Siirry sisältöön

Tamperelaisia taiteen, kirjallisuuden, teatterin ja tieteen tekijöitä palkittiin

Julkaistu 22.5.2018 18.00

Kirjailijoita, teatterin tekijöitä, kääntäjiä, ammattitaiteilijoita ja tieteellisen tutkimuksen tekijöitä on perinteisesti palkittu Tampereella vuosittain. Raatihuoneella tiistaina 22. toukokuuta 2018 järjestetyssä tilaisuudessa myönnettiin Tampereen kaupungin stipendit ammattitaiteilijoille, Eino Salmelaisen säätiön tunnustuspalkinnot teatterin tekijöille, Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnot sekä Tampereen kaupungin tiederahaston toimikunnan myöntämät apurahat tieteellisen jatkotutkimuksen tekijöille.

Ammattitaiteilijoiden stipendit myönnettiin 11 taiteilijalle

Tampereen kaupungin sivistys- ja kulttuurilautakunta on myöntänyt ammattitaiteilijoille stipendejä työskentelyyn ja jatkokoulutukseen. Vuoden 2018 ammattitaiteilijoiden stipendien haku kohdennettiin visuaalisten taiteiden (kuvataide, valo-/elokuvataide, rakennustaide/taideteollisuus) sekä lastenkulttuurin alalla toimiville taiteilijoille tai näihin aloihin liittyvillä taiteiden välisillä aloilla toimiville taiteilijoille.

Ammattitaiteilijan stipendi on kannustusraha, joka myönnetään paikallisesti tai alueellisesti ansioituneille taiteilijoille. Kaikkiaan stipendiä haki tänä vuonna 81 taiteilijaa. Sivistys- ja kulttuurilautakunta päätti huhtikuun kokouksessaan myöntää stipendejä tänä vuonna 11 taiteilijalle. Jaettava stipendien summa on yhteensä 25 000 euroa.

Ammattitaiteilijoiden stipendit myönnettiin seuraaville henkilöille:

Elokuvataide
Sami Sänpäkkilä

Kuvataide
Anna Pekkala
Mustafa Mohammed
Janne Hokkanen
Emmi Kallio
Tomas Regan
Hannamari Matikainen

Lastenkulttuuri
Fanniina Tuomola
Pia-Maria Krutsin

Muut ja taiteidenväliset
Timo Kokkila

Valokuvataide
Pasi-Pekka Pajamäki

Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto

Tampereen kaupunki on myöntänyt kirjallisuuspalkintoa vuodesta 1944 lähtien. Palkinnot myönnetään vuosittain tamperelaiskirjallisuuden parhaimmistolle, jotka on julkaistu palkinnonjakoa edeltävänä vuonna. Palkinnot myöntää luovan kirjallisen työn palkitsemistoimikunta. Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto vuonna 2017 julkaistuista teoksista myönnetään yhdeksälle kirjailijalle.

Aino Havukainen ja Sami Toivonen palkitaan teoksesta Tatun ja Patun ällistyttävä satukirja: kaikkien aikojen ensimmäinen satukirja, jossa on käyttöohjeet. Havukaisen ja Toivosen tuorein teos on riemastuttava, vallankumouksellinen lastenkirja, joka yhdistää klassiset sadut ja viimeistä huutoa olevan kotiteatterin. Jos lapset ja vanhemmat viettäisivät yhdessä aikaa uusimman Tatun ja Patun parissa, olisi terapeuteilla tulevaisuudessa vähemmän töitä.

Juha Hurme palkitaan teoksesta Niemi. Historia ei ole tylsää, minkä Juha Hurme vakuuttavasti osoittaa innostavalla ja hauskalla teoksellaan. Barokkityylisessä romaanissaan Hurme yhdistää taidokkaasti vakavaan ja hyvinkin informatiiviseen kerrontaansa kommentoivan nykyslangin.

Anneli Kanto palkitaan teoksesta Lahtarit. Anneli Kannon romaani Suomen sisällissodasta tuo aiheeseen uusia näkökulmia laajan kertojajoukon − miesten ja naisten, sotilaiden ja siviilien − moniäänisenä kertomuksena. Ajankohtainen teos on humaani ja voimakkaan universaali sanomaltaan. Oman rikkaan lisänsä teoksen vivahteikkuuteen tuo Kannon osaava pohjalaismurteiden käyttö.

Katja Kaukonen palkitaan teoksesta Lumikadun kertoja. Katja Kaukosen romaani on taian- ja sadunomainen teos, jota elähdyttää syvän traaginen tuntu − se on kuin ihmiselo itse, ja siitä tihkuva kauneus. Lumikadun kertoja kertoo synkästä ajasta, sodan ajan Puolasta, tavallisista "pienistä" ihmisistä, heidän yhteisöstään, elämästään ja kohtalostaan kauniisti ja lumoavalla tyylillä.

Anni Kytömäki palkitaan teoksesta Kivitasku. Anni Kytömäen toisessakin romaanissa on samaa taituruutta ja voimaa kuin hänen esikoisteoksessaan. Kivitasku on maalailevan kauniilla kielellä kirjoitettua kerrontaa, joka nivoo taidokkaasti yhdeksi kokonaisuudeksi kolme eri aikatasolla tapahtuvaa tarinaa.

Marisha Rasi-Koskinen palkitaan teoksesta Eksymisen ja unohtamisen kirja. Marisha Rasi-Koskisen teos on yhdellä tasolla kertomus erilaisista köyhyyskokemuksista, jotka ajavat henkilöt epätoivoisiinkin tekoihin. Toisella tasolla teos on filosofinen pohdinta identiteeteistä, muistamisesta, unohtamisesta ja eksymisestä. Tarinoiden polveilu eksyttää välillä lukijansakin. Rasi-Koskisen maaginen realismi ja kerrontatyyli tempaavat jälleen mukaansa ja kieli on kaunista.

Marjo Saarinen palkitaan teoksesta Kerrottu huone. Marjo Saarisen teos Kerrottu huone kohtaa psykoanalyysin mahdottoman. Kerrottu huone on tarina muistin, muistamisen ja unohtamisen, todellisen ja kuvitellun monikerroksisuudesta.

Raija Rintamäki saa kääntäjäpalkinnon Merete Mazzarellan Elämän tarkoitus -teoksen suomentamisesta. Palkinto on samalla kunnioitus hänen laajasta käännöstyöstään. Mazzarellan laaja lukeneisuus, viittaukset kirjallisiin esimerkkeihin, monet filosofiset pohdinnat sekä ylipäätään intelligentti tyyli vaativat kääntäjältä laajaa tietämystä ja hyvää tyylitajua. Raija Rintamäki on onnistunut tehtävässä oivallisesti.

Eino Salmelaisen säätiön tunnustuspalkinnot

Eino Salmelaisen säätiö jakaa palkintoja ja apurahoja henkilöille, jotka ovat ansiokkaasti toimineet Tampereen teatterielämän hyväksi. Vuoden 2018 apurahat myönnettiin näyttelijä Matti Hakuliselle, lavastaja Mikko Saatamoiselle, kampaaja-maskeeraaja Jonna Lindströmille sekä Tampereen yhteiskoulun lukion teatteri-ilmaisun toiminnalle.

Näyttelijä Matti Hakulinen
Matti Hakulinen on kuulunut Tampereen Teatterin näyttelijäkuntaan noin seitsemän vuotta. Sitä ennen hän on työskennellyt muun muassa kaupunginteattereissa Jyväskylässä, Joensuussa ja Raumalla. Hakulinen on osaava ja monipuolinen näyttelijä. Häneltä taittuvat yhtä hyvin niin komedia-, musikaali- kuin draamaroolitkin. Matti Hakulinen on pidetty työtoveri ja arvostettu työryhmän jäsen. Hän tuo jokaiseen produktioon positiivista energiaa ja on aina valmis uusiin haasteisiin. Hakulisen viimeaikaisia rooleja ovat muun muassa Catsin Vanha Deuteronomi, 1918 – teatteri taistelussa punapäällikkö Hugo Salmela ja Musta sydän dekkarin Antti Salomaa.

Lavastaja Mikko Saastamoinen
Mikko Saastamoinen on monipuolinen visualisti, joka on viime vuosina ihastuttanut paitsi kekseliäillä ja toimivilla lavastuksilla myös oivaltavilla pukusuunnitteluilla. Saastamoisen kädenjälkeä on saatu ihastella paitsi Tampereen Teatterin näyttämöillä, myös muissakin teattereissa sekä Tampereella että muuallakin Suomessa. Ensi kesänä hän debytoi myös Pyynikin kesäteatterissa. Mikko Saastamoinen hallitsee sekä pienten näyttämöiden joskus viitteelliset näyttämökuvat yhtä hyvin kuin suurten näyttämöiden visuaaliset loistot. Mikko Saastamoisen viimeaikaisista töistä voidaan mainita vaikkapa musikaalit Sugar (lavastus ja puvut) ja Cats (lavastus) sekä Musta sydän (lavastus ja puvut).

Kampaaja-maskeeraaja Jonna Lindström
Jonna Lindstöm on kuulunut Tampereen Teatterin henkilökuntaan jo pitkään. Hän on taitava maskeeraaja, jonka vastuulle viime vuosien vaativimmat työt ovat luonnostaan langenneet. Kampaaja-maskeeraustiiminsä kanssa hän on luonut suorastaan ihmeitä. Lindström on pidetty ja arvostettu työtoveri, jolla on tyyli- ja tilannetajua. Jonna Lindströmin viimeaikaisista töistä esiin nousee väistämättä Cats, jonka kissahahmot ovat vertaansa vailla.

Tampereen yhteiskoulun lukion (TYK) teatteri-ilmaisun toiminta
TYK on vuosien varrella kasvattanut monta tunnettua teatterintekijää. Sen ilmaisutaitoa painopistealueenaan pitävä opetus sopii mainiosti Suomen teatteripääkaupunkiin Tampereelle. Tamperelaiset teatterit ovat myös tehneet yhteistyötä TYK:n kanssa mm. antamalla näyttämöitään opiskelijoiden käyttöön ja täten heille on ollut mahdollista saada kokemusta teatterissa esiintymisestä. Tampereen Teatterin 1918 – Teatteri taistelussa näytelmässä yksitoista lukiolaispoikaa teki merkittävät roolit saaden opintopisteitä. Tampereen yhteiskoulun lukion merkitys tamperelaisena teatterikasvattajana on merkittävä.

Tieteellistä jatkotutkimusta avustettiin 120 000 eurolla

Tampereen kaupungin tiederahaston toimikunta myöntää vuosittain apurahoja tieteellisen jatkotutkimuksen tukemiseen. Yhteissummaltaan apurahaa myönnettiin noin 120 000 euroa. Tiederahasto tukee väitöskirjatyöskentelyä 4200 euron henkilökohtaisella apurahalla sekä painatuskustannuksia 200 eurolla.

Henkilökohtaisen apurahan saivat seuraavat henkilöt:

Luonnontieteet
Juha Panula-Ontto

Tekniikka
Matti-Pekka Luhtala

Lääketieteet
Maria Safura Mohamad
Meri Uusi-Mäkelä
Pabitra Basnyat
Sirkka-Liisa Lauronen
Situ KC
Sushmita Katuwal

Yhteiskuntatieteet
Hanna Tyvelä
Johanna Kristiina Hokka
Katariina Tuominen
Tiina Määttä
Outi Alanko
Paula Rauhala
Rie Fuse
Teppo Sola
Johannes Lehtinen
Paula Karoliina Nissilä
Petteri Systä

Humanistiset tieteet
Hanna Katriina Limatius
Lassi Rikkonen
Mika Perkiömäki
Mikko Kemppainen
Mikko Tapani Pollari
Outi Sihvonen
Riitta Suominen
Roosa Kallunki
Ville Mankki


Lisätietoja

ts. suunnittelija
Susanna Lundström
puhelin 040 3558745
sähköposti [email protected]


Teksti Aila Rajamäki