereella investointien taso suhteessa vuosikatteeseen on muodostumassa liian korkeaksi. Yli-Rajalan mukaan vuosikatteen tasoa olisi saatava korkeammaksi ja investointitasoa matalammaksi. Samalla on vastattava kaupungin kasvun aiheuttamiin investointitarpeisiin.

- Lainamäärä on kasvamassa edelleen hyvin nopeasti. Ilman erityisen voimakkaita toimenpiteitä talousarvio jää kauaksi tasapainosta, Yli-Rajala painotti.

Tampereen huonon taloustilanteen taustalla on useita tekijöitä. Kaupungin palvelutuotantoon ei ole olennaisesti puututtu, vaikka tulojen kehitys on ollut hidasta. Valtionosuuksiin tehdyt leikkaukset vuodesta 2012 alkaen nousevat Tampereen osalta lähes 100 miljoonaan euroon ja samaan aikaan verotulojen kehitys on ollut toimintamenojen kasvua hitaampaa. Esimerkiksi yhteisöveron kehitys on ollut vaisua verrattuna Helsinkiin, Turkuun ja Vantaaseen ja investointitaso on viime vuosina noussut nopeammin ja vuosikatteen taso ei. Lisäksi Tampereen työttömyysaste on ollut suurten kaupunkien korkeinta tasoa.

Muuttotappiota nuorista aikuisista

Tampereelle laadituista väestöskenaarioista kertoi valtiotieteiden tohtori Timo Aro. Hänen mukaansa 0,5-1 prosentin väestönkasvu kaupungissa mahdollistaa hallitun kasvun. Yli 1 prosentin kasvukin voidaan hallita, kun se on strategista ja hyvin johdettua. Tampereen väkiluku on kasvanut 1,27 prosentin vauhtia.

- Edelleen Tampereen muuttovoitto perustuu vain ja ainoastaan nuoriin. Kriittiseksi muuttotappio tulee 25-44-vuotiaista nuorista aikuisista, vaikka tässäkin on menty parempaan suuntaan. Tämän ikäryhmän pitäminen kaupungissa on erittäin tärkeää, sanoi Aro.

Hänen mukaansa Tampereen vahvuutena on hyvä ja vahva maine:

- Tampereen suurin vahvuus on Tampere itsessään, siitä kannattaa pitää kiinni, Aro sanoi.

Tampereen muutto-, sijainti-ja paikkavetovoimaisuuden ytimessä on kaupungin sujuva, toimiva ja onnellinen arki eli helppous, mutkattomuus, sujuvuus, leikkisyys, toimivuus, mukavuus ja viihtyvyys. Aron mukaan hallitun kasvun avulla voidaan osaltaan turvata Tampereen vetovoimaisuus ulkopuolisten tulijoiden näkökulmasta ja pitovoimaisuus alueella jo nyt asuvien näkökulmasta.

Kasvu haastaa priorisointeihin

Hyvinvoinnin, kaupunkiympäristön sekä elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueiden näkymistä vuoteen 2019 kertoivat johtajat Taru Kuosmanen, Mikko Nurminen ja Teppo Rantanen.

Mikko Nurminen totesi, että kaupungin voimakas kasvu haastaa priorisoimaan investointeja, sillä kaikkiin suuntiin ei voida kasvaa samanaikaisesti. Taloudellinen kestävyys edellyttää yhdyskuntarakenteen kasvun suuntaamisen priorisointia talouden näkökulmasta.

- Kasvu vaikuttaa kaupunkiympäristön palvelualueella muun muassa investointeihin, kunnossapidettävien alueiden määrään, kaavoitustarpeeseen, lisääntyneeseen palvelutarpeeseen ja joukkoliikenteen järjestämiseen, Nurminen luetteli.

Teppo Rantanen kertoi, että elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella Tampereen kasvu ja vetovoima pyritään saamaan hyödynnetyksi potentiaaliksi. Kärkinä ovat työllisyyden ja yritystoiminnan kasvattaminen, jolloin muun muassa innovaatiot, luovuus ja kohtaamiset sekä osaaminen ja joustava koulutus ovat tärkeässä roolissa.

Hyvinvointipalveluissa kaupungin asukasmäärän kasvu ja sen mukana kasvavat palvelutarpeet sekä kunta-alan palkkaratkaisu lisäävät Taru Kuosmasen mukaan voimakkaasti nettomenojen kasvua. Vuoden 2019 strategiset tavoitteet tukevat kuitenkin talousohjelmaa edistämällä hyvinvointia, kaupungin vetovoimaa ja toiminnan uudistumista.

Muun muassa ikäihmisten palvelujen rakennemuutosta tullaan jatkamaan. Digitaalisten palvelujen käyttöastetta kasvatetaan. Perheiden palvelutarpeisiin vastataan kokonaisvaltaisesti eri palvelujen saumattomana yhteistyönä. Tavoitteena on edistää koululaisten fyysisen toimintakyvyn paranemista, ja oppimistuloksissa tavoitellaan keskiarvoa parempia tuloksia. Kulttuuritarjonnassa vahvistetaan Tampereen vetovoimaa kansainvälisen tason kulttuuri-, matkailu-, kongressi-, tapahtuma- ja urheilukaupunkina.


Lisätietoja

Talousjohtaja
Jukka Männikkö
puhelin 050 576 7539
sähköposti [email protected]

Konsernijohtaja
Juha Yli-Rajala
puhelin 040 743 6356
sähköposti [email protected]


Teksti Anna-Maria Maunu ja Raija Lindell


Jaa: