Siirry sisältöön

Tampereen ulkokenttien ohjelmaluonnoksesta voi nyt antaa palautetta

Julkaistu 15.2.2016 11.08

Millaisia ulkokenttiä Tampereella tarvitaan seuraavan 10 vuoden aikana ja mikä on riittävä kenttätiheys? Kaupungin ylläpitämistä ulkokentistä ja ulkoliikuntapalveluista on valmistunut viherpalveluohjelmaluonnos nähtäville, ja siitä voi antaa palautetta 14.3.2016 saakka. Siinä esitetään kunnostettavat, säilytettävät, uudet ja palloilukäytöstä poistettavat kentät.

Pyynikin urheilukentän luistinkenttä
 

Kenttä- ja ulkoliikuntapalvelut 2015–2025 -ohjelmaluonnos on nähtävillä 15.2.–14.3.2016 palvelupiste Frenckellissä (Frenckellinaukio 2 B), kirjastoissa sekä verkossa www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparisto-ja-luonto. Palautetta toivotaan siitä, mitä kenttiä pitäisi kehittää ja miten ja mitkä kentät voisi poistaa pelikäytöstä. Entä minne haluttaisiin laajempaa aluetta palveleva tekojää, ja mitä jääkenttiä sillä voitaisiin korvata? Minne pitäisi sijoittaa suosiotaan lisäävien lajien kuten koripallon, rantalentopallon, pesäpallon jonkin muun lajin ulkokenttiä?

107 kenttää esitetään kunnostettavaksi ja 50 poistettavaksi

Ulkokenttäohjelman tavoitteena on tasapuoliset, laadukkaat ja turvalliset palvelut kaikille tamperelaisille ulkokenttien käyttäjille. Tällä hetkellä ulkokenttiä on 318, joista 167 on puistokenttiä, 66 koulukenttiä ja 85 peli- ja urheilukenttiä. Niiden koko ja päällyste vaihtelevat pienestä sorapintaisesta pallottelukentästä täysmittaiseen tekonurmipintaiseen jalkapallokenttään. Kentistä 129 on talvisin sääolosuhteiden salliessa jäädytettyjä.

Kunnostettavaksi ohjelmassa esitetään 107 kenttää, joista ensimmäisessä vaiheessa kunnostetaan 43 kenttää, etupäässä koulujen pihakenttiä ja laajempia aluekenttiä. Kunnostukset päätetään vielä erikseen talousarvion vuosisuunnitelmien yhteydessä.

Säilytettäviä kenttiä on 152. Ne on kunnostettu 2000-luvulla, eivätkä ole kunnostuksen tarpeessa ohjelmakaudella. Pelikäytöstä poistetaan 50 kenttää pääosin puistoista. Ne maisemoidaan osaksi ympäristöä. Poistettavista kentistä on laadittu kohdekortit, joissa esitetään poistamisen perusteet, aikataulu ja maisemointitoimet.

Uusilla asuinalueilla tukeudutaan pääosin nykyiseen kenttäverkostoon. Uusi kenttä rakennetaan, kun esimerkiksi vanhaa kenttää ei voi laajentaa. Uusia kenttiä ohjelmassa esitetään kahdeksan, ja niitä tulisi Vuorekseen (2), Ojalaan, Hervantajärvelle, Niemenrantaan, Nurmeen, Sorilaan ja Kalkkuun.

Tampereen seitsemälle suuralueelle tekonurmikentät ja tekojääradat

Ulkokenttäohjelmassa on esitetty myös eri palloilulajien kenttätavoitteet. Jalkapalloa varten esitetään yhtä tekonurmipintaista kenttää jokaiselle Tampereen seitsemälle suuralueelle (keskusta, luoteinen, lounainen, eteläinen kaakkoinen, koillinen, pohjoinen). Kaupin jalkapallo- ja pesäpallokenttien kunnostamiseksi on laadittu ideasuunnitelma vuonna 2015. Pesäpalloilulle esitetään yhtä kenttää esimerkiksi Koivistonkylään. Lentopalloilulle ei esitetä uusia kenttä, mutta rantalentopalloilulle pyritään löytämään uusia kenttiä. Uusia kaukaloita ei esitetä, mutta jokaiselle seitsemälle suuralueelle pyritään saamaan yksi tekojäärata, jotka korvaavat puistojen pikkukenttiä.

Kenttien käytöstä ja kehittämisestä kysyttiin käyttäjien mielipidettä internet-pohjaisella Harava-karttakyselyllä kesällä 2014. Vastaajien mielestä kenttiä oli pääosin riittävästi, ja osan voisi poistaakin. Vastaajat toivoivat laadukkaampia liikuntakenttiä ja -välineitä sekä lisää nurmi- ja tekonurmikenttiä.

Kenttäpalveluiden selvitys on osa Tampereen kaupungin viherpalveluohjelmaa vuosille 2015 - 2025. Ohjelmaa toteutetaan vaiheitta 2015 - 2025. Ohjelma viedään kaupunginhallituksen käsittelyyn 2016.


Lisätietoja

Kaupunkiympäristön kehittäminen:
Suunnittelupäällikkö
Timo Koski
puhelin 050 345 7568

Sivistys- ja elämänlaatupalvelut:
Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja
Lauri Savisaari
puhelin 040 801 6081

Suunnittelupalvelut, projektipäällikkö:
Erikoissuunnittelija
Milja Nuuttila
puhelin 050 4131911

Tilakeskus:
Ylläpitopäällikkö
Marko Siirtola
puhelin 050 351 6437


Teksti Tarja Nikupaavo-Oksanen