Siirry sisältöön

Tampereen kaupunkiseudun tulevaisuutta hahmotteleva väliraportti esittelee yhteistyön malleja

Julkaistu 20.8.2013 10.30

Tampereen kaupunkiseudun hyvinvointia, elinvoimaa ja kestävää kehitystä tarkastelevan selvityksen väliraportti on valmistunut. Selvitysmies Rauno Saari esitteli raporttia 20.8.2013 seutuselvitystyön ohjausryhmälle. Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu – tulevaisuuden vaihtoehdot vaikutuksineen -nimisessä selvitystyössä ovat mukana Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi.

Rauno Saaren mukaan selvitystyö on luonteeltaan enemmän kuin kuntajakoselvitys tai strateginen yhdentyminen. Työssä keskitytään organisointiratkaisujen mietintään ja haetaan näkemystä siitä, millaiseksi Tampereen kaupunkiseutua halutaan kehittää.

Tarkasteltavana ovat kaupunkiseudun kuntien erilaiset yhteistyön organisointivaihtoehdot. Pyrkimyksenä on löytää rakenteet, joiden avulla voidaan vahvistaa kaupunkiseudun kilpailukykyä ja elinvoimaa ja myös edistää asukkaiden hyvinvointia turvaamalla hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys.

– Työn tavoitteena on, että Tampereen seudulla löydetään laaja, yhteinen tahtotila senkaltaisen uuden kuntahallinnollisen ratkaisun löytämiseksi, joka vastaisi elinkeinoselvitykselle asetettuihin odotuksiin ja nostaisi nykyisen seutuyhteistyön uudelle tasolle. Sen tulisi täyttää myös kesällä 2013 voimaan tulleen kuntarakennelain selvitysvelvoitteet, Rauno Saari kertoo.

Tarkastelussa viisi organisointimallia

Väliraportissa pohditaan viittä vaihtoehtoista mallia kaupunkiseudun yhteistyön organisoimiseksi.

1) Tiivistyvän yhteistyön eli niin kutsutun 0+ -mallin lähtökohtana on kuntayhtymämuotoinen toimintamalli vähäisin uudistuksin. Mallissa kaupunkiseudun kehittäminen perustuisi edelleen kahdeksan kunnan tavoitteiden yhteensovittamiseen. Yhteistyön johtaminen olisi edelleen jaettua, kompromissihakuista ja suostutteluun perustuvaa.

2) Yhdentyvä kaupunkiseutu -mallin lähtökohtana on seudullisen päätöksenteon ja toimeenpanon eriyttäminen ja seurannan vahvistaminen. Mallissa kaupunkiseudun kehittäminen perustuisi aiempaa seudullisempaan toimintaan. Toimieliminä olisivat seudun kuntien valtuustojen valitsemat seutuvaltuusto ja seutuhallitus. Seudullisten linjapäätösten toteutuksesta vastaisivat edelleen kahdeksan kunnan hallinto-organisaatiot. Mallissa jäsenkuntien tarpeet olisivat edelleen hallitsevia.

3) Metropolihallinto-mallin lähtökohtana on, että seudun asiat ovat kuntien yhteisiä. Metropoli on strateginen toimija, joka luo edellytykset yhteisesti päätettyjen, säädettyjen tai sovittujen asioiden käytännön hoitamiselle. Muuten se ei puutu kuntien itsehallintoon. Metropolihallinto on kokonaisuuden hallintaa, eli tarkastelu tapahtuu koko väestön ja alueen lähtökohdista ja peilautuu asioiden hoidon osatekijöihin. Metropolihallinnon korkeinta päätösvaltaa käyttää suorilla vaaleilla valittu metropolivaltuusto.

4) Eurooppalainen kaupunki – Tampere -malli tarkoittaa uuden kunnan muodostamista. Se on sovellus niin sanotusta aluekuntamallista, joka on käytössä monissa Euroopan suurissa kaupungeissa. Mallissa kahdeksan seudun kuntaa muodostaa uuden kunnan, jossa ylintä valtaa käyttää suorilla vaaleilla valittu valtuusto. Kaupungin sisällä on 8–12 autonomista kuntaa, joita hallitsevat suorilla vaaleilla valitut kuntakomiteat tai kuntavaltuustot. Nykyiset Tampereen ympäristökunnat jatkaisivat autonomisina kuntina, mutta nykyinen Tampere voitaisiin jakaa kahteen tai neljään toiminnallisesti luonnikkaaseen autonomiseen kuntaan. Verot, maksut ja rahat olisivat kaupunginvaltuuston yksissä käsissä.

5) Yksi kunta -mallissa seutukunnan yhdistymisestä muodostuisi Suomen toiseksi suurin kaupunki 365 000 asukkaalla. Kaupunkiseudun useimmista asioista päätettäisiin yhdessä kunnassa, ja sen hallintomalli olisi pormestari- tai kuntajohtajavetoinen. Kunnalla olisi yksi valtuusto ja hallitus sekä sen alainen toimielinorganisaatio. Kaventunut edustuksellinen demokratia edellyttäisi päätöksenteon rinnalla alueellisia lähidemokratiamenettelyjä ja niitä tukevan henkilöstön.

Rauno Saaren mukaan organisaatiovaihtoehtojen pohdinnassa keskeisintä on tarkastella eri vaihtoehtoja alueen asukkaiden ja yritysten näkökulmasta ja hakea heidän tarpeistaan parhaat ratkaisut. Huomiota selvityksessä kiinnitetään kaupunkiseudun palveluihin, elinvoimaan, kestävään yhdyskuntarakenteeseen, sosiaalisesti tasapainoiseen ja taloudellisesti kestävään kaupunkiseutuun sekä demokratiaan ja kuntien väliseen yhteistyöhön.

Selvitystyö jatkuu tämän syksyn ja vaihtoehtoisia malleja tarkastellaan poliittisten päättäjien laajennetussa työseminaarissa syyskuussa. Malleja esitellään tarkemmin seudun valtuutetuille ja asukkaille sekä kuntien henkilöstölle syys-lokakuussa kuntakierroksella. Asiasta järjestetään myös sähköisesti toteutettava kyselytutkimus.

Selvitysmies Rauno Saari vastaa Tampereen kaupunkiseutua koskevan selvityksen tekemisestä, ja työtä ohjaa ohjausryhmä, joka vastaa myös selvityksen budjetista. Saaren tukena toimivat kuntajohtajien muodostama valmisteluryhmä ja selvitystiimi. Ohjausryhmässä ovat mukana selvitykseen osallistuvien kuntien kunnanvaltuustojen ja -hallitusten ykköspuheenjohtajat.


Teksti Raija Lindell