Siirry sisältöön

Kaupungin keskustan elinvoimaisuus jatkaa vahvistumistaan Tampereella

Julkaistu 26.5.2017 13.35

Tampereen keskusta-alueen elinvoimaisuus on vahvistunut viime vuodesta, ja elinvoimaluku on edelleen suurten kaupunkien korkein. Elävät Kaupunkikeskustat ry:n teettämän vuosittaisen elinvoimamittauksen mukaan Tampereen keskustan elinvoimaisuus on vahvaa.

Kuva: Vilinää Laukontorilla
 

Viiden tähden keskusta -kehitysohjelman hankejohtaja Tero Tenhunen on tyytyväinen myönteisestä kehityksestä, sillä Tampereen elinvoimaluvun vahvistuminen kertoo osaltaan kaupungin maankäyttöpolitiikan ja kehittämisinvestointien onnistumisesta.

– Elinvoimaisuuden kehittymistä tukevat keskustan kehittämisohjelman määrätietoinen toimeenpano ja kaupungin strateginen johtaminen. Haasteita silti riittää esimerkiksi keskustan länsipuolen kaupallisen elävyyden vahvistamisessa sekä raitiotietyömaista kaupalle ja yrittäjille aiheutuvien häiriöiden vähentämisessä, toteaa Tenhunen.

Elinvoimaluku on nyt 3,840 Tampereella. Viime vuonna vastaava luku oli 3,724. Tarkastelussa olivat kaupukien keskustojen lauantaisin avoinna olevat liikkeet, ravintolat, arkisin avoinna olevat yritykset ja tyhjät tai remontissa olevat liikehuoneistot.

Analyysin mukaan Tampereen tulos on Pohjoismaisen suurimmaksi sisäkaupungiksi hämmästyttävän vahva. Näyttää siltä, että erikoiskauppa pysyy keskustassa tulevaisuudessakin. Myös keskustan ravintolamaailma, joka palvelee satunnaista asiakasta lauantaisin, vaikuttaa suhteellisesti Suomen suurimmalta niin tarjonnaltaan kuin vaihtoehdoiltaankin. Tampereen kulttuuri- ja huvielämä on vilkasta; ravintoloiden ja kahviloiden määrä on korkea.

Lauantaisin avoinna olevien liikkeiden ja ravintoloiden määrä on noussut Tampereella kuluneen vuoden aikana, samalla tyhjät ja remontissa olevat liiketilat ovat vähentyneet. Myös arkiyritysten (eivät palvele satunnaista asiakasta lauantaisin) määrä on hieman noussut, ja liiketilojen kokonaismäärässä on nousua noin 1,3 prosenttia edellisvuodesta.

Tyhjiä liikehuoneistoja suhteessa liikehuoneistojen kokonaislukumäärään on selvityksen mukaan Tampereella todella vähän (6,3 prosenttia), vaikka julkisessa keskustelussa on epäilty muuta. Arviossa kiinnitetään huomiota siihen, että mitä elinvoimaisempi keskusta, sitä kestävämpi kaupunki on ekologisesti ja sitä pienempi on kaupungin hiilijalanjälki.

Pysäköinti- ja liikennejärjestelyjä tulevaisuuden raitiotielinjoineen kiitetään analyysissä esimerkillisiksi. Rakentaminen Tampereen keskustassa ja sen tuntumassa jatkuu lähivuosina, ja investointihalu kanavoituu esimerkillisesti keskustaan. Tampereella on kuitenkin lisäksi useita voimakkaita itsenäisiä alakeskuksia. Keskustarakenteen ulkopuoliset kauppakeskukset sekä voimakkaat alakeskukset vaikuttavat elinvoimalukuun.

Elinvoima-asiantuntija, FM Martti Wilhelms on arvioinut tänä vuonna Suomen 25 kaupungin keskustojen elinvoimaisuutta. Tällä kertaa suurimpia mukana olleita kaupunkeja olivat Tampereen lisäksi Turku (3,833), Espoo (2,107) ja Oulu (1,707). Turussa elinvoima kehittyi voimakkaimmin vuoden sisällä (+10,1 prosenttia).

Elinvoiman mittausmenetelmä on suomalaisen keskustakehittäjien tuote. Yksinkertaisimmillaan elinvoimalaskenta on tyhjien liiketilojen kehittymisen seurantaa. Keskeisintä on lauantaisin toimivien yritysten kokonaismäärä, josta vähennetään tyhjät liikehuoneistot. Jo yhden tyhjän liiketilan täyttyminen nostaa elinvoimalukua, joka suhteutuu asukaslukuun. Näin voidaan vertailla kaupunkeja keskenään.


Lisätietoja

Hankejohtaja
Tero Tenhunen
puhelin 050 540 2860
sähköposti [email protected]


Teksti Raija Lindell

Kuvat Opa Latvala