Siirry sisältöön

Selvitysmies esittää vaihtoehtoisia malleja jatkovalmistelun pohjaksi

Julkaistu 28.1.2014 14.14

Selvitysmies Rauno Saari luovutti Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu -selvitystyön loppuraportin tiistaina 28.1.2014 seudun kuntien edustajille. Keskustelujen ja kyselyjen perusteella Saaren esitys tiivistyy kahteen malliin, joista toinen on uusi kaupunki -malli ja toinen ohjeellinen seutukaupunkimalli.

Selvityksessä mukana olleet kunnat Kangasala, Pirkkala, Ylöjärvi, Lempäälä, Tampere, Orivesi, Nokia ja Vesilahti ottavat kantaa valtuustoissaan huhtikuun 14. päivä selvitysmiehen esittämiin vaihtoehtoihin ja päättävät halukkuudestaan jatkotyöhön.

Uusi kaupunki -malli olisi selkeä

Ensimmäisessä vaihtoehdossa perustettaisiin uusi kaupunki kaupunkiseudun nykyisestä kahdeksasta kunnasta. Tämä Suomen toiseksi suurin kaupunki aloittaisi toimintansa vuoden 2017 alusta tai myöhemmin yhdessä sovitun aikataulun mukaisesti.

Selvitysmies Saaren esittämä uusi kaupunki -malli olisi kahdeksan kunnan kuntaliitos. Hallintomallin johtamis- ja palvelujärjestelmät olisivat selkeitä, ja vaihtoehdossa vältettäisiin mahdollisten perättäisten kuntaliitosten ketjuttaminen.

Yhdistymisen sopimusneuvotteluissa valmisteltaisiin esitykset muiden muassa uuden kaupungin hallintotavasta, palveluiden järjestämisestä, henkilöstöstä, nimestä ja vaakunasta. Orivesi ja Juupajoki ratkaisevat yhdistymisensä kokonaisuuteen erillisen yhdistymissopimuksen pohjalta, ja tässä tavoitteena on vuosi 2015.

– Jos uusi kaupunki -mallin mukaisen kunnan muodostaminen ei saa huhtikuussa kannatusta kaikkien tai useamman selvityksessä mukana olevan kunnan päätöksissä, esitän että valtuustot käynnistävät sen sijaan jatkovalmistelut seutukaupunkimallin suuntaviivojen pohjalta. Tämä kaksitasoinen hallintojärjestelmä, seutukaupunki ja palvelukunta, esiteltiin selvityksessäni ohjeellisena, kertoo Rauno Saari.

Seutukaupunkimalli korostaa läheisyysperiaatetta

Kaksitasoisessa hallintojärjestelmässä tehtäviä ja päätösvaltaa olisi molemmilla tasoilla. Kummankin tason valtuustot valittaisiin kuntavaaleissa suoralla vaalilla. Seutukaupungin valtuuston ohjauksessa hoidettaisiin seudun toiminnallisen kokonaisuuden kannalta keskeiset asiat. Tällaisia ovat esimerkiksi isot seudulliset investoinnit kuten vesihuolto, maankäytön yleissuunnittelu, seututason elinkeino-, asunto-, liikenne- ja maapolitiikka sekä toisen asteen koulutus.

Seutukaupunkitasolla hoidetaan myös tulevan sote-järjestämislain mukaiset sote-alueen vastuukunnalle tulevat tehtävät. Saari korostaa, että seutukaupunkitason tulisi olla riittävän vahva toimija, jotta muutoksella saavutetaan lisäarvoa suhteessa nykytilaan.

Mikäli uudistuva kuntalaki tulee mahdollistamaan kaksitasoisen kuntahallinnon, muut tehtävät hoidettaisiin läheisyysperiaatetta painottaen palvelukunnissa. Palvelukunnat olisivat itsenäisiä tehtävissään ja toimisivat palvelukuntien valtuuston ohjauksessa.

Valittu vaihtoehto jatkovalmisteluun

­Niiden kuntien kesken, jotka ovat valmiita etenemään jatkovalmisteluun jommankumman esitetyn mallin pohjalta, asetetaan tämän keväänaikana ohjausryhmä ja valmisteluryhmät, joissa on kaikkien mukana olevien kuntien edustajia. Valmisteluryhmät laativat ohjausryhmälle esitykset valittavasta päätöksentekojärjestelmästä, henkilöstöstä, palveluiden järjestämisestä, taloudesta, yhdyskuntarakenteeseen sekä elinkeinopolitiikkaan liittyvistä palveluista.

– Paino on seudun kilpailukyvyn voimistamisessa: miten Tampereen seutu säilyttäisi asemansa maan toiseksi merkittävimpänä keskuksena ja olisi kilpailukykyinen kamppailussa kansainvälisten keskusten kanssa. Yhteistyö on seudun kuntien kesken jo varsin tiivistä, mutta silti tarvitaan näkemystä, miten edetä nykyisistä yhteistyörakenteista eteenpäin, Saari sanoo.

Monipuolinen ja laaja selvitys

Vuoden 2013 kuluessa työstetyssä seutuselvityksessä tarkasteltiin monipuolisesti ja eri näkökulmista asetettujen tavoitteiden edellyttämiä toimintamalleja: kunnat, kuntien välinen yhteistyö, seutuhallinto ja uusi kunta. Arvioinnin kuluessa järjestettiin eri puolilla kaupunkiseutua useita keskustelutilaisuuksia ja kyselyjä niin kaupunkiseudun poliittisille päättäjille kuin kuntalaisillekin. Arvioitavana olivat erilaisten organisointivaihtoehtojen vaikutukset Tampereen kaupunkiseudun hyvinvointiin ja kilpailukykyyn. Lisäksi selvitys ennakoi kuntarakennelain selvitysvelvoitetta.

Loppuraportissa esitellään viisi vaihtoehtoista organisointiratkaisua (tiivistynyt yhteistyö, yhdentyvä kaupunkiseutu, metropolihallinto, eurooppalainen kaupunki ja yksi kunta) ja pohditaan niiden heikkouksia ja vahvuuksia. Raportissa tarkastellaan lisäksi kaupunkiseudun kuntien ominaispiirteitä, nykyistä seutuyhteistyötä, toimintaympäristön muutoksia, kuntien taloudellista tilannetta sekä kuntalaisilta, henkilöstöltä ja sidosryhmiltä saatuja näkemyksiä.

Selvitysmies Saaren mukaan kuntalain uudistamisessa tarvitaan uudenaikaista ajattelua kunnallisesta hallinnosta, läheisyysperiaatteen painotusta ja suurempaa hallinnollista joustavuutta perustuen paikallisiin eroihin.

­– Muutoksessa on muistettava myös kuntien osaava henkilöstö. Työntekijöiden tasavertainen kohtelu taataan parhaiten henkilöstön osallistumisella ja heidän tietotaitoaan hyödyntämällä, Saari painottaa.

Tulevaisuuskuvan ja kehittämisen tarkastelussa ovat olleet tukena erityisesti Tampereen kaupunkiseudun vuoteen 2020 ulottuva strategia ja Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030, jotka ovat kaikkien kaupunkiseudun kahdeksan kunnan hyväksymiä asiakirjoja.


Teksti Raija Lindell