Siirry sisältöön

Ongelmat perheen arjessa eivät välttämättä estä hyvinvointia

Julkaistu 17.11.2020 14.26
Perhetaustan merkitys lapsen myöhäisempään hyvinvointiin on osoitettu, ja mielenterveys- ja päihdeongelmien kohdalla ylisukupolviset vaikutukset on tunnistettu monissa tutkimuksissa. Muilla perheenjäsenillä on riski uupua kuormittavan arjen keskellä. Koko perheen hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen on tärkeää. Se tukee yksilön toipumista ja kannattelee koko perhettä.
Auringon valo kajastaa havumetsässä.
 

Se oli vaikeaa ja raskasta aikaa. Arki pienten lasten kanssa vaatii aikuiselta jo jonkin verran jaksamista, saati sitten jos toinen vanhempi sairastuu psyykkisesti. Omaan tilanteeseeni lisähaastetta toi vielä se, että kumppanini ei tunnistanut sairauttaan eikä näin hakenut apua itselleen. Oli äärimmäisen stressaavaa, kun koti ei ollut enää se paikka, missä olisi voinut kokea sekä lasten olon että oman olonsa turvalliseksi.

Mielenterveys- ja päihdeongelma koskettaa koko perhettä, se muuttaa perheen vuorovaikutusta, rooleja ja vastuunjakoa. Toisissa perheissä arkeen tulee enemmän haasteita, kun taas joissakin perheissä yhteenkuuluvuus vahvistuu. Tuen tarpeet ovat yksilöllisiä. Kaikilla perheillä on omia vahvuuksia, jotka voimaannuttavat perhettä ja joita voidaan hyödyntää toipumisen tukena.

Huomioimalla ja tukemalla perheenjäseniä osana hoitopolkuja vahvistetaan hyvinvointia ja ennaltaehkäistään kuormitusta. Tampereen mielenterveys- ja päihdepalveluissa on viime vuosina kehitetty perhekeskeisiä tukimuotoja osana Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry:n kanssa toteutettua Toivosta turvaa -hanketta . Tavoitteena on, että perheet tulevat kuuluksi ja saavat yksilöllistä tukea arkeen.

Jokaisen jaksamisella on rajansa

Olin taannoin kuuntelemassa avointa luentoa ja sieltä mieleeni jäi luennoitsijan kommentti vanhasta sanonnasta: "se mikä ei tapa, se vahvistaa". Hänen mukaansa se ei pidä paikkaansa siinä mielessä, että jokaisen jaksamisen raja tulee vastaan, jos rasitus on riittävän suurta. Tämä jäi mieleeni erityisesti siitä syystä, että ymmärsin kuinka onnekas olin ollut. Olin ollut siinä uskossa, että tahdonvoimani ja sisupastilli poskessa auttavat selviytymään mistä vaan. Huonommalla tuurilla jaksamiseni raja olisi voinut tulla vastaan ja olisin ollut osa sitä hyvin suurta joukkoa omaisista, jotka sairastuvat masennukseen.

Oikea-aikaisella ja riittävällä tuella iso osa perheistä selviää hyvin. Perheitä suojaa tieto siitä, miten perheenjäsenen mielenterveyden häiriö vaikuttaa juuri heidän arkeensa ja millaisilla keinoilla arjen hyvinvointia pidetään yllä.

Olemme kehittäneet Toivosta turvaa -hankkeessa tukikeinoja hyvinvoinnin tueksi. Perheiden hyvinvointipuu toimii puheeksi oton välineenä ja se perustuu ajatukseen, että kaikissa perheissä on olemassa voimavaroja. Työkalun avulla voidaan kartoittaa, millaiset asiat perheessä ovat jo hyvin ja millaisia tekijöitä voidaan pyrkiä vahvistamaan. Perheiden hyvinvointipuu koostuu viidestä teemasta, joita ovat arjen rakenteet, perheen voimavarat, kodin tunneilmapiiri, turvaverkko sekä toivo ja toipuminen. Teemat on muodostettu yhdessä Toivosta turvaa -hankkeen perheiden kanssa.

"Havuja perkele!" –mentaliteetti oli se, jolla puskin aikanaan eteenpäin. Talvisota-elokuva tai muutama suomalaisen urheilun tähtihetki uudelleen katsottuna saattoi myös joskus auttaa pääsemään tunnelmaan itsensä tsemppaamisessa.

Vaikeimpina aikoina yritin pitää kiinni rutiineista. Jostain oli jäänyt mieleeni, että rutiinit ovat lapsille hyväksi. Koin myös hyväksi sen, että kerroin tilanteestani parille ihmiselle joihin luotin. En silloin nähnyt niitä omaa hyvinvointiani tukevina asioina, mutta jälkikäteen olen ajatellut, että niillä oli iso merkitys myös sen asian suhteen.

Puhuminen ja tieto auttavat hahmottamaan omaa tilannetta

Rohkeus puhua niin aikuisten kuin lastenkin kesken on tärkeää. Keskustelemme näistä aiheista usein perheiden kanssa. On tärkeää, että jokaisella on vähintään yksi turvallinen aikuinen kenelle puhua. Puhuminen ei kuitenkaan tunnu välttämättä helpolta, varsinkaan lapsille ja tähän kaivataankin usein tukea.

Olemme julkaisemassa lastenkirjan "Isi piirretäänkö kirahveja". Kirjassa kuvataan yhdenlainen tarina lapsesta, jonka vanhempi sairastaa masennusta. Tarina on hyvä keino auttaa lasta käsittelemään vanhemman sairastumista, mutta myös omia tunteitaan ja ajatuksiaan.

Puhumisen tueksi yleistä tietoa mielenterveydestä ja sen haasteita on saatavilla Läheisten lähellä -ensitietoryhmissä sekä Mielenterveyden studia generalia -luennoilla. Tieto auttaa hahmottamaan omaa arkea paremmin ja omaa tilannettaan voi käydä läpi omaisneuvonnassa.

Verataistuen voimaa

Löysin FinFamin vaiheessa, kun omassa tilanteessani sankin pöly oli jo laskeutunut. Sain keskustella kokemuksistani vertaisten sekä ammattilaisten kanssa, jotka ymmärsivät mistä puhuin. Ymmärsin silloin vielä paremmin, kuinka suuri apu ja merkitys oman jaksamisenkin suhteen on sillä, että saa jakaa kokemuksiaan ja sitä kautta tulla kuulluksi ja ymmärretyksi.

Kokemuksemme perusteella vertainen, saman vaikean elämäntilanteen läpikäynyt henkilö, voi auttaa perheenjäseniä hahmottamaan omaa tilannetta ja auttaa tunnistamaan perheen valmiita tietoja ja taitoja, joilla jaksaa eteenpäin. Lisäksi tiedon vastaanottaminen vertaiselta on usein helpompaa. Vertaistuella onkin todettu olevan positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin. Tarjoamamme Perheen hyvinvointia vahvistava tukipaketti sisältää:

  • Omaisten vertaistukipuhelin: 050 505 6533, ma klo 8 - 10 ja to klo 14 - 16
  • Hyvinvoinnin vahvistamiseen keskittyvät perheneuvontatapaamiset
  • Virtaa vanhemmuuteen -hyvinvointiryhmä ja Perheiden arki -tarinaryhmä
  • Virkistys- ja retkitapahtumat

Ota yhteyttä ja tuetaan yhdessä meidän kaikkien arjen hyvinvointia:
toivostaturvaa(at)finfamipirkanmaa.fi
puhelin 050 5056 533

Vertaistuen merkitystä ei voi mielestäni tässä yhteydessä liikaa korostaa.


Tekstinon kirjoittanut Suvi Saarinen. Hän työskentelee Tampereen mielenterveys- ja päihdepalveluiden ja Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry:n Toivosta turvaa -yhteistyöhankkeessa. Kursivoidut osuudet ovat otteita omaisen tarinasta. Tarinan käyttöön on omaiskokemusasiantuntijan lupa.

Kirjoittaja Mielen liikettä -blogin kirjoittajat