Siirry sisältöön

Toivo aikuissosiaalityössä

Julkaistu 29.6.2020 11.59
Aikuissosiaalityön kehittämishanke alkoi toukokuun 2020 alussa. Alkuvaiheessa kehittämistyötä on jäsennelty aikuissosiaalityön tulevaisuusselvitykseen nojautuen, henkilöstön jäsentämien muutostarpeiden mukaisesti ja asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten perusteella.
 

Loppuvuodesta 2019 järjestetyn asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä saamaansa aikuissosiaalityön palveluun. Kehittämisen kohteeksi tulkittiin kuitenkin asiakastyytyväisyyskyselyssä aikuissosiaalityön saavutettavuus.

Aikuissosiaalityön tulevaisuusselvityksessä (Karjalainen ym. 2019) painotetaan aikuisten parissa tehtävää sosiaalityötä matalan kynnyksen lähipalveluna, jossa pystytään vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin oikea-aikaisesti ja lähellä ihmisten elinpiirejä. Henkilöstölle järjestetyissä työpajoissa visioitiin aikuissosiaalityötä joustavana ja yhteneväisenä työskentelynä, jossa sosiaaliohjaus ja -neuvonta, sosiaalityön konsultaatiot ja interventiot, palvelutarpeen arviointi ja omatyöntekijätyöskentely muodostaisivat mahdollisimman saumattoman kokonaisuuden aidosti lähellä ihmistä.

Tulevaisuuden aikuissosiaalityötä ei suunnitella organisaatiolähtöisesti, vaan pyrimme osoittamaan herkkyyttä sosiaalityön eettiselle perustalle ja tätä kautta määrittyvälle aikuissosiaalityön ydintehtävälle. Eräässä työpajassa todettiinkin, ettei sosiaalityöstä saa tulla silppua, jonne asiakkaat ja työntekijät katoavat.

Henkilöstölle järjestettyjen työpajojen keskusteluissa aikuissosiaalityö on näyttäytynyt notkeana, muotoaan muuttavana sosiaalityön kenttänä. Sosiaalityö on monenlaisissa suhteissa tehtävää työtä (Pekkarinen ja Pekkarinen 2020). Erityisesti suuressa kunnassa kuten Tampereella aikuissosiaalityön tehtävänä voi olla myös toimia tulkkina mittavan yhteistyöverkoston ja asiakkaan välillä. Tältä kannalta aikuissosiaalityön palveluita koordinoiva ja johtavakin rooli kulkee rinnakkain työkäytännöissä asiakkaiden toimintamahdollisuuksien valikoiden vahvistajina.

Asiakkaan kyvykkyys ja pystyvyys aikuissosiaalityön ytimeksi

Työpajoissa keskustelimme useissa yhteyksissä toivon merkityksestä aikuisten parissa tehtävälle sosiaalityölle. Tutkimuskirjallisuudessa on todettu, että toivo on sosiaalityössä tärkeä voimavara, jota voidaan lähestyä ainakin kolmella eri tavalla:

  1. toivo myönteisiin lopputuloksiin vaikeissa olosuhteissa (parhaan toivominen),
  2. toivo neuvoihin epävarmoina aikoina (vastausten toivominen) ja
  3. toivo tapana ymmärtää ja selittää asioita, jotka näyttävät vaikeasti ymmärrettäviltä (toivo siitä, että asiat selkeytyvät ajan myötä) (Maholmes 2014, 13).

Toivo on käsitteenä myönteisesti virittynyt, ja se kytkeytyy toisaalta optimismiin ja yhtäältä resilienssiin (Maholmes 2014), joka voidaan vapaasti suomentaa iskukykyisyydeksi – siis käytännössä mahdollisuuksiksi ja voimavaroiksi selviytyä vaikeista elämänkokemuksista.

Aikuissosiaalityön asiakkaat ovat monenlaisissa elämäntilanteissa eläviä ihmisiä. Tuen tarpeet voivat liittyä esimerkiksi koulutukseen tai työllisyyteen, terveydentilaan, päihteisiin, asumiseen, kriisitilanteisiin, perhesuhteisiin ja muihin sosiaalisiin suhteisiin, talouteen tai moneen muuhun asiaan.

Kuten meillä kaikilla, aikuissosiaalityön tuen tarpeessa olevilla ihmisillä on moninaisia haavoittuvuuksia, mutta myös monenlaisia kyvykkyyksiä. Aikuissosiaalityön kehittämishankkeen työskentelyssä aikuissosiaalityön tulevaisuudenkuvan lähtökohdaksi onkin otettu toivo ja asiakkaan kyvykkyyden kunnioittaminen. Kehittämishankkeessa aikuissosiaalityötä pyritään suuntaamaan siten, että aikuissosiaalityön työskentelyssä voitaisiin entistä vahvemmin pureutua asiakkaiden kanssa heidän vahvuuksiinsa ja kyvykkyyksiinsä, jotka voivat olla avaimia mielekkäämpään elämään.

Kyvykkyyksien ja pystyvyyden tunnistaminen luo toivotekijöitä (Maholmes 2014), minkä vuoksi pyrimme hahmottelemaan aikuissosiaalityön työmuotoja, joiden avulla asiakkaiden ainutlaatuiset tilanteet ja tuen tarpeet tulevat otetuksi entistä yksilöllisemmin huomioon. Kehittämishankkeessa on tarkoitus jäsentää hyviä käytäntöjä ja paikantaa toimivia työskentelyn tapoja ja muotoja.

Tulevaisuuden aikuissosiaalityön työskentelyllä pyritään vahvistamaan aikuissosiaalityön saavutettavuutta ja rakentamaan työskentelyn tapoja, joissa voidaan joustavasti liikkua asiakkaan mukana toimistolle sidotun työskentelyn sijaan.

Aikuissosiaalityötä ei tarvitse ansaita, vaan se on tarkoitettu kaikille työikäisille elämäntilanteesta ja toimintakyvystä riippumatta. Aikuissosiaalityö on luonteeltaan kokonaisvaltaista, minkä vuoksi lähtökohtana on työskennellä monialaisesti asiakkaalle merkityksellisten verkostojen kanssa kohti kunkin asiakkaan ainutlaatuista hyvää elämää konkreettisten toimien avulla, jotka luovat ja ylläpitävät toivoa. Ehkäpä tulevaisuudessa asiakkaan kyvykkyys ja pystyvyys voisivatkin muodostaa aikuissosiaalityön ytimen ongelma- ja haastekeskeisten määrittelyjen sijaan.


Lähteet:

Karjalainen, P., A. Metteri, ja M. Strömberg-Jakka. 2019. TIEKARTTA 2030: Aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön tulevaisuusselvitys. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:41. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Maholmes, V. 2014. Fostering Resilience and Well-Being in Children and Families in Poverty: Why Hope Still Matters. New York: Oxford University Press.

Pekkarinen, A. ja E .I. Pekkarinen. 2020. Reflection of the virtues of the social worker embedded in the CRC and the general comments. Lähetetty arvioitavaksi.

Tämän tekstin on kirjoittanut projektisuunnittelija, väitöskirjatutkija:
Anna Pekkarinen
sähköposti [email protected]

Kirjoittaja Aikuisten oikeesti -blogin kirjoittajat