Siirry sisältöön

Eniten kävelijöitä Hämeenkadulla - vilkkain pyöräilyreitti Tampereen valtatie

Julkaistu 23.5.2017 10.25

Vilkkaimmat jalankulkuväylät kesällä 2016 olivat Hämeenkatu, Hatanpään valtatie, Tuomiokirkonkatu sekä Rautatieaseman matkakeskustunneli viime kesän liikennelaskentojen perusteella. Vilkkaimmat pyöräilyväylät olivat Tampereen valtatien itäpää, Rongankadun alikulku, Patosilta, Hämeenkatu sekä Itsenäisyydenkatu. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden lukumääriä seurataan kesäisin käsinlaskennoissa ja läpi vuoden koneellisten laskurien avulla.

Kävelijöitä ja pyöräilijä Kuninkaankadulla
 

Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikennemäärät nousivat eniten Hämeenkadulla vuonna 2016 verrattuna neljään edelliseen vuoteen. Eniten kävellään heinä-, elo- ja toukokuussa kello 12 ja 18 välillä. Pyöräily on suosituinta elo-, touko-, heinä- ja kesäkuussa kello 8–9 ja kello 16–17.

Tammerkosken silloilla entistä enemmän pyöräilijöitä ja kävelijöitä

Tammerkosken ylittävistä silloista pyöräilijät käyttävät eniten Patosiltaa ja Hämeensiltaa, seuraavaksi Ratinan siltaa, Laukonsiltaa ja Palatsinsiltaa. Kävelijät suosivat Hämeensiltaa. Seuraavaksi vilkkaimpia kävelyreittejä olivat Vuolteensilta ja Patosilta. Kävelijöiden ja pyöräilijöiden määrät olivat nousseet selvästi Tammerkosken ylittävillä silloilla huipputuntina kello 16–17 verrattuna viimeisen kymmenen vuoden keskiarvoon. Pyöräilijöiden määrä 1540 oli 14 % kymmenen vuoden laskentatulosten keskiarvoa (1350) suurempi. Myös kävelijöiden määrä oli selvästi keskiarvoa suurempi.

Ydinkeskustasta itään suuntautuvista pyöräily-yhteyksistä käytetyimpiä ovat Rongankadun alikulku ja Tampereen valtatie. Vilkkaimmat jalankulkuyhteydet keskustasta itään olivat asema- ja matkakeskustunnelit, joissa havaittiin yhteensä 1652 jalankulkijaa iltahuipputunnin aikana 16–17 viime kesän laskennassa.

Keskustasta länteen suuntautuva pyöräliikenne on siirtynyt osittain Paasikiventieltä Pispalan valtatielle. Myös kävelijöiden pääreitti Pispalan kannaksella on Pispalan valtatie.

Jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden määriä on laskettu käsin vuodesta 1995 lähtien. Laskennat on tehty kesä- ja heinäkuussa maanantaista torstaihin kello 15.–17. Laskentapisteitä on ollut vuosittain noin 80 ja ne ovat olleet pääosin samoja pisteitä. Laskenta-ajankohdan takia koululiikenne ei ole mukana.

Kesäpyöräilyn suosio laski hieman ja talvipyöräily kasvussa

Koneellisten pyöräilijälaskurien tulosten perusteella on seurattu polkupyöräilijöiden määrän kehitystä viimeisten 10 vuoden aikana. Kesällä 2016 polkupyöräilijöiden määrä kääntyi lievään laskuun edellisvuoden kasvun jälkeen. Talvipyöräilykaudella 2016 pyöräilymäärät vähenivät 1,9 % vuoteen 2015 verrattuna, mutta kaudella 2017 pyöräilymäärät kääntyivät jälleen selvään kasvuun. Vähälumisina talvina 2014 ja 2017 talvipyöräily kasvoi selvästi.

Polkupyöräilijöiden määriä on laskettu koneellisten mittauspisteiden avulla 2000-luvun alusta asti on. Laskentapisteistä 28 perustuu liikennevaloliittymien yhteydessä oleviin induktiosilmukoihin ja niistä 12 on vuosina 2010–2015 käyttöönotettuja Eco counter-laitteita.

Lisätietoja liikennemääristä on tuoreessa Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportissa 2016.


Lisätietoja

Erikoissuunnittelija
Jarno Hietanen
puhelin +358408062343

Liikenneinsinööri
Timo Seimelä
puhelin 040 758 2104


Teksti Tarja Nikupaavo-Oksanen