Siirry sisältöön Siirry suoraan hakuun

Lyödäänkö vetoa?

Julkaistu 12.2.2019 14.35
Luontodokumenteissa usein kuvataan metsän elämää eläinten välisenä taisteluna reviiristä ja jatkuvana selviytymistaisteluna. On jännittävää seurata, miten metsourokset taistelevat kevätsoitimella toisiaan vastaan tai kuinka jänis juoksee kettua pakoon. Ihmisellä on kyky paitsi myötätuntoon eläimiä kohtaan myös kyky jännittää sen puolesta, jonka toivoo voittavan. Taistelu selviytymisestä on osa elämää ja yksittäisen ottelun lopputulos on lopulta yhdentekevä kokonaiskuvan kannalta: metsä jatkaa eloaan. Ihmistä kuitenkin kiehtoo kilpailu ja taisto. Seuraamisen tekee astetta mielenkiintoisemmaksi lopputuloksen veikkaaminen.
Peliautomaatti.
 

Jo kauan ennen television kiinnostavia luonto-ohjelmia, ihmisellä on ollut tapana viettää aikaansa vedonlyönnin ja uhkapelien parissa. Ensimmäisten noppien väitetään löytyneen useita tuhansia vuosia ennen ajanlaskumme alkua, jo ennen kirjoitustaidon oppimista. Joissakin peleissä pelaajat ovat oppineet hyödyntämään tietojaan ja taitojaan, vaikkapa opiskelemalla pokerissa korttien voittotodennäköisyyksiä tai urheiluvedonlyönnissä aiempien kamppailujen tuloksia. Toisissa peleissä - esim. lotossa tai arpapeleissä - voitto perustuu sattumaan, mikä antaa kenelle tahansa yhtäläisen mahdollisuuden voittoon, vaikka todennäköisyys olisikin häviävän pieni. Lisämielenkiinnoksi peleille keksittiin jo varhain rahapalkkio, jonka vastineeksi pyydettiin osallistumismaksua tai panosta voittopottiin pelaajilta.

Luontokappaleiden taisteluun eloonjäämisestä kuuluu olennaisesti vahvimman ja taitavimman voitto. Heikommalla ja häviävällä osapuolella ei ole muuta vaihtoehtoa kuin taistella tai paeta. Sen sijaan rahapelaamisessa on lähtökohtaisesti kyse pelistä, jossa todennäköisesti häviää. Toki niin, ettei kenenkään ole siihen pakko osallistua. Ihminen on onnistunut luomaan vapaa-ajalleen pelin, jossa voi vaarantaa oman selviytymisen tunteensa häviämällä vaivalla saavuttamansa työn tulokset pienessä hetkessä ja siitä huolimatta tuntea voimakasta vetoa lähes vastikkeetonta rahapalkintoa kohtaan.

Mutta kuten metsä jatkaa eloaan vahvimman karhun väsyessä ja nuoren karhun astuessa tilalle eläinten kuninkaaksi, myös kasino tai vedonlyöntitoimisto avaavat päivittäin ovensa pelaajien tappioiden ja voittojen sisältyessä liiketoimintaan. Itse asiassa ilman eläinten keskinäistä taistelua metsä ei ole metsä. Ja ilman pelaajia kasino ei ole kasino.

Ongelmapelaaminen koskettaa monia

Ongelmapelaaminen tarkoittaa rahan- tai ajankäytöltään liiallista pelaamista, jolla on kielteisiä vaikutuksia pelaajaan ja hänen lähellä oleviin ihmisiin. Kielteiset vaikutukset heijastuvat suoraan sekä ihmissuhteisiin että raha-asioihin. Usein myös mielenterveys alkaa järkkyä ja oloa saatetaan helpottaa päihteillä.

Rahapeleistä riippuvainen ihminen saattaa huumaantua peleistä niin paljon, että opiskelussa ja työssä pärjääminen vaikeutuu. Tutkimuksissa on havaittu, että ongelmapelaajan lähellä voi olla noin viidestä kymmeneen läheistä, jotka kokevat rahapelaamiseen liittyviä haittoja. Lisäksi tutkimusten mukaan pelaamisella ja niihin liittyvien rahapalkkioiden odotuksella on yhteyttä elimistön dopamiinitasojen vaihteluun.

Peliriippuvuudesta puhutaan, kun ongelma on vakava eikä pelaaja kykene hallitsemaan pelaamistaan ja laiminlyö perustarpeitaan ja velvollisuuksiaan.

Vuoden 2015 väestökyselyn mukaan suomalaisista 3,3 prosentilla eli noin 124 000 henkilöllä oli rahapeliongelma. Tästä joukosta noin kolmanneksella oli todennäköinen rahapeliriippuvuus. Suomessa käytössä olevan WHO:n ICD-tautiluokituksen mukaan vakava rahapeliongelma on pelihimo (F63.0).

Rahapeliriippuvuutta esiintyy tutkimusten mukaan miehillä enemmän, mutta pelaajia löytyy kaiken ikäisistä ihmisistä sukupuoleen ja varallisuuteen katsomatta.

Rahapeliongelman syntyyn vaikuttavat monet asiat, kuten se millaisessa ympäristössä kasvaa ja asuu. Suhtaudutaanko pelaamiseen myönteisesti ja onko pelimahdollisuuksia tarjolla? Eniten ongelmia aiheuttavat pelit, jotka ovat luonteeltaan nopeatempoisia ja sattumaan perustuvia. Esim. markettien rahapeliautomaatit ovat sattumapelejä, joihin ei vaikuta se millaisilla numeroilla ja tekniikoilla pelaa. Automaatit ovat koneita, joiden toimintaa ei voida ennustaa. Voitto on aina sattumaa.

Rahapeliriippuvainen ihminen jahtaa isoa voittoa, mutta tosiasia on, että harva voittaa sen miljoonapotin. Sen sijaan saattaa olla että vuosien saatossa pelikoneisiin ja peleihin on kulunut hurjan suuri summa rahaa, jota ei koskaan saa pelaamalla takaisin. Tämä on yksi käsitys, jota mielenterveys- ja päihdepalvelujen "Rahapeliriippuvuus hallintaan" -hoito-ohjelmassa käsitellään. Hoito-ohjelma on THL: n kehittämä ja tulokset ovat olleet hyviä. Jopa 80 prosentilla hoito-ohjelman läpikäyneillä rahapeliriippuvuuden kriteerit eivät ohjelmaan osallistumisen jälkeen täyttyneet.

Rahapeliriippuvuudesta voi toipua ja toivoa ei kannata menettää. Ongelmien hoito on sitä helpompaa, mitä varhaisemmassa vaiheessa niihin haetaan apua. Usein luontevinta on hakea ensin apua omalta terveysasemalta, neuvolasta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta tai työterveydestä.

**

Tekstin ovat kirjoittaneet kehittäjäsosiaalityöntekijä Katri Pihlaja ja sairaanhoitaja Jouko Lemmetty Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluista. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]

Kirjoittaja Mielen liikettä -blogin kirjoittajat