Siirry sisältöön

Lapsen pärjäävyyttä voidaan tukea arjen pienilläkin teoilla

Julkaistu 7.2.2019 12.21
Lasten ja perheiden elämään voi sisältyä toimivan arjen lisäksi muutoksia ja vaikeuksia, jotka kuormittavat lasta ja perhettä. Lapselle kuormitusta voivat aiheuttaa esim. koulun tai päivähoitopaikan vaihdos, vanhempien ero tai vanhemman, sisaruksen tai muun läheisen ihmisen sairastuminen tai kuolema. Tällaisissa tilanteissa kannattaa kartoittaa lasta suojaavia tekijöitä ja miettiä millä keinoin niitä voisi vahvistaa perheessä tai lapsen muissa arkiympäristöissä.
Lapsi aikuisen reppuselässä.
 

Lasta suojaavia ja lapsen suotuisaa kehitystä tukevia asioita ovat lämpimät ja toimivat ihmissuhteet kotona ja perheen jäsenten välillä. Tärkeitä ovat myös lapsen hyvät suhteet opettajiin ja päiväkodin työntekijöihin. Lapsella on hyvä olla läheinen, luottavainen suhde ainakin yhteen perheen ulkopuoliseen aikuiseen.

Jokaiselle meistä on tärkeää kokemus kuulumisesta siihen yhteisöön, jossa vietämme aikaamme. Lapsenkin pitää tuntea, että hän kuuluu ryhmään, että häntä odotetaan kouluun ja päiväkotiin, että hänen seurassa on kiva olla ja että hän on tärkeä muille.

Lasta on hyvä auttaa ymmärtämään kotona, koulussa ja päiväkodissa tapahtuvia asioita hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa sopivalla tavalla. Jos lapselle tärkeä opettaja jää pois yllättäen, olisi asiasta keskusteltava lapsen kanssa siten, että hän ymmärtää, mistä on kyse. Vanhempien erosta tai vanhemman vakavasta sairaudesta pitäisi pyrkiä kertomaan sillä tavalla kuin se on lapsen ikä huomioon ottaen mahdollista. Ymmärrys asioiden tilasta helpottaa lapsen oloa ja vähentää mahdollista itsensä syyttämistä tilanteesta.

Mahdollisimman toimiva, tuttu arki ja rutiinit tukevat sekä lasta että aikuista kriisin ja kuormituksen kohdatessa. Tutut leikit, päivän erilaiset toiminnat, koulu, päivähoito ja harrastukset kannattaa säilyttää niin samanlaisena kuin mahdollista. Joskus näiden hyvin arkistenkin asioiden turvaamiseksi perhe voi tarvita läheisten ja muun tukiverkon apua.

Lapselle on tärkeää kokea arkipäivässä iloa tuottavia asioita. Niitä voivat olla ystävät, kaverit ja mieluisa vapaa-aika ja harrastukset. Ilon aiheet voivat olla pieniä, arkisia mukavia tilanteita ja asioita, kuten perheen lemmikkieläin, pihassa pelailu, lukeminen, ruuan laittaminen ja yhdessä syöminen. Näillä voi olla erityinen merkitys ilon ja onnistumisen tuottajina erityisesti tilanteissa, joissa arkea kuormittaa joku huoli.

Lapsen pitää tuntea, että hänestä pidetään, että hän on arvokas

On tärkeää, että lapsen tunteiden, mielialan ja käyttäytymisen vaihteluja ymmärretään ja häntä autetaan tunteiden käsittelyssä. Aikuisen ei tule ohittaa tai kieltää lapsen tunteiden ilmaisua. Kuormittuneessa tilanteessa oleva aikuinen voi tarvita tukea siinä, että hän jaksaa kuunnella lapsen tunteita, jos omien tunteiden kanssakin on tekemistä. Siinä meillä kaikilla lapsiperheiden aikuisia kohtaavilla työntekijöillä on tärkeä tehtävä - olla apuna ja tukena.

Lapselle on merkityksellistä, että hänelle tulee kokemus, että hänestä pidetään, hän on arvokas ja ainutlaatuinen. Lapselle tästä viestittävät se, kuinka häneen katsotaan ja kuinka hänelle puhutaan. Eleet, ilmeet, äänensävy sekä tapa jutella ja olla lapsen kanssa viestivät siitä, miten lapseen suhtaudutaan. Lapsen kehitystä tukee se, että häntä ja hänen perhettä arvostetaan ja heistä puhutaan lämmöllä ja kunnioittaen. On hyvä muistaa, että koulun ja päivähoidon aikuisista tai muista lapselle tärkeistä ihmisistä puhutaan kotona kunnioittavasti. Näin lapsella on luottavainen ja turvallinen olo kotona, koulussa ja päivähoidossa.

Lapselle on tärkeää, että arjen aikuiset ymmärtävät häntä ja toimivat yhteistyössä. Lasta tukee se, kun hän huomaa, että eronneetkin vanhemmat toimivat yhdessä hänen asioissaan ja että esim. koulun ja vanhempien välinen kanssakäyminen toimii mahdollisista erimielisyyksistä huolimatta. Kaikille lapsille on tärkeää, että hänen elämänsä aikuiset tekevät yhteistyötä ja erityisen tärkeää tämä on lapsille, joiden elämässä on vaikeuksia.

Apua Lapset puheeksi -menetelmästä

Lapset puheeksi -keskustelu ja -neuvonpito voivat auttaa vanhempia ja lapsen lähellä olevia aikuisia miettimään lasta suojaavia asioita ja sitä, miten kukin voisi niitä lisätä ja vahvistaa. Lapsen pärjäävyyttä, resilienssiä, voidaan vahvistaa vuorovaikutuksessa. Pärjäävyys kehittyy haasteidenkin keskellä, kun vuorovaikutuksessa löytyy keinoja "sopeutua" tilanteeseen. Pärjäävyyttä tukee se, että tilanteissa, joissa ihminen kohtaa vaikeuksia, hän löytää myös keinoja toimia. Oleellista ei ole ongelman laatu, vaan sen vaikutus arkeen ja se tapa, jolla tuetaan pärjäävyyttä tilanteessa. Lapset puheeksi -työssä koti, koulu, päivähoito, vapaa-ajan verkostot ja näiden suojaavat tekijät valjastetaan lapsen pärjäävyyden tueksi.

Lapset puheeksi -menetelmä kuuluu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittämiin Toimiva lapsi & perhe-työmenetelmiin. Myös meitä Tampereen kaupungin työntekijöitä koulutetaan Lapset puheeksi -työhön, jotta osaisimme auttaa vanhempia ja lapsia, kun perheessä on arkea kuormittavia asioita.

Jos sinua mietityttää perheesi tilanne ja kaipaat apua asioiden pohtimiseen, ota asia puheeksi työntekijän kanssa päivähoidossa, koulussa, neuvolassa ja muissa palveluissa, niin yritämme olla avuksi.

Lähteet: Lapset puheeksi - lokikirjasta Tytti Solantauksen kirjoitus lapsen suotuisaa kehitystä tukevista asioista sekä Bitta Söderblomin ja Mika Niemelän luentodiat.

Kirjoittaja on Lapset puheeksi -menetelmäkouluttaja Tampereen kaupungin perhepalveluista:
Palveluohjaaja
Kirsi Koponen

Kirjoittaja Lapselliset-blogin kirjoittajat