Siirry sisältöön

Sulkavuoren keskusjätevedenpuhdistamon asemakaavoitus alkaa

Julkaistu 29.1.2016 11.10

Sulkavuoren alueelle suunnitellun Tampereen seudun keskuspuhdistamon asemakaavoitus alkaa. Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kuvataan hanketta ja sen tavoitteita, kaavaprosessin vaiheita sekä mahdollisuuksia osallistua ja seurata asian etenemistä. Suunnitelma on nähtävänä 25.2.2016 saakka Tampereen kaupungin verkkosivuilla ja Palvelupiste Frenckellissä (os. Frenckellinaukio 2 B).

Tampereen seudun keskuspuhdistamo -hankkeeseen liittyvien asemakaavojen aloitusvaiheen yleisötilaisuus on keskiviikkona 3.2.2016 klo 17.30 Tredun Koivistontien toimipisteen auditoriossa (os. Koivistontie 31).

Suunnittelualue on Tampereen keskustan kaakkoispuolella ja Pyhäjärven itäpuolella. Asemakaava-alue on noin kolme kilometriä pitkä kaartuva vyöhyke, joka ulottuu Viinikanlahden nykyisen jätevedenpuhdistamon alueelta Vihilahden kautta Rautaharkon ja Lakalaivan alueille suunnitellun uuden keskuspuhdistamon alueelle Sulkavuoreen. Työn aikana tehdään neljä erillistä asemakaavaa.

Maanalainen asemakaava Hatanpäällä. Asemakaavassa varaudutaan syvälle maanpinnan alapuolelle sijoittuvan jäteveden siirtotunnelin rakentamiseen. Alue sijoittuu Pyhäjärven rannan ja pääradan väliin Hatanpään nykyisten työpaikkakorttelien alueelle Viinikanlahdesta Vihilahteen. Alueen laajuus on noin 6,4 hehtaaria.

Asemakaava Rantaperkiössä ja Hatanpäällä. Pyhäjärveen johdettavien jätevesien vedenalaisen purkuputken maanpuoleinen pää on suunniteltu Vihilahden rantaan, johon sijoittuu puhdistamojärjestelmään liittyviä pumppaamo- ja huoltotoimintoja. Maan alle tulee osa lämpöpumppulaitoksen tiloista. Vihilahden puustoisia ranta-alueita käytetään nykyään virkistykseen ja venevalkamana.

Alueella on salmen ylittävä silta, joka on virkistysyhteys ranta-alueella. Maa-alueet omistaa Tampereen kaupunki. Alueeseen kuuluu myös Pyhäjärven vesialuetta. Alueen laajuus on noin 8,8 hehtaaria.

Maanalainen asemakaava Rantaperkiössä ja Rautaharkossa. Vihilahdesta kaakkoon varaudutaan maanalaisiin jätevesien ja puhdistettujen vesien johtamistunneleihin ja lämpöpumppulaitokseen. Lämpöpumppulaitos on suunniteltu puhdistettujen vesien purkutunnelin välittömään läheisyyteen syvälle maan alle, jotta puhdistettua vettä voidaan käyttää laitokselle lämmön talteenottoa varten kaukolämmön ja kaukokylmän tuotantoon.

Kaava-alue alittaa pääradan ja valtatien 3, joiden väliin sijoittuu nykyisiä asumisen korttelialueita ja sähköasema voimajohtoineen. Alueen laajuus on noin 11 hehtaaria.

Asemakaava Lakalaivassa, Rautaharkossa ja Taatalassa. Alueella varaudutaan varsinaisen puhdistamolaitoksen rakentamiseen. Alueella sijaitsee vanha kaatopaikka, ja alueen läpi kulkee kaasujohto sekä itä- länsi-suuntainen sähkövoimalinja.

Sulkavuoren laella sijaitsee vuosien1939-44 ilmatorjunta-aseman jäännökset. Siihen liittyviä rakenteita on myös alempana Sulkavuoren rinteillä. Alue liittyy koillisessa Taatalan asuinalueeseen. Maa-alueet omistavat Tampereen kaupunki ja Suomen valtio. Osa kaupungin omistamasta alueesta on vuokrattu pieneläinten hautaustoimintaan ja Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen harjoituskentäksi. Alueen laajuus on noin 45,7 hehtaaria.

Seudullinen ratkaisu pitkälle tulevaisuuteen

Uutta keskuspuhdistamoa ja lietteenkäsittelylaitosta suunnittelee Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy. Hankkeessa mukana on kuusi kuntaa: Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Hankkeen tavoitteena on Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmaa toteuttava jätevedenkäsittelyn perusratkaisu Tampereen seudulle useiksi kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Jäteveden puhdistuksen kapasiteettia tarvitaan lisää väestönkasvun vuoksi. Myös puhdistusvaatimukset kiristyvät ja vaativat tekniikan uusimista.

Tampereen seudulla noin 300 000 henkilön jätevedet johdetaan kunnalliseen viemäriin ja sitä kautta jäteveden puhdistamoille. Jäteveden puhdistuksen avulla ehkäistään likaisen veden aiheuttamia terveys- ja ympäristöhaittoja. Valtaosa jätevesistä käsitellään nykyisin 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa Tampereella sijaitsevissa Viinikanlahden ja Raholan jätevedenpuhdistamoissa sekä Lempäälän jätevedenpuhdistamossa.

Nykyisten puhdistamojen käsittelykapasiteettia ja puhdistustehoa on parannettu vuosien saatossa, mutta väestömäärän kasvun ja kiristyvien puhdistusvaatimusten vuoksi tarvitaan uusia kustannustehokkaita ratkaisuja puhdistamiseen.

Eri sijoitusvaihtoehtoja tutkittiin

Suunnittelun eri vaiheissa on tutkittu eri sijoitusvaihtoehtoja. Hankkeessa nyt mukana olevien kuntien jätevesistä käsitellään jo nykyään noin 95 % Tampereella. Hankkeen painopiste on siten keskittynyt Tampereelle, jonka alueelta on etsitty tarkoitukseen sopivia kalliotiloja. Selvitysten perusteella sijoituspaikkavaihtoehdoksi valittiin Sulkavuori.

Uusi keskuspuhdistamo korvaisi nykyiset Viinikanlahden, Raholan, ja Lempäälän puhdistamot. Raholasta ja Lempäälästä jätevedet koottaisiin siirtoviemäreitä pitkin Vihilahdessa sijaitsevaan nk. solmupisteeseen. Viinikanlahden nykyiseltä puhdistamolta jätevedet johdettaisiin Vihilahden solmupisteeseen kalliotunnelia ja/tai putkilinjaa pitkin.

Vihilahdesta jätevedet johdettaisiin edelleen kalliotunnelissa Sulkavuoren sisään louhittavalle maanalaiselle jätevedenpuhdistamolle. Puhdistetut vedet johdettaisiin kalliotunnelissa Sulkavuoresta takaisin Vihilahteen ja edelleen purkuputkea pitkin Pyhäjärveen.

Kulku puhdistamolle olisi etelästä Särkijärvenkatua ja Kurssikeskuksenkatua pitkin ja edelleen valtatielle 9 Lahdesjärven eritasoliittymän kautta. Maanalaisiin tiloihin johtavien ajotunneleiden suuaukot sijoittuisivat Sulkavuoren kaakkoispuolelle ja Vihilahteen. Rakentamisvaiheessa yksi ajotunneli liittyisi Lempääläntiehen Sulkavuoren pohjoispuolella.

Sulkavuoren alueella maan pinnalle sijoittuvia rakennuksia ja rakenteita olisivat mm. puhdistamon hallintorakennus, lietteenkäsittely- ja varastointitilat, hajukaasun käsittelylaitteisto, kemikaalitilat, varavoimatilat, poistoilmapiippu, savunpoistolaitteisto ja poistumiskuilujen maanpäälliset osat sekä ajotunnelin suuaukko. Lisäksi lietteen kuivausta ja polttoa varten rakennettaisiin tarvittavat tilat.

Uusi puhdistamo käyttöön 2023

Uusi keskuspuhdistamo arvioidaan otettavan käyttöön vuonna 2023. Nykyisten Raholan, Viinikanlahden ja Lempäälän puhdistamoiden alueille rakennettaisiin uudet jäteveden pumppaamot tai muut jätevesien siirron edellyttämät rakenteet. Alueilta vapautuu myös tilaa uusiin maankäytön tarpeisiin.

Puhdistamolle tulevan vesimäärä ja kuormitus on1,25-kertainen verrattuna nykyiseen tilanteeseen, koska väestön ja teollisen toiminnan arvioidaan kasvavan. Puhdistamon mitoitusennusteessa liittyjämääräksi vuonna 2040 on arvioitu 429 000 asukasta.

Suunnitelmassa on varauduttu lisäksi puhdistuskapasiteetin kasvutarpeeseen ja puhdistusprosessin tehostamiseen varaamalla tilaa kalliotilan laajennuksiin ja uusin puhdistamolinjoihin.



Lisätietoja

Projektiarkkitehti
Marjut Ahponen
puhelin 040 689 1326

Elina Karppinen
puhelin 040 800 4908


Teksti Anna-Leea Hyry