Siirry sisältöön

Joukkoliikennekatu- ja elävöittämiskokeilu jakaa mielipiteitä - Hämeenkadun itäpään haastatellut yrittäjät myönteisempiä

Julkaistu 16.12.2015 10.01

Tampereen Hämeenkadun itäpään joukkoliikenne- ja elävöittämiskokeiluun liittyvistä vaikutustutkimuksista on saatu alustavia tuloksia. Kokeilu jakoi mielipiteet aika tasan myönteisiin ja kielteisiin, kun sen koettuja vaikutuksia kysyttiin verkkokyselyillä. Pääosin myönteisesti suhtautuivat haastatellut Hämeenkadun itäpään kivijalkaliikkeiden yrittäjät.

Joukkoliikennekatukokeilu alkoi vuoden 2014 kesäkuussa. Vuoden 2015 heinäkuusta lähtien kadun elävöittämiseksi tehtiin rakenteellisia muutoksia ja muun muassa lisättiin alueelle penkkejä ja istutuksia.

Vuoden 2016 loppuun kestävää kokeilua seurataan tutkimuksilla. Hämeenkadulla katuosuudella Hatanpään valtatie–Rautatienkatu sallitaan vain linja-autoliikenne, taksiliikenne ja huoltoajo. Koko Hämeenkatu voidaan uudistaa, kun raitiotien rakentamisesta on tehty ratkaisu.

Joukkoliikennekatu- ja elävöittämiskokeilun vaikutuksia on selvitetty eri tavoin. Liikenteellistä kehitystä on tarkasteltu liikennelaskentojen, onnettomuustietojen ja havainnointikierrosten avulla. Kaupallisten vaikutusten selvittämiseksi on tehty kenttäkierroksia, tilastotietotarkasteluja ja kiinteistönomistajahaastatteluja. Eri sidosryhmien kokemusten selvittämiseksi on järjestetty ryhmähaastattelu, asukas- ja yrittäjäkysely sekä haastattelut Hämeenkadun itäpään kivijalkaliikkeiden yrittäjille.

Koettuja vaikutuksia tutkittiin kyselyillä

Joukkoliikennekatu- ja elävöittämiskokeilu jakoi kyselyiden vastaajia kahteen leiriin: kokeiluun myönteisesti ja kielteisesti suhtautuvia oli suunnilleen saman verran sekä asukas- että yrittäjäkyselyn vastaajissa. Kielteisimpänä kokeilua pitivät Kyttälän ja Hämeenkadun länsipään yrittäjät.

Myönteisimmin kokeiluun suhtautuivat haastatellut Hämeenkadun itäpään kivijalkaliikkeiden yritykset. Kokeilun koettiin parantaneen elävyyttä ja viihtyisyyttä, mutta elävöittämistoimia kaivattiin lisää, etenkin tapahtumia ja myyntikojuja.

Sekä asukkaat että yrittäjät kommentoivat Hämeenkadun itäpään tapahtumia vähäisiksi. Tapahtumatorin Pauhu-paviljonkia pidettiin hyvänä ideana, mutta sen tiedotusta kritisoitiin kehnoksi. Edes yrittäjät eivät tienneet sen toimintaperiaatteista. Kadulle kaivattiin enemmän tapahtumia, myyntiä, terasseja ja muuta toimintaa. Kolmannes alueen yrittäjistä kertoi olevansa kiinnostuneita katutilan hyödyntämisestä nykyistä enemmän. Myös järjestöjen edustajat mainitsivat toimintasuunnitelmista ensi kesälle.

Elävöittämistoimista varsinkin punaiset ruukut jakoivat näkemyksiä vastaan ja puolesta. Penkit saivat kiitosta, mutta tekonurmisia oleskelualueita pidettiin huonoina. Sekä jalankulkijat että pyöräilijät pitivät pyöräilijöille osoitettua tilaa selvästi parempana kuin aiempaa jalankulkijoiden seassa pyöräilyä, mutta pyöräväylän merkintöihin ja toteutukseen esitettiin paljon kehittämistarpeita ja -ehdotuksia. Myös pyöräpysäköintipaikkojen lisäämistä pidettiin hyvänä, mutta niiden määrää edelleen riittämättömänä.

Valtaosa vastaajista piti liikennevalojen poistamista toimivana ja kadun ylitystä helpottavana, mutta varsinkin näkövammaiset kaipasivat liikennevaloja turvakseen. Merkittyjä huoltoliikenteen pysäköintipaikkoja kritisoitiin liian pieniksi, lyhytaikaisiksi ja määrältään vähäisiksi. Jakeluautot tukkivat nyt jalkakäytäviä ja pyöräkaistoja. Huoltoliikenteen pysäköintiä toivottiin kehitettäväksi yhteistyössä yritysten kanssa.

Tulosten pohjalta on esitetty kehittämistoimia, kuten tiedotusta eri toimijoille ja huoltoliikennejärjestelyjen tarkistamista yhdessä Hämeenkadun itäpään yrittäjien ja kiinteistönomistajien kanssa.

Kaupallinen kehitys kokeilualueella

Hämeenkadun liiketilojen vaihtuvuus on jonkin verran kiihtynyt. Kyttälässä erikoiskaupan liikkeiden määrä on vähentynyt yhdeksällä ja ravintoloiden määrä puolestaan kasvanut seitsemällä. Alueen toimialarakenne on siis selkeästi muuttumassa entistä palveluvaltaisemmaksi, sillä palveluiden ja ravintoloiden yhteenlaskettu osuus alueen liiketiloista on syksyllä 2015 peräti 58 %. Erikoiskauppa- ja tavaratalokäytössä liiketiloista on noin 33 % ja tyhjänä 7 %.

Yleinen taloustilanteen heikkous ja mm. verkkokaupan kasvu heijastuvat vähittäiskaupan ja palveluiden toimialan kehityksessä koko maassa. Kaupunkikeskustat kehittyvät entistä enemmän palvelujen ja vapaa-ajanvieton alueina, minkä yhtenä seurauksena on ravintoloiden ja kahviloiden osuuden kasvu. Tämä kehityssuunta on nähtävissä myös tarkastelualueella ja vaikuttaa siis Hämeenkadun itäpään kaupallisen kehityksen muutosten taustalla joukkoliikennekatu- ja elävöittämiskokeilukokeilun lisäksi. Eri tekijöiden osuutta muutokseen on vaikea eritellä.

Liikenteellinen kehitys

Joukkoliikennekatukokeilu on vähentänyt voimakkaasti Hämeenkadun liikennettä ja liikennemelua. Liikennettä on siirtynyt muulle verkolle melko tasaisesti. Laskentapisteiden tulosten perusteella liikennemäärä keskusta-alueella on vähentynyt noin 4% ennen-tilanteesta.

Hämeenkadun korvaaviksi uusiksi ajoreiteiksi on muodostunut mm. Satakunnakatu ja Rongankatu, Erkkilänkatu, Kalevan puistotie sekä Rautatienkatu ja Verkatehtaankatu. Ratapihankadun liikenne on lisääntynyt, mikä johtuu osaltaan maankäytön tehostumisesta Ratapihankadun varrella sekä P-Hämpin käytön lisääntymisestä. Lisäksi autoilijat ovat oppineet käyttämään Ratapihankatua keskustan etelä-pohjoissuuntaiseen läpiajoon, mikä kuormittaa osaltaan Peltokatua. Tuloksista on pääteltävissä, että Ratapihankadun jatko Rantaväylälle on erittäin tarpeellinen.

Kokeilulla ei ole ollut merkittävää vaikutusta matka-aikoihin keskusta-alueella ja kapasiteetti muulla verkolla on tulosten perusteella pääosin riittävä tällä hetkellä. Iltaruuhkan aikaan hetkellisiä kapasiteettiongelmia on havaittavissa Hämeenkadun ja Rautatienkadun liittymässä, Satakunnankadulla, Peltokadun reitillä Tammelassa sekä Viinikankadulla Viinikan ympyrän pohjoispuolella. Muun muassa useiden liikennettä haittaavien työmaiden vuoksi liikenneverkon häiriöherkkyys on kasvanut.

Jalankulkijoiden määrä Hämeenkadulla kasvoi Hämeensillalla sekä Rautatienkadun ja Tuomiokirkonkadun välisellä osuudella, määrä väheni Aleksanterinkadun ja Koskikadun välisellä osuudella. Pyöräilijöiden määrä väheni joukkoliikennekatukokeilualueella. Sekä kävelijöitä että pyöräilijöitä on siirtynyt käyttämään Rongankadun alikulkutunnelia.

Hämeenkadun joukkoliikennekatukokeilun vaikutukset liikenneturvallisuuteen näyttävät positiivisilta; liikennemäärät ja liikenneonnettomuudet ovat vähentyneet koko Hämeenkadun osuudella. Liikenneonnettomuuksien vakavuus on pienentynyt koko keskustan alueella.

Liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta seurataan koko ajan ja tarvittaessa muutoksia tehdään nykyiseen verkkoon. Kävelijöiden ja pyöräilijöiden viihtyvyyttä ja turvallisuutta lisättiin elävöittämiskokeilun toimilla Hämeenkadulla kesällä 2015.

Pyöräväylän erottelu toi kävelytilaa

Hämeenkadun elävöittäminen toi lisää tilaa kävelylle ajoradasta kavennetuille osuuksille toteutettujen pyöräväylien ansiosta. Tuomiokirkonkadun suojatien hahmottaminen on vaikeaa, mutta suojatien järjestelyjen tiivistäminen väliaikaisesti on kuitenkin hankalaa. Jalankulkijat ja lähes kaikki pyöräilijät käyttävät Hämeenkadulla niille osoitettuja väyläosuuksia.

Pienillä muutoksilla, muun muassa reunakivien alennuksilla saadaan pyöräilyn sujuvuutta ja pyöräväylien käyttömukavuutta parannettua entisestään. Vaikka pyöräparkkeja lisättiin mm. Tuomiokirkonkadulle, tulee parkkeja lisätä vieläkin.

Joukkoliikenteen olosuhteiden osalta pysäkkien poistot ja yhdistämiset toivat lisäkuormitusta Koskikadun ja Stockmannin pysäkeille. Pysäkkipituudet ovat riittämättömiä ruuhkaisina aikoina. Stockmannin pysäkillä matkustajien odotustila on ruuhka-aikoina riittämätön.

Vaikutustutkimuksen väliraportti valmistuu tammikuussa 2016. Joukkoliikennekatu- ja elävöittämiskokeilu kestää vuoden 2016 loppuun saakka. Silloin julkaistaan kokeilun vaikutusselvityksen loppuraportti.


Lisätietoja

(Liikenteelliset selvitykset) Tampereen kaupunki
Suunnittelupäällikkö
Ari Vandell
puhelin +358405644518

(Kaupalliset ja koetut vaikutukset) Ramboll Oy
Projektipäällikkö
Anne Vehmas
puhelin 050 377 4862


Teksti Anne Vehmas ja Anna-Leea Hyry