Siirry sisältöön

Seitsemän kartan yleiskaava - Tampereen tulevaisuus 2040 luonnoksena nähtävillä

Julkaistu 19.8.2016 10.37

Vuoteen 2040 tähtäävä Tampereen yleiskaavan luonnos on nyt nähtävillä. Siitä voi jättää mielipiteitä syyskuun loppuun saakka. Seitsemällä kartalla on esitetty näkemys siitä, miten kaupungin kasvu voi toteutua ja miten olemassa oleva ympäristö otetaan huomioon.

Kartta: Kantakaupungin yleiskaava 2040:n aluerajaus
 

Yleiskaavan alueella asuu 98 prosenttia tamperelaisista, sillä kaava-alueeseen kuuluu koko kaupunki Teiskoa lukuun ottamatta. Pinta-alaltaan yleiskaavaluonnos koskee neljäsosaa kaupungin alueesta.

Kaavaluonnos on rakennettu siten, että kaupunkikehittämisen lähtökohtia on esitetty useilla eri kartoilla, koska yhteen karttaan kaikkea on vaikea mahduttaa. Aineistoon liittyy kaavaselostus, jossa on kuvattu muun muassa kaavaratkaisun sisältö.

Varautumista kaupungin kasvuun

Tampereen kaupunkiin ja seudulle tulee lähivuosikymmeninä ennusteiden mukaan kymmeniä tuhansia uusia asukkaita. Tähän kasvuun on varauduttava, jotta se tapahtuu hallitusti. Kasvun avulla voidaan jopa parantaa asuinympäristöjen laatua - tähän pyritään uuden yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti.

Yleiskaavassa varaudutaan kantakaupungin asukasmäärän kasvuun vähintään 60.000 uudella asukkaalla sekä useisiin kymmeniin tuhansiin uusiin työpaikkoihin. Kasvu on sijoitettavissa suurelta osin jo kertaalleen kaavoitetun ja pääosin myös rakennetun kaupungin alueelle.

Uusi täydentävä rakentaminen jo olemassa oleville alueille auttaa palvelujen säilymistä asukkaiden lähellä sekä luo edellytyksiä kehittää ympäristön laatua. Yleiskaavan avulla halutaan kehittää kantakaupungin alueita tasapuolisesti. Sen avulla kaupunkirakenteesta voidaan saada nykyistä tasapainoisempi niin kannaksen itä- ja länsipuolilla kuin etelän suunnassa.

Yhdyskuntarakenteen kartalla on esitetty pääpiirteissään rakennettuun kaupunkiympäristöön varatut eri käyttötarkoitusalueet sekä alueet, jotka on tarkoitus jättää rakentamisen ulkopuolelle. Kartta näyttää myös tavoitellun keskustaverkon rakenteen, ydinkeskustan lisäksi viisi aluekeskusta. Viherverkkoa on myös rakennetun alueen sisällä runsaasti, vaikkei kaikkia puistoja kartoille ole merkitty.

Uutta on, että yleiskaava ohjaa suoraan lomarakentamista järvien ranta-alueilla siten, että sen perusteella voi saada suoraankin rakennusluvan. Joidenkin ranta-alueiden lisärakentamista selvitetään vielä kaavaehdotusta valmisteltaessa.

Osa tulevan Hiedanrannan alueesta on osoitettu selvitysalueeksi. Alueella järjestetään suunnittelukilpailu, jonka avulla ratkaistaan tarkemmin alueen maankäyttö yleiskaavaehdotukseen. Nykyisten käytöstä poistuvien vedenpuhdistamojen alueiden käyttötarkoitusta selvitetään myös ehdotusta valmisteltaessa.

Palvelut, elinkeinot ja liikennejärjestelmä ovat omalla kartallaan. Keskitettyjen palvelujen sijoittamisen alueet näytetään kartalla. Kartalla on osoitettu työpaikka-alueiden strateginen kehittäminen mm. joukkoliikenteeseen tukeutuvien innovaatioympäristöjen ja seudullisiin väyliin tukeutuvien logististen alueiden osalta.

Liikennejärjestelmän painopiste on joukkoliikenteen kehittämisessä: raitiotielinjat, bussien runkolinjat, liityntäpysäköinti ja lähijuna näytetään kartalla. Kaupungin kasvua painotetaan tehokkaan joukkoliikenteen alueilla. Uusia liikenneväyliä tarvitaan lähinnä uudessa Hiedanrannassa, jossa on ennakoitu autoväylän ja lähijunaseisakkeiden tarve. Kaukajärven ja Alasjärven liittymän välillä on todettu kehätielle rinnakkaisen ajoneuvoliikenteen väylän tarve.

Asuminen ja lähiliikkuminen -kartalla esitellään tarkemmin tehokkaan täydennysrakentamisen alueita. Asuinalueista on tehty omat kortit, joissa esitetään niiden ominaispiirteitä ja kehitystä ja jotka ohjaavat tarkempaa suunnittelua.

Omat karttansa on viherympäristöstä ja vapaa-ajan palveluista, kulttuuriympäristön suojelusta, kestävästä vesitaloudesta ja ympäristöterveydestä johon kuuluu muun muassa hulevesien hallinta sekä yhdyskuntateknisestä huollosta.

Kaavatyön aikana on tuotettu erillisselvityksiä, jotka ovat myös nähtävänä. Muun muassa isojen liikenneväylien kattamista kansilla on tutkittu, teollisuus- ja työpaikka-alueita on selvitetty. Ympäristö- luonto- ja viherasioita on selvitetty, kulttuurihistoriaa ja arkeologiaa on käyty läpi. Uusimpana on valmistunut selvitys kantakaupungin järvenrantojen kaavatilanteesta.

Asukastilaisuuksia tulossa

Jo yleiskaavan luonnoksen valmisteluvaiheessa tarjottiin asukkaille runsaasti tilaisuuksia tutustua asiaan, koska yleiskaava koskee käytännössä kaikkia tamperelaisia. Tilaisuudet jatkuvat muun muassa yhdessä Asukas-Alvarien kanssa järjestetyllä keskustelutilaisuuksilla eri puolilla kaupunkia.

- Koillinen: to 25.8. klo 17:30–19:30, Leinolan koulun ruokala

- Etelä: ti 30.8. klo 17:30 –19:30, Hatanpään koulun ruokala

- Kaakko: to 1.9. klo 17:30–19:30, Hervannan vapaa-aikakeskus ls 222

- Länsi: ke 7.9. klo 17:30–19:30, Lielahti -keskuksen monitoimitila Tuike

Tulossa on myös avoin seminaari, Yleiskaava-ilta, jossa esitellään kaavaluonnosta, kuullaan alustajien puheenvuoroja sekä keskustellaan yleiskaavoitukseen liittyvistä asioista.

Tilaisuus järjestetään Monitoimitalo 13:ssa (Satakunnankatu 13) torstaina 8.9.2016. Kaava-aineistoa koskeva näyttely on auki klo 16.00 alkaen ja paneelikeskustelu alkaa kello 17.30.

Luonnoksesta saaduille mielipiteille ja lausunnoille laaditaan vastineet, jotka viedään kaupunginhallituksen suunnittelukokoukseen linjattaviksi ja joiden pohjalta laaditaan kaavaehdotus. Tavoitteena on saada kaava hyväksytyksi valtuustokauden aikana eli alkuvuoden 2017 aikana.


Lisätietoja

Yleiskaavapäällikkö
Pia Hastio
puhelin 040 801 6917

Projektiarkkitehti
Anna-Lotta Kauppila
puhelin 040 800 7212

Projektiarkkitehti
Kaisu Kuusela
puhelin 040 806 3102

Kaavoitusarkkitehti
Hannu Eerikäinen
puhelin 040 806 3302


Teksti Anna-Leea Hyry

Kuvat Kuvassa yleiskaavan aluerajaus