Siirry sisältöön Siirry suoraan hakuun

Vapriikissa puhutaan punaorvoista

Julkaistu 10.4.2018 13.38

Vapriikin sisällissotaa käsittelevä luentosarja on edennyt toiseksi viimeiseen luentoonsa. Keskiviikkona 11.4. kello 18 yliopistonlehtori Mervi Kaarninen kertoo punaorpojen ja punaleskien arjesta. Luennolle on vapaa pääsy. Ennen luentoa kello 17 opastus Tampere 1918 – näyttelyyn pääsylipun lunastaneille.

 

Sisällissota päättyi virallisesti valkoisen armeijan voitonparaatiin 16.5.1918, mutta perheiden sota jatkui vielä vuosia – jopa vuosikymmeniä, kun punalesket lapsineen yrittivät pysyä hengissä. Sodan seurauksena jäi orvoksi noin 20 000 lasta, joista Tampereella noin 500.

Ylivoimainen enemmistö sisällissodan orvoista oli punaisten lapsia eli punaorpoja. Luennolla tarkastellaan sisällissodan jälkiselvittelyjä Suomessa ja Tampereella perheiden ja erityisesti lasten näkökulmasta. Miten valkoinen Suomi suhtautui orpoihin, kuka auttoi kapinallisten lapsia vai jätettiinkö heidät heitteille? Millaista lapsipolitiikkaa nuoressa tasavallassa harjoitettiin. Sotaa seuranneina kuukausina arkielämää vaikeutti erityisesti isoissa kaupungeissa elintarvikepula. Perheissä elettiin epätietoisuudessa, kun isää odotettiin kotiin eikä tiedetty kohtalosta.

Mervi Kaarninen on Suomen historian yliopistonlehtori ja dosentti Tampereen yliopistossa. Hän on julkaissut kirjoja ja artikkeleita lapsuuden ja nuoruuden historiasta, koulutuksen sosiaalihistoriasta historiasta ja yliopistolaitoksen historiasta. Mervi Kaarnisen teoksia ovat muun muassa: Punaorvot 1918 (2017 2. laajennettu ja uudistettu painos) Murros ja mielikuva - Tampereen yliopiston historia. Nuoruuden vuosisata. Suomalaisen nuorison historia. Sivistyksen portti – Ylioppilastutkinnon historia.


Teksti Suvi Syynimaa