a a

Hyvinvointikertomuksesta laajasti tietoa tamperelaisten tilasta

Julkaistu 21.11.2017 9.56

Tampereen kaupungin hyvinvointikertomuksessa vuosilta 2013–2016 kuvataan kattavasti tamperelaisten terveyden ja hyvinvoinnin tilaa. Nyt toista kertaa laaditussa kertomuksessa nostetaan esille onnistumisia, huolenaiheita sekä toimenpide-ehdotuksia tamperelaisten hyvinvoinnin parantamiseksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi hyvinvointikertomuksen 20.11.2017.

Aleksis Kiven kadun liikennettä
 

Hyvinvointikertomuksen laadinnassa on käytetty laajasti eri tutkimuksista saatavilla olevaa tietoa sekä eri alan asiantuntijoita.

Asukkaat mukana palvelujen kehittämisessä

Tamperelaisten hyvinvoinnin lisäämisessä on onnistuttu monelta osin vuosina 2013–2016. Koulutuksen ulkopuolelle jäävien määrän kasvu on pystytty pysäyttämään, asunnottomien määrä on vähentynyt ja ikäihmisten mahdollisuudet asua kotona ovat lisääntyneet. Tamperelaiset sairastavat hieman vähemmän kuin suomalaiset keskimäärin. Työpaikkoja, väestöä ja muuttoliikettä koskevien tilastotietojen valossa Tampere on vetovoimainen kaupunki suurten kaupunkien joukossa.

Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimuksen (ATH) mukaan noin 87 prosenttia työikäisisistä tamperelaisista on tyytyväisiä asuinalueensa olosuhteisiin, koko Suomen keskiarvo on kaksi prosenttiyksikköä matalampi.

Tamperelaisten mahdollisuudet osallistua palvelujen kehittämiseen ovat parantuneet uusien osallistumistapojen ja esimerkiksi erilaisten asiakas- ja toriraatien perustamisen myötä. Järjestöjen kanssa yhteistyötä ja kumppanuutta on vahvistettu vuosittain yhteisissä työpajoissa sekä vuoden 2017 alussa käynnistyneellä Järjestöedustamolla.

Tammelakeskuksen tiloissa vuonna 2016 aloittaneesta Perheiden talosta lapsiperheet saavat neuvontaa ja ohjausta sekä voivat osallistua eri toimijoiden järjestämään toimintaan. Monialaisen matalan kynnyksen Ohjaamo-palvelupisteen avulla edistetään 16–29-vuotiaiden nuorten pääsyä koulutukseen ja työelämään ja vahvistetaan arjen hallinnan taitoja. Ikäihmisten sekä lasten ja nuorten palveluissa laatusuositusten tavoitteet täyttyvät monilta osin.

Tampereella varmistetaan jokaisen koululaisen pääsy museoon, teatteriin, konserttiin, sirkukseen, elokuviin ja tanssiesitykseen sekä tuetaan kotoutumista kulttuurin keinoin. Lisäksi kulttuuria tuodaan sairaaloihin, palvelutaloihin ja koteihin esimerkiksi vanhusten luo. Kaikki perusopetuksen koulut ovat mukana Liikkuva koulu -ohjelmassa, jota on laajennettu myös toisen asteen oppilaitoksiin, ja 2/3 päiväkodeista on mukana vastaavassa Ilo Kasvaa Liikkuen -ohjelmassa. Maksutonta liikuntaneuvontaa saaneiden tamperelaisten määrä on kasvussa. Liikkumista on edistetty myös esimerkiksi kirjastojen liikuntavälinelainaamoilla.

Työttömyys isona haasteena

Haasteitakin Tampereella on. Vaikka työttömyyden kasvu on hiljalleen taittumassa, se on silti edelleen hyvin korkealla tasolla. Erityisesti nuoria työttömiä on Tampereella paljon. Joulukuussa 2016 alle 25-vuotiaista työttöminä oli noin 21 prosenttia. Kaikista työttömistä noin 16 prosenttia on alle 25-vuotiaita.

Väestöryhmien välisten hyvinvointierojen kasvua ei ole saatu pysäytettyä. Alueellinen ja väestöryhmien eriarvoistuminen ilmenee monilla eri mittareilla. Köyhyydestä on tulossa ylisukupolvinen ilmiö, joka vaikuttaa palvelujen tarpeeseen. Päihteiden käytön sekä elintapasairauksien ehkäisy vaativat edelleen huomiota.

Toisen asteen koulutuksen keskeyttäminen on ammatillisessa koulutuksessa yleisempää (yli 7 prosenttia) kuin lukiokoulutuksessa (noin 1 prosenttia). Myös ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien terveystottumukset ovat edelleen huonommat kuin lukion oppilaiden.

Vuoden 2017 kouluterveyskyselyyn vastanneista yläkouluikäisistä yksinäiseksi itsensä tunsi joka kymmenes, tytöistä jopa 13 prosenttia. Lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa yksinäisyyden tunne on yleisempää, keskimäärin joka kahdeksas opiskelija vastasi olevansa yksinäinen. Ammatillisessa koulutuksessa olevista tytöistä jopa joka viides kokee itsensä yksinäiseksi.

Ravitsemus on nyt ensimmäistä kertaa otettu osaksi hyvinvointikertomusta ja strategista johtamista. Noin joka viides 20–75-vuotias syö niukasti tuoreita ja kypsennettyjä kasviksia. Sukupuoli ja koulutustaso vaikuttavat kasvisten syöntiin. Tamperelaisista kahdella kolmasosalla on mahdollisuus käydä syömässä työpaikka- tai oppilaitosruokalassa, joissa ruokailevien ruokavalion laatu on tutkimusten mukaan eväs-ruokailijoita parempi.

Toimenpide-ehdotuksia hyvinvoinnin parantamiseksi

Hyvinvointikertomukseen kuuluu myös toimenpide-ehdotuksia. Näistä hyvinvointikertomuksen laatinut työryhmä on nostanut jokaiselta seitsemältä kertomuksen osa-alueelta kaksi mielestään tärkeintä toimenpide-ehdotusta suunnitelmaksi, jonka toteutumista seurataan vuosittain.

Toimenpide-ehdotuksissa muun muassa ehdotetaan ihmisten erilaisuuden huomioimista digitaalisten palvelujen kehittämisessä, ehkäisevän päihdetyön vahvistamista, turvallisuussuunnitelman päivittämistä, pyöräilyn, kävelyn ja liikkumisen olosuhteiden parantamista, lasten ja nuorten terveystottumuksien edistämistä ja matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuden parantamista.

Hyvinvointikertomuksesta on laadittu kaupungin verkkosivuille kooste, jonka avulla voi tutustua helposti kertomuksen pääkohtiin.


Lisätietoja

Suunnittelupäällikkö
Mika Vuori
puhelin 040 806 3132
sähköposti [email protected]


Teksti Marika Haapala


Jaa: