Siirry sisältöön

Tampere kysyi oppilaiden mielipiteitä oppimisesta ja osallistumisesta

Julkaistu 18.12.2015 10.26

Tampereen kaupungin perusopetus selvitti syksyllä 1.–9. luokkien oppilaiden näkemyksiä oppimisesta, suunnitteluun osallistumisesta, itsearvioinnista sekä kirjallisten kokeiden vaihtoehdoista. Kysely on osa uuden opetussuunnitelman valmistelua.

Kyselyyn vastasi yhteensä 10 131 oppilasta. Vastaukset koottiin myös valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaisina vuosiluokkakokonaisuuksina: 1.-2. luokat, 3.-6. luokat ja 7.-9. luokat. Oppilaat vastasivat kaikkiaan kuuteen kysymykseen yhdellä sanalla, jotka koottiin tagi- eli avainsanapilviksi. Kysely oli perusopetuksessa ensimmäinen laatuaan tällä menetelmällä.

Selkeä vastaus noin 7–15 -vuotiailta oppilailta saatiin kysymykseen, kuka heitä auttaa oppimisessa: tässä vanhempien ja opettajien apu koetaan tärkeimmäksi. Apua saadaan paljon myös kavereilta ja jonkin verran sisaruksilta tai muilta läheisiltä. Moni myös opiskeli ilman muiden apua.

Oppia voi monella tavalla

Oppilaat kertoivat oppivansa parhaiten joko kuuntelemalla, lukemalla tai kirjoittamalla. Moni myös kertoo oppivansa tekemällä, harjoittelemalla, kertaamalla tai keskittymällä. Samoin opitaan puhumalla, keskustelemalla ja muilla keinoilla, kuten piirtämällä. Myös tietokone ja pelaaminen mainittiin usein.

Osaamista voisi oppilaiden mielestä osoittaa kirjallisten kokeiden sijaan esimerkiksi suullisesti, viittaamalla, kertomalla, tietokoneella ja näyttämällä. Myös esitelmät ja tekeminen nousivat esiin. Moni oppilaista kuitenkin vastasi, ettei tiedä. Jatkuva, monipuolinen näyttö ja vuorovaikutteinen palaute ovat osaamisen arviointitapoja tulevaisuudessa.

Muissa kysymyksissä vastauksia saatiin kummastakin ääripäästä. Osa oppilaista esimerkiksi halusi osallistua oman oppimisensa tai ryhmän toiminnan suunnitteluun aktiivisesti, innokkaasti ja paljon. Keinoina nousivat esiin keskustelu, kertominen, ehdottaminen ja äänestäminen. Toisaalta moni kertoi, ettei halua osallistua suunnitteluun lainkaan tai voi osallistua vähän tai jollakin tavalla.

Itsearviointiin oppilaat suhtautuivat jonkin verran kriittisemmin: en tiedä -vastausten lisäksi moni vastasi, ettei itsearvioinnista ole hyötyä. Uusissa opetussuunnitelman perusteissa itsearviointi on keskeinen osa koulun arviointikulttuuria. Moni piti itsearviointia kuitenkin myös hyvänä, ja oppilaat toivat esiin hyvin erilaisia myönteisiä vaikutuksia: itsearviointi tuo tietoa ja on opettavaista, lisää itsetuntemusta ja itseluottamusta, innostaa ja kiinnostaa.

Tampereen kaupunki laatii parhaillaan uutta opetussuunnitelmaa perusopetuksen kouluille joulukuussa 2014 tehtyjen valtakunnallisten linjausten pohjalta. Se otetaan käyttöön vuosiluokilla 1–6 elokuun alussa vuonna 2016, seitsemännellä luokalla vuonna 2017, kahdeksannella luokalla vuonna 2018 ja yhdeksännellä luokalla vuonna 2019.

Osallistuminen tärkeää huoltajille

Perusopetus kysyi myös perusopetuksen oppilaiden huoltajien ja koulujen henkilöstön mielipiteitä uuden opetussuunnitelman perusteista. Kaikille huoltajille tarjottiin mahdollisuus vastata kyselyyn sähköisesti Helmi-järjestelmän kautta. Kyselyyn vastasi 913 huoltajaa.

Huoltajat toivovat saavansa sähköisten välineiden kautta tietoa sekä mahdollisuutta saada osallistua koulutyöhön ja koulun sekä opetussuunnitelman kehittämiseen. Myös perinteisiä vanhempainiltoja ja henkilökohtaisia tapaamisia pidetään tärkeinä.

Erityisesti huoltajat haluaisivat keskustella oppimisen tavoitteista ja työtavoista. Hyvin valmisteltuja arviointikeskusteluja pidetään tärkeinä ja niihin toivotaan varattavan riittävästi aikaa. Oppilaiden roolia arviointikeskusteluissa huoltajat pitävät keskeisenä.

Laaja-alaisen osaamisen tärkeimpinä kokonaisuuksina huoltajat pitävät kulttuurista osaamista ja vuorovaikutustaitoja sekä osallistumista ja vaikuttamista.

Henkilöstö korostaa yhdessä tekemistä

Kaikkien koulujen henkilöstö kävi keskustelua uudesta opetussuunnitelmasta ja sen mukanaan tuomista muutoksista kouluilla. Keskeisimpinä asioina opetussuunnitelman laadinnassa ja toteuttamisessa kouluissa henkilöstö näkee oppilaiden, huoltajien ja henkilöstön yhdessä tekemisen.

Myös osallistuminen ja vuorovaikutuksellisuus korostuivat henkilöstön mielipiteissä. Lisäksi henkilöstö korosti mahdollisuutta oppiainerajojen rikkomiseen, yhteistyötä, luopumista liiallisesta sitoutumisesta oppikirjoihin ja oppimisympäristöjen monipuolistamista.


Lisätietoja

Vastaava rehtori
Päivi Ikola
puhelin 040 594 0946
sähköposti [email protected]


Teksti Johanna Toivanen