Siirry sisältöön

Tampereen ilmanlaatu ja asukkaiden altistuminen epäpuhtauksille mallinnettiin

Julkaistu 24.10.2013 11.30

Ilmanlaatu on suurimmassa osassa Tampereen kaupunkiseutua hyvää tai tyydyttävää juuri valmistuneen Tampereen ilmanlaatuselvityksen mukaan. Vilkasliikenteisimpien katujen lähialueilla typpidioksidin ja katupölyn pitoisuudet voivat kuitenkin ylittää ilmanlaadun kansalliset ohjearvotasot. Tamperelaisista noin 20 % asuu alueilla, joilla typpidioksidin vuorokausipitoisuus voi ajoittain olla yli 85 % ohjearvotasosta. Vastaavasti arvioituna suhteellisen korkeille katupölypitoisuuksille altistuu noin 12 % kaupunkilaisista.

Tampereen kaupunkiseudun ilmanlaatu ei juuri poikkea vastaavien Suomen suurten kaupunkien ilmanlaadusta. Liikenteen typenoksidipäästöt, katupöly, pienpoltto, ja kaukokulkeutuma vaikuttavat ilmanlaatuun eniten. Teollisuuden vaikutukset ilmanlaatuun ovat vähäisempiä. Ilmanlaatu huononee hetkittäin keväällä katupölykausina tai tyynillä pakkassäillä. Ilmanlaadun vuosipitoisuuksien raja-arvot eivät ylity Tampereella.

Typpidioksidi merkittävin ilman epäpuhtaus

Tampereen Ilmanlaatuselvityksessä 2013 mallinnettiin autoliikenteen, energiantuotannon ja teollisuuden päästöjen yhteisvaikutukset Tampereen ilmanlaatuun AERMOD -mallinnusohjelmalla. Työssä mallinnettiin typpidioksidin (NO2) ja ensimmäistä kertaa myös katupölyn ja pienhiukkasten pitoisuudet kaupunkialueella. Katupölyn PM10:n hiukkaskoko on alle 10 μm ja pienhiukkasten PM2,5 alle 2,5 μm. Typpidioksidi ja pienhiukkaset ovat peräisin autojen pakokaasupäästöistä, lisäksi pienhiukkasia syntyy pienpoltossa ja tulee kaukokulkeutumina. Katupölyä syntyy muun muassa hiekoitushiekan jauhautuessa autojen renkaissa.

Työssä selvitettiin myös asukkaiden altistumista ilman epäpuhtauksille. Tampereen väestöstä 5.4 % asuu alueilla, joilla typpidioksidin vuorokausiohjearvon pitoisuus 70 μg/m3 voi ylittyä. Alueilla, joilla typpidioksidin vuorokausipitoisuus on 85–99 % ohjearvotasosta, asuu 15.7 % asukkaista. Vastaavasti alueilla, joilla katupölyn hiukkasten vuorokausipitoisuudet voivat ylittää ohjearvotason 70 μg/m3 asuu 6.5 % tamperelaisista. Alueilla, joilla katupölyn PM10 vuorokausipitoisuus on 85–99 % ohjearvosta, asuu 5.1 % asukkaista. Asukasjakaumasta päätelleen merkittävin ilmansaaste Tampereella on typpidioksidi. Katupöly haittaa eniten katujen lähialueilla.

Tuntipitoisuuksiin perustuvan alueellisen ilmanlaatuindeksin mukaan ilmanlaatu Keskustorilla ja Koskipuistossa on 90 % ajasta vähintäänkin tyydyttävää ja mediaanin mukaan ainakin 50 % ajasta hyvää. Asuinalueilla ilmanlaatu on hyvää tai tyydyttävää. Ulompana keskustasta ja etäämpänä vilkkaista väylistä sijaitsevilla alueilla ilmanlaatu on hyvää. Pahimpien ilmanlaatuepisodien aikana ilmanlaatu on keskustan puistoissa välttävää ja vilkasliikenteisten katujen lähialueilla huonoa.

Ilman epäpuhtaudet ja melu ja haittaavat Hot Spots-alueilla

Ilmanlaatuselvityksessä määritettiin nyt ensimmäistä kertaa ilman epäpuhtauksien ja melun yhteisvaikutusalueet, ns. Hot Spots –alueet Tampereella. Näillä alueilla ilman epäpuhtaudet voivat ylittää vuorokausipitoisuuksien ohjearvot ja samaan aikaan myös melun ohjearvotaso 55 dB ylittyy. Hot Spots -alueilla asuu 4.1 % Tampereen väestöstä, ja ne sijoittuvat vilkasliikenteisten katujen ja liittymien varsille. Uusissa taloissa melu- ja ilmanlaatuhaittoja estetään rakenteellisesti.

Katupölyhaittoja torjuttava ponnekkaammin tulevaisuudessa


Selvitys sisältää myös ennusteen vuoden 2030 ilmanlaadusta Ennusteen mukaan vuonna 2030 kaupunkiseudun ilmanlaatuun vaikuttaa edelleen eniten liikenne. Typpidioksidin pitoisuudet tulevat kokonaisuutena alenemaan autokannan uudistumisen vuoksi, mutta vilkasliikenteisten katujen lähialueilla ohjearvopitoisuudet voivat edelleen ajoittain ylittyä. Koska liikenne lisääntyy, tullee katupöly pienhiukkasineen olemaan merkittävin epäpuhtaus tulevaisuudessa. Katupölyhaittoihin kaupunki voi kuitenkin vaikuttaa tehostamalla katujen pölynsidontaa.

Tampereen ilmanlaatuselvityksen leviämismallinnukset ja tulostarkastelut tukevat ilmanlaadun mittauksilla saatuja tietoja Tampereen kaupunkiseudun ilmanlaadusta. Selvitystä hyödynnetään maankäyttö-, kaavoitus- ja liikennesuunnittelutehtävissä.

Selvitystyö käynnistyi syksyllä 2012 ja sitä on ohjannut Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan Ely-keskuksen asiantuntijoiden muodostama johtoryhmä. Selvityksen on tehnyt ilmanlaadun asiantuntijakonsultti Enwin Oy.

Selvitys karttaliitteineen löytyy verkko-osoitteesta:
www.tampere.fi/ymparistojaluonto/julkaisutjaselvitykset/ilmanlaatuselvitys2013.

Valtakunnallisesta ilmanlaatuportaalista www.ilmanlaatu.fi saa tietoa Tampereen reaaliaikaisesta ilmanlaadusta mittausasemilla.

Mallinnusohjelma, ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot, alueellinen ilmanlaatuindeksi ja Hot Spots


Tampereen Ilmanlaatuselvitys 2013 mallinnukset on tehty AERMOD-mallinnusohjelmalla, jota käytetään laajasti ilmanlaadun selvityksissä ympäri maailmaa. AERMOD -malli on avoin dokumentoitu mallinnustyökalu, josta on saatavana ajantasaista lisätietoa US EPA:n sivuilla (www.epa.gov).

Ilmanlaadulle on asetettu erilaisia ohje- ja raja-arvoja. Kansalliset ohjearvot (VNp 480/1996) ovat tarkoitettu maankäytön ja liikenteen suunnittelun ohjeeksi ja lupamenettelyissä sovellettaviksi. Raja-arvot ovat ohjearvoja sitovampia ja ne ovat samat koko EU:n alueella. Valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (VNA 38/2011) on esitetty ilmanlaadun raja-arvot.

Alueellinen ilmanlaatuindeksi on mallinnettujen tuntipitoisuuksien perusteella laskettu luku, jolla voidaan kuvata ilmanlaatua yksinkertaisesti. Indeksiarvoa laskettaessa otettiin huomioon mallinnetut typpidioksidin ja hiukkasten pitoisuudet ilmassa. Indeksin mukaan ilmanlaatu voi olla hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono tai erittäin huono.

Mallinnetut Tampereen Hot Spots -alueet ovat alueita, joissa ilman epäpuhtauksien (NO2, PM10) vuorokausipitoisuudet voivat nousta yli ohjearvotason (70 µg/m3) ja samanaikaisesti melun vuorokauden aikapainotettu keskiäänitaso voi ylittää näillä alueilla 55 dB:iä.


Teksti Tarja Tamminen, Tarja Nikupaavo-Oksanen