Siirry sisältöön

Järviseuranta: Kaukajärven vedenlaatu on pysynyt erinomaisena

Julkaistu 31.5.2018 9.57

Tampereen järvistä parhaimpana voidaan pitää edelleen karua ja kirkasvetistä Kaukajärveä. Vuonna 2017 tutkittiin 17 järven vedenlaatu lopputalvella ja -kesällä. Säännöllisesti seurataan 61 järven ja lammen vedenlaatua. Tiheimmin tarkkaillaan kaupunkialueella, ihmistoiminnan vaikutuksessa olevia järviä.

kuva: Ahvenisjärvi
 

Kaukajärvi soveltuu tutkimustulosten perusteella virkistyskäyttöön erinomaisesti. Vesi on kirkasta, väritöntä ja vähähumuksista. Kaukajärven näkösyvyys on talvisin suurimmillaan 8,2 metriä, jota voidaan pitää erittäin hyvänä maamme järvistä. Kaukajärven happitilanne on pysynyt erittäin hyvänä. Kaukajärven vedenlaatua seurataan vuosittain.

Tutkituista Teisko-Aitolahden järvistä Ala-Pirttijärvi, Keskinen Pirttijärvi ja Vääräjärvi ylsivät vuonna 2017 erinomaiseen virkistyskäyttöluokkaan. Lisäksi hyvässä laatuluokassa olivat Iso Päiväjärvi, Pitkäjärvi, Pirttijärvi, Valkeajärvi ja Ylä-Pirttijärvi.

Kantakaupungin järvistä vuonna 2017 tutkittiin lisäksi Ahvenisjärven, Alasjärven, Halimasjärven, Iidesjärven, Iso Virolaisen, Koipijärven, Sorsalammen, Tesomajärven ja Toritunjärven vedenlaatu.

Alasjärven vedenlaatu oli vuonna 2017 melko hyvä. Happitalouden häiriöt olivat kuitenkin kesällä tuntuvia. Matala Toritunjärvi sijaitsee Alasjärven koillispuolella Teiskontien ja Jyväskyläntien läheisyydessä. Toritunjärven vedenlaatu oli 2017 oli tyydyttävä. Rehevöitynyt järvi kärsii myös happitalouden häiriöistä.

Lähdepohjainen Tesomajärvi soveltuu viimeaikaisten tutkimusten perusteella virkistyskäyttöön erinomaisesti. Pienelle järvelle tyypillistä vedenlaadun vaihtelua on havaittavissa jonkin verran mm. happitilanteen suhteen.

Voimakkaimmin rehevöityneitä olivat Sorsalampi, Iidesjärvi ja Ahvenisjärvi. Iidesjärven vedenlaatua heikentävät rehevyyden ja happitalouden häiriöiden lisäksi runsas vesikasvillisuus ja järven mataluus. Iidesjärven soveltuvuus virkistyskäyttöön on välttävä.

Ahvenisjärveä on hapetettu ja viilennetty talviaikana virransekoittimilla. Talvella 2017 hapetus ei ollut jatkuvaa teknisten ongelmien takia. Ahvenisjärven vedenlaatu on välttävää voimakkaan rehevöitymisen ja happitalouden häiriöiden vuoksi. Sorsalammen fosforipitoisuutta on koetettu saada alenemaan saostuksella. Saostukseen on käytetty alumiinikloridiliuosta. Kunnostustoimet vaikuttavat hitaasti. Vuonna 2017 lammen kokonaistilanne oli heikko happihäiriöiden ja ylirehevöitymisen takia.

Koti- tai mökkijärven tilan voi tarkistaa vedenlaatupalvelusta

Tampereen alueella on 160 yli hehtaarin kokoista järveä ja lampea. Joka vuosi seurattavia järviä ovat esimerkiksi Alasjärvi, Iidesjärvi, Kaukajärvi ja Ahvenisjärvi. Tutkimukset tekee Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Tampereen kaupungin tilauksesta. Pyhäjärven ja Näsijärven tilaa seuraa Pirkanmaan ELY-keskus, lisäksi näihin päätyvää jätevesikuormitusta seurataan järviä kuormittavien laitosten velvoitetarkkailussa.

Kantakaupungin järviä kuormittavat katujen suolaus ja asutuksen hulevedet. Maaseutualueella järviä rasittaa pelloilta tuleva kuormitus sekä haja-asutuksen jätevedet.

Tampereen järvien tilan voi tarkistaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen ylläpitämästä vedenlaatupalvelusta www.vesikeskus.fi/vedenlaatu.


Lisätietoja

Ympäristötarkastaja
Johanna Airola
puhelin 040 800 4975
sähköposti [email protected]


Teksti Tarja Nikupaavo-Oksanen