Siirry sisältöön

Nuorten työllisyyttä, hyvinvointia ja nuorisotakuuta selvitettiin Itämeren alueen kaupungeissa

Julkaistu 18.12.2015 14.05

Itämeren kaupunkien liiton (UBC) perustama asiantuntijatyöryhmä on selvittänyt Itämeren alueella asuvien nuorten työllisyyttä, hyvinvointia ja miten nuorisotakuu toimii eri maissa.
Työryhmän raportissa nostetaan esiin nuorisotakuun haasteita ja ratkaisuja, ja raportti toimii myös käsikirjana alan ammattilaisille ja muille aiheesta kiinnostuneille.

Itämeren kaupunkien liitto pitää raporttia arvokkaana työkaluna nuorisotyöttömyyden ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä, ja liitto toivoo alueen kaupunkien tekevän parhaansa, jotta nuoret löytävät paikkansa yhteiskunnassa. Task Force on Youth Employment and Well-Being -asiantuntijatyöryhmässä oli edustettuna 15 kaupunkia kuudesta eri maasta, Tampere mukaan lukien.

Nuorisotyöttömyyden ja sen mukanaan tuomien yhteiskunnallisten ongelmien selättäminen on Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden, alueiden ja kaupunkien keskeinen yhteinen tavoite. Raportissa etsitään vastauksia kolmeen peruskysymykseen: Miksi nuorisotakuuta toteutetaan, Mikä on nuorisotakuun nykyinen tilanne ja Mitä on seuraavaksi tehtävä?

1. Miksi nuorisotakuuta toteutetaan?
Euroopan Komission mukaan nuorten työelämästä syrjäytymisen kustannukset ja Euroopalle tästä koituvat taloudelliset tappiot ovat arviolta 153 miljardia euroa vuodessa. Kyse ei kuitenkaan ole vain rahasta. Nuorten työllistymisen ja hyvinvoinnin edistäminen on osa oikeudenmukaista yhteiskuntaa, jossa heikompien auttaminen nähdään jo itsessään perustavanlaatuisena arvona.

2. Mikä on nuorisotakuun nykyinen tilanne?
Nuorisotyöttömyys Itämeren kaupunkien liittoon kuuluvissa maissa on pääosin EU:n keskiarvoa tai sen alapuolella. Paras tilanne on Tanskassa ja Saksassa. Vuosina 2012–2015 on tapahtunut myönteistä kehitystä Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa. Sen sijaan Saksan, Norjan, Ruotsin ja Suomen nuorisotyöttömyydessä ei ole tapahtunut suurta muutosta.

Itämeren alueen kaupungeille suunnattu kysely osoitti, että myönteisintä kehitystä on tapahtunut nuorten ohjaus-, neuvonta- ja tukitoimenpiteissä sekä yhteistyössä eri toimijoiden välillä. Erityisryhmien, kuten maahanmuuttajanuorten, vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten tilanne nähtiin kuitenkin huomattavasti synkempänä. Tuen, jota tarvittaisiin yhteiskunnan osaksi pääsemisessä ja nykyisen työelämän koulutusvaatimuksiin yltämisessä, koettiin olevan hädin tuskin tyydyttävällä tasolla.

3. Mitä seuraavaksi?
Raportissa suositellaan jatkotyöskentelyyn muun muassa temaattisia työpajoja, opinto- ja asiantuntijavierailuja, uusia projekteja ja muita yhteiskehittämisen muotoja. Lisäksi esitetään seurantatutkimusta siitä, miten kaupunkiverkoston yhteisessä nuorten työllisyyttä ja hyvinvointia koskevassa ohjelma-asiakirjassa (Programme to promote youth employment and well-being), asetetut tavoitteet ovat toteutuneet.

Itämeren kaupunkien liittoon kuuluu noin 100 kaupunkia Itämeren alueelta. Liiton toiminnan vetovastuussa on vuosina 2010–2015 Turun kaupunki. Nuorten työllisyyttä ja hyvinvointia koskevan ohjelma-asiakirjan laatimisessa Tampereen kaupunkia edusti vuonna 2013 apulaispormestari Leena Kostiainen ja asiantuntijatyöryhmässä Tampereen kaupungin edustajana oli vuosina 2013–2015 nuorisotakuun projektipäällikkö Maria Virtanen.

Lisätietoja:
Maria Virtanen
projektipäällikkö, nuorisotakuu & -hankkeet
Tampereen kaupunki
[email protected]
+358 40 8063878

Matti Mäkelä
Task Force on Youth Employment and Well-Being -asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja
[email protected]

Lisätietoja Itämeren kaupunkien liiton (UBC) toiminnasta:
Satu Vuorinen
kansainvälistenasioiden päällikkö
Tampereen kaupunki
[email protected]
+358 40 5388402


Teksti Maria Virtanen