Siirry sisältöön

Koillisen ja lännen palvelualueiden suunnittelut etenevät

Julkaistu 20.6.2016 16.10

Tampereella alueellisia palveluita keskitetään hyvinvointikeskuksiin ja lähitoreille, joissa voi olla kaupungin palvelujen lisäksi myös kaupallisia palveluja sekä yhdistysten järjestämää yhteisöllistä toimintaa. Palvelumallityö kattaa kaikki kaupungin palvelut päivähoidosta vanhuspalveluihin, terveydestä kulttuuriin vuoteen 2025 saakka. Tampereella kaikki palvelut toteutetaan tulevaisuudessa viidellä eri palvelualueella: etelän, kaakkoisen, keskustan, koillisen ja lännen palvelualueilla.

Kaupunginhallituksen suunnittelukokous käsitteli kokouksessaan 20.6.2016 kaakon ja lännen palvelualueiden toimenpide-esityksiä. Aiemmin suunnittelukokouksessa on käsitelty koillisen ja keskustan toimenpide-esitykset. Etelän palvelualueen toimenpide-esitykset on tarkoitus tuoda luottamuselimen käsittelyyn ensi lokakuussa.

Hervannan hyvinvointikeskukselle luodaan toimintamalli

Kaakon palvelualueella asuu tällä hetkellä noin 47 000 asukasta, vuonna 2025 asukasmäärän ennustetaan olevan noin 58 000 asukasta. Kasvu kohdistuu erityisesti Vuorekseen ja Hervantaan. Hervannassa ja Kaukajärvellä on kattavat peruspalvelut, osa Vuoreksen peruspalveluista, kuten perusterveydenhoito sijoittuu Hervantaan.

Kaakon palvelumallityötä on tehty yhdessä alueen asukkaiden kanssa. Asukkailta saaduissa mielipiteissä on noussut esiin palvelujen saavutettavuuden sekä yhteyksien parantaminen. Palveluja toivottiin saatavan myös ilta-aikoina. Esiin nousi myös helposti saavutettavan, matalan kynnyksen neuvontapisteen tarve. Yhteisölliseen toimintaan kaivattiin tiloja. Lisäksi toivottiin alueellista sähköistä tiedotuskanavaa. Myös Hervannan toisen asteen koulutuksen hyödyntämistä pohdittiin.

Kaakon palvelualueen keskeisimmät toimenpide-esitykset kohdistuvat uudenlaisen toimintamallin luomiseen, yhteisöllisen toiminnan kehittämiseen ja yhdessä tekemiseen. Tavoitteena on, että Hervannan hyvinvointikeskukselle luodaan toimintamalli. Kaukajärven palvelut tuotetaan verkostomaisesti lähitorimallilla, myös Vuorekseen muodostetaan lähitori. Toisen asteen koulutuksen ja eri palvelujen yhteistyötä kehitetään ja palveluiden saavutettavuutta parannetaan. Myös viheralueita aiotaan kehittää.

Hervannassa aivan aluekeskuksen tuntumassa, lähellä toisiaan, sijaitsevat kaupungin palveluista kirjasto, nuorisokeskus, pääosa terveyspalveluista sekä vapaa-aikatalo. Hieman kauempana toimii Keinupuiston päivä- ja palvelukeskuksen yhteydessä toukokuussa 2016 toimintansa aloittanut lähitori. Tavoitteena on luoda näiden palvelujen välille verkostomainen yhteistyön malli, joka tukee alueen asukkaiden hyvinvointia sekä luo mahdollisuuksia muiden toimijoiden yhteisölliselle toiminnalle. Lisäksi tavoitteena on, että Hervannan vapaa-aikatalon perusparannuksen yhteydessä tutkitaan tilojen käytön monipuolistamista. Myös asiakasneuvonnan tarve ja sijainti selvitetään.

Kaukajärvellä kaupungin palveluista ei synny samanlaista luontevaa palvelukeskittymää kuin Hervannassa. Kaukajärven ja Lukonmäen alueella asuun noin 17 000 asukasta, asukasmäärän ei ennusteta kasvavan. Terveysasema ja neuvola toimivat vuokratiloissa, jotka edellyttävät perusparannuksia lähiaikoina. Tässä yhteydessä aiotaan ratkaista minkälainen lähitori Kaukajärvelle toteutetaan. Verkostomainen lähitori voi muodostua kirjastosta, vapaa-aikatalosta, koulusta, nuorisopalveluista, neuvolasta sekä neuvonta- ja terveyskioskityyppisistä palveluista. Tällöin ratkaistaan myös sijoittuvatko alueen perusterveydenhoidon palvelut tulevaisuudessa Hervantaan, Linnainmaalle vai keskustaan.

Vuoreksen lähipalveluita keskitetään Vuores-taloon sijoittuvaan lähitoriin. Koulun lisäksi samassa kiinteistössä sijaitsevat päiväkoti, neuvola ja suun terveydenhoito. Suunnitteilla on myös tilojen osoittaminen nuorisopalveluille sekä kirjastolle. Ilta- ja viikonlopputoimintaa aiotaan kehittää yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa.

Lännessä palveluiden saavutettavuutta parannetaan

Lännen palvelualueella on asukkaita noin 42 000 ja ennusteen mukaan vuonna 2025 asukkaita on noin 44 000. Tässä ei ole vielä huomioitu tulevan Hiedanrannan aluetta.

Asukkailta saadun palautteen mukaan alueella ollaan melko tyytyväisiä palveluihin. Kehitettävää toki löytyy, esimerkiksi palvelujen saavutettavuudessa ja esteettömyydessä. Lisäksi kaivataan asiakasneuvontaa ja viheralueiden kehittämistä.

Lielahden hyvinvointikeskus on kaupungin ensimmäinen hyvinvointikeskus, jossa julkiset palvelut ovat kaupallisten palvelujen yhteydessä. Yhdessä tekemisen toimintamalli vaatii kuitenkin vielä kehittämistä. Lielahtikeskuksen hyvinvointikeskukseen luodaan yhdessä tekemisen toimintamalli eri toimijoiden välille.

Tesoman hyvinvointikeskus aloittaa toimintansa syksyllä 2017 Tesoman keskustaan rakentuvassa liikekeskuksessa. Tällöin monet alueen palvelut siirtyvät hyvinvointikeskukseen. Hyvinvointikeskuksen toimintamallia kehitetään Oma Tesoma -hankkeessa.

Lännessä palvelutarpeiden kasvuun varaudutaan peruspalveluissa, liikunta- ja vapaa-ajan palveluissa sekä viheralueita kehitetään muuttuviin tarpeisiin. Lännessä suurin yksittäinen uusi alue on Hiedanranta. Yksi tärkeä kehittämiskohde on myös eri alueiden saavuttavuuden parantaminen. Palveluiden suunnittelussa tulee huomioida myös raitiotien vaikutukset.

Myös muualla palvelumallityö etenee

Koillisella palvelualueella työ on edennyt siten, että Linnainmaan hyvinvointikeskus aloittaa Prisman kiinteistössä syys-lokakuussa. Myös terveysaseman kiinteistön muutostöiden suunnittelu on aloitettu. Linnainmaan hyvinvointikeskuksen ja Kämmenniemen lähitorin yhteistä toimintamallia suunnitellaan ja digipalveluissa aiotaan ottaa käyttöön etähoitomahdollisuuksia. Suunnitteilla on myös kokeilla neuvolan ilta-aikoja.

Keskustan palvelualueella Tammelan lähitorin ja perheiden talon toiminta alkaa syksyllä Tammelakeskuksessa. Tipotien sosiaali- ja terveysaseman, Tredun Santalahdentien pisteen, Peurankallion lähitorin sekä pääkirjasto Metson yhteisen toimintamallin kehittäminen on aloitettu. Niin ikään nuorten talon uuden toimintamallin valmistelu on aloitettu. Myös Kaupin kampukseen liittyvän Kaupin opetushyvinvointikeskuksen suunnittelu etenee, tavoitteena on tämän vuoden aikana selkiyttää toimintojen sisällöt ja niiden vaatimat tilatarpeet sekä vaikutukset nykyiseen kaupungin palveluverkkoon.


Lisätietoja

Kehittämisjohtaja
Kari Hakari
puhelin 050 590 2197
sähköposti [email protected]

Suunnittelupäällikkö
Sisko Hiltunen
puhelin 040 561 3305
sähköposti [email protected]


Teksti Aila Rajamäki