Siirry sisältöön

Oppia ikä kaikki – Miten teknologian saisi kesytettyä?

Julkaistu 6.10.2016 13.43
Oppia ikä kaikki -sananlasku kiteyttää hyvin sen, että elämänkoulussa opimme jatkuvasti uutta. Se kuvaa myös sitä, että mitä enemmän elettyä elämää on kertynyt, sitä enemmän on oppiakin! Lisäksi tutkimus osoittaa, että ikääntyminen ei vähennä onnellisuutta, vaikka aiemmin on uskottu muuta. Muokkaamme ajatus- ja toimintamallejamme huomaamattamme koko ajan joka päivä sen mukaan, mitä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympärillämme tapahtuvan kanssa opimme. Samanaikaisesti yhteiskunnassa ja arkielämässä tapahtuu muutoksia ja uudistuksia, joiden vauhdissa pysyäksemme tarvitsemme välttämättä uutta tietoa, uutta osaamista ja uudenlaisia tapoja toimia. Saamme myös poisoppia – eli kotoisasti unohtaa ja ajatella uudelleen.

Oppimisen vaatimuksia on nopeasti muuttuvassa ja teknologistuvassa nyky-yhteiskunnassa paljon. Puhutaan digitalisaatiosta, digiloikasta, erilaisista teknologioista ja sähköisistä palveluista. Mitä nämä kaikki tarkoittanevatkaan? Meitä ohjataan omatoimisesti tekemään ennen asiakaspalveluna saatuja asioita itse. Esimerkiksi ajanvarauksia voi tehdä sähköisten palvelujen avulla, pankkipalvelut ovat siirtyneet internettiin ja monia palveluja voi saada chatin avulla. Puhutaan jo hoivaroboteista ja kotona asumisen tukemisesta teknologialla. Kuka selittäisi mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Huomaamattamme kuitenkin teknologia on jo kesyyntynyt osaksi arkista elämäämme. Siitä on suurta hyötyä, apua ja iloa. Käytössämme on arkeamme, elämänlaatuamme ja hyvinvointiamme selkeästi parantavaa ja tukevaa teknologiaa, jota ilman emme enää oikein osaisi ollakaan. Toisaalta kuitenkin uusien muuttuvien, teknologiaa hyödyntävien palvelujen käyttämisen ymmärtäminen ja opetteleminen tuottaa usein harmia, kiukkua, ennakkoluuloja ja pelkoja. Juuri kun entisen oppi, pitääkin jo opetella uutta. Tämä koskee meitä kaikkia!

Se mihin käytämme teknologiaa, mitä hyötyä siitä on meille, mitä iloa se tuottaa, miten se helpottaa elämäämme ja lisää hyvinvointia, miten se auttaa meitä pääsemään tavoitteisiimme, on asian ydin. Tuoko se iloa, lisääkö turvaa, tukeeko se sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä, auttaako se ylläpitämään terveyttä ja toimintakykyä, auttaako se pärjäämään itsenäisesti, tekeekö se arjesta mukavamman? Mitä enemmän koemme teknologiasta olevan meille elämässä hyötyä, sen nopeammin se kesyyntyy käyttöömme! Toisaalta, jos emme tiedä olemassa olevasta, emmekä osaa arvata siitä meille olevaa hyötyä, saattanemme tarvita teknologian kesyttäjää (henkilöä, joka ohjaa, opastaa, näyttää, suosittelee) avuksemme! Teknologia on monessa mielessä vähän niin kuin se sananlaskusta tuttu tuli. Hyvä renki, mutta perin huono isäntä.

Lapset ja nuoret oppivat käyttämään erilaisia teknologisia laitteita jo pienestä pitäen. Työelämässä työvälineemme uudistuvat ja tuntuvat muuttuvan vauhdilla, jossa on välillä haasteita pysyä mukana. Vanhoja palveluja tarjotaan uusilla tavoilla ja monet ennen palvelutiskillä käyntiä vaatineet asiat voi jo tehdä kotisohvalta - jos osaa. Haluamme tehdä asioita tavoilla, jotka ovat meille tuttuja, turvallisia ja helppoja. Toiset ovat mielissään siitä, kun palvelu- ja asioidenhoitokanavia on monia, joista voi valita itselle sopivimman. Osa meistä ei kuitenkaan halua, osaa tai pysty mukautumaan maailman teknologisiin muutoksiin. Tarvitaan siis rinnakkaisia, erilaisia tapoja hoitaa asioita teknologisoituvassa sähköisten palvelujen maailmassa. Lisäksi tarvitaan paikkoja, joissa voi ohjatusti, opastetusti, rauhassa, kokeneemman avustuksella halutessaan tutustua ja kokeilla erilaisia tapoja asioiden hoitamiseen. Ja niitä teknologian kesyttäjiä!

Käynnissä on väitöskirjaan liittyvä tutkimus ilon ja teknologian välisestä vuorovaikutussuhteesta arjessa. Ilo, onnellisuus ja hyvinvointi ovat meille kaikille tärkeitä. Mikä tuo iloa elämään? Mitä iloa teknologia tuo elämään? Teknologialla tässä tarkoitetaan laaja-alaisesti eri käyttötarkoituksiin kehitettyjä tuotteita ja palveluja. Tutkimusaineistoa kerätään nettikyselyn avulla. Tutkimusaineistoa käsitellään luottamuksellista ja hyvää tutkimustapaa noudattaen. Jos haluatte osallistua tutkimukseen, se on mahdollista 31.10.2016 asti. Osallistua voi nimettömänä, nimimerkillä tai omalla nimellä. Erityisesti +60-vuotiaita toivotaan osallistumaan. Lisätietoja tutkimuksesta saa sähköpostilla: [email protected]

Kyselyyn pääsee vastaamaan täällä:

Tämän blogikirjoituksen on kirjoittanut:

Blogin kirjoittajat ovat opin tiellä Jyväskylän yliopistossa. Mia Vaelma on tohtorikoulutettavana Informaatioteknologian tiedekunnassa Tietojenkäsittelytieteen laitoksella pääaineenaan kognitiotiede. Päivätyössään hän toimii teknologian kesyttämiseen liittyvissä tehtävissä Tampereen kaupungilla. Sofia Kauko-Valli on kiinnostunut onnellisuudesta ja sen lisäämisestä arjessa. Kirjoittajat ovat kiinnostuneet tutkimaan sitä, mikä aikaansaa iloa arjessa, sekä siitä, mitä iloa teknologia voi tuoda arkeen.

Kirjoittaja Vanhemmiten-blogin kirjoittajat