Siirry sisältöön

Raitiotien ajoreittiä esitetään Pispalanharjulle

Julkaistu 4.10.2013 13.54

Raitiotien ajoreittiä esitetään Pispalan valtatien kautta maanantaina 7. lokakuuta 2013 kokoontuvalle Tampereen kaupunginhallituksen suunnittelukokoukselle. Suunnitteluvaiheessa vaihtoehtona on tarkasteltu Paasikiventien reittiä. Jatkosuunnittelua varten tehtävä linjauspäätös jätettiin tältä osin auki kesäkuussa odottamaan päätöstä Rantaväylän tunnelista.

Päätös tarvitaan kaupunkiraitiotien ensimmäisen toteutusvaiheen jatkosuunnittelua varten. Tampereen kaupunginvaltuusto päätti muilta osin 17.6.2013 raitiotien linjan Hervanta–Keskusta–Lentävänniemi-reittiratkaisusta. Reitti kulkee Sammonkadun ja Itsenäisyydenkadun kautta. TAYS:ista tulee oma raitiotielinja keskustaan. Päätös etenee vielä varsinaiseen kaupunginhallitukseen sekä valtuustoon.

Reittipäätöksen jälkeen laaditaan tarkka tekninen yleissuunnitelma valitusta linjasta ja arvioidaan sen toteuttamiskustannukset ja vaikutukset. Varsinaisen päätöksen siitä, toteutetaanko raitiotie, valtuusto tekee yleissuunnitelman valmistumisen jälkeen 2014.

Pispalan valtatien reitin etuna on edullisemmat rakentamiskustannukset. Reitti palvelee nykyistä kaupunkirakennetta ja muun muassa Tipotien uutta terveysasemaa ja Pyynikintorin ympäristön kouluja.

Etuna on myös se, että raitiotiejärjestelmä on laajennettavissa myös Tesoman suuntaan ja Vaitinaroon (Nokian moottoritien ja Pispalan valtatien liittymäalueelle) muodostuu luonteva vaihtopiste raitiotie- ja linja-autolinjojen välille. Pispalan valtatien reitillä on parempi raitiotievaunujen kuormitus kuin Paasikiventiellä. Nykyisen joukkoliikennejärjestelmän pääreittiin perustuvan vaihtoehdon katsotaan olevan myös matkustajille selkeästi hahmotettava kokonaisuus. Lisäksi kuntalaiskyselyssä 68 % vastaajista valitsi Pispalan valtatien reittivaihtoehdon.

Paasikiventien reitin etuina olisi arviolta 3,5 minuuttia nopeampi matka aika ja arviolta 400 metriä lyhyempi raitiotielinja kuin Pispalan valtatiellä, mikä toisi säästöjä liikennöinti- ja ylläpitokustannuksissa. Linja palvelisi Särkänniemen aluetta ja uutta suunnitteilla olevaa maankäyttöä Santalahdessa ja Onkiniemessä.

Raitiotielinja Hervanta–Keskusta–Lentävänniemi vastaa linjapituudelta lähes puolta Helsingin kaupungin nykyisestä raitiotiejärjestelmästä. Sen arvioidaan korvaavan jo lähes kolmanneksen Tampereen sisäisestä linja-autoliikenteestä.

Joukkoliikennevaihtojen vertailuasetelma

Kaupunginvaltuusto päätti 12.12.2011, että raitiotien yleissuunnitelmaan sisällytetään eri joukkoliikennevaihtoehtojen kokonaistaloudellinen vertailu. Suunnittelukokoukselle esitetään vertailun tekemistä neljästä vaihtoehdosta. Vertailu tehdään peilaten keväällä hyväksyttyihin tavoitteisiin, joiden otsikot olivat liikennepoliittiset tavoitteet, yhdyskuntarakenteelliset tavoitteet, arjen sujuvuus, ympäristölliset tavoitteet ja taloudelliset tavoitteet. Vertailu tehdään samassa aikataulussa yleissuunnittelun kanssa.

Bussivaihtoehto 0+ kuvaa joukkoliikenteen runkobussijärjestelmää, minkä suuntaiseksi bussiliikenne on joka tapauksessa kehittymässä. Raitiotievaihtoehto 1 pohjautuu tehtyyn reittiratkaisuun, ja muilta suunnilta on 0+ vaihtoehdon kaltaiset tehokkaat linjat keskustaan. Vaihtoehdossa oletetaan muita vaihtoehtoja tehokkaampaa maankäyttöä raitiotiereitin varrelle.

Vaihtoehtona 1a tarkastellaan ratkaisua, jossa raitiotien kulku-uralla liikennöisivät raitiovaunujen sijaan dieselkäyttöiset tai diesel-sähköiset tuplanivelbussit.
Vaihtoehtona 1b tarkastellaan ratkaisua, raitiovaunujen sijaan liikennöidään tuplaniveljohdinautoilla.

Lähijunaliikenne kuvataan samalla tavalla kaikissa raitiotien yleissuunnitelman vertailuvaihtoehdoissa. Kaikkiin vaihtoehtoihin sisältyy lähijunaliikenteestä maltillinen perusennuste, jossa on lähijunaliikennettä puolen tunnin vuorovälillä rataosuudella Nokia – Tampere – Lempäälä.

Tampere ja Turku selvittävät yhdessä toteutus- ja rahoitusmalleja

Osana raitiotiehankkeidensa yleissuunnittelua Tampere ja Turku selvittävät yhdessä uudenlaisia tapoja toteuttaa suuria investointeja. Niillä tarkoitetaan yleensä niin sanottuja PPP-hankkeita (yksityisen ja julkisen osapuolen yhteistyössä suunnittelemia ja rakentamia hankkeita). Näin toteutettuihin investointeihin kuuluu yleensä myös se, että hankkeen rahoituksen, käytön aikaisen ylläpidon ja operoinnin hoitaa yksityinen toimija. Julkinen puoli maksaa mallissa palvelusta, tässä tapauksessa siitä, että ratikka olisi käytettävissä matkustajille. Lipun hinta asiakkaalle olisi yhdenmukainen muun joukkoliikenteen kanssa.

Julkiselle tilaajalle muodostuvia kustannuksia vertaillaan perusvaihtoehtoon, jossa kaupunki itse toteuttaa investoinnin ja jää operoimaan liikennöintiä. Selvityksessä haetaankin lisäksi mahdollisuuksia löytää uusia yhdistelmiä, joissa tunnistetaan ne osa-alueet joilla julkisen tai yksityisen toimijan erityiset vahvuudet ovat ja joista voisi muodostua tehokas kokonaisuus.

Usein PPP-hankkeita pidetään kalliina vaihtoehtoina yritysten korkeammista rahoituskustannuksista johtuen, mutta väittämää ei ole päästy Suomessa vielä laajalti testaamaan. Toinen vähintään yhtä tärkeä osa-alue on riskin siirto toimijalle jolla jo on kokemusta ja osaamista hankkeiden toteutuksesta, tässä tapauksessa ratikkajärjestelmän toteuttamisesta ja operoinnista. Juuri raitiotien kaltaisessa investoinnissa, jossa omaa kokemusta ei ole, on oleellista tunnistaa riskit ja niiden todennäköisyys, arvioida niiden taloudelliset vaikutukset ja tärkeimpänä miettiä, miten paljon on valmis maksamaan siitä, että joku toinen on valmis ottamaan riskit itselleen.

Käytännön rajoitteena kuntamaailmassa kumppanuushankkeille on, että lainsäädäntö tuntee ne ainoastaan valtion väylähankkeina. Yhtenä tavoitteena onkin viedä eteenpäin lakimuutosta, jossa myöskin kuntien hankkeet mahtuisivat lain piiriin ja entistä laajemmalla kirjolla esimerkiksi isojen rakennushankkeiden osalta.

Selvitys tehdään loppuvuoden aikana. Kaupunkeja selvityksen tekemisessä avustaa Inspira Oy, joka on Kuntarahoituksen tytäryhtiö.

Raitiotien tarkempi yleissuunnittelu jatkuu reittipäätöksen jälkeen myös Pispalan osalta. Aiemmin raitiotielle on tehty alustava yleissuunnitelma, johon sisältyi muun muassa paljon kaupunkilaisia kiinnostaneita kyselyjä lähinnä reittiin liittyen. Myös yleissuunnittelun aikana on tarkoitus järjestää syksyn aikana kansalaiskysely ja yleisötilaisuus.


Teksti Anna-Leea Hyry