Siirry sisältöön

Kohtaanto kuntoon yhteistyöllä

Julkaistu 3.9.2020 8.48
Yksityiset palvelujen tuottajat, oppilaitokset, koko julkinen sektori, yritykset ja kaikki työnantajat, kolmas sektori, oletteko valmiina isänmaan pelastustalkoisiin? Kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi tarvitsemme nyt poikkeuksellisen laajaa yhteistyötä politiikan, kuntien, yrityselämän eri toimijoiden, oppilaitosten ja kolmannen sektorin kesken. Voi, kunpa olisimme osanneet yhdessä ennakoida ajoissa tämänkin päivän tilanteen! Vain laajassa yhteistyössä voimme kehittää ratkaisuja siihen, että vastaaviin ongelmatilanteisiin ei enää jatkossa jouduttaisi.
 

Mistä kohtaanto-ongelmassa oikein on kysymys? Myönnän toki, että oma selvittelyni on tätä blogia kirjoittaessani vasta ihan alussa. Haaste tuntuu kasvavan sitä mukaa, kun asiaa tutkii enemmän ja syvällisemmin. Pelkästään kyseisen termin määrittelystä ja siihen liittyvien välillisten vaikutusten ja syiden alustavasta hahmottumisesta voin todeta, että nyt ollaan isänmaan ongelmien syvimmässä ytimessä.

Juuri nyt, koronakesän viilentyessä media on tuonut julki toinen toistaan haasteellisempaa yhteiskunnallista ongelmaa. Valtiovallan ja julkisten toimijoiden ratkaistavina ovat mm. työllisyysaste, kestävyysvaje, työvoimapula, nuorten syrjäytyminen, ikääntyvien asema työmarkkinoilla, suomalaisten yritysten kilpailukyky ja kannattavuuden edellytykset sekä taloussuhdanteiden mahdollinen heikentyminen jo syksyllä.

Mielestäni kohtaanto-ongelma ilmiönä liittyy kaikkiin edellisiin tavalla tai toisella – suoraan tai välillisemmin. Yksi määritelmä ongelmalle on, että työvoiman kapasiteettimme ei riitä työntekemisen tarpeeseen. Työtä jää siis tekemättä syystä tai toisesta. Syitä on paljon. Niitä ovat esimerkiksi kannustinloukut, työ ja tekijä ovat eri paikoissa eli sijaintiongelma, joidenkin toimialojen houkuttelevuus on huono, syrjäytyminen on vienyt osan työvoimasta, elintapa-työttömyys, vanhentunut tai väärä osaaminen. Osa näistä on ratkaistava valtakunnan politiikan tasolla, mutta osaan löytyy keinoja vaikkapa kuntatasolta ilman lainsäädäntömuutoksia.

Kohtaantopalveluja kohtaanto-ongelmaan

Ratkaisu kohtaanto-ongelmaan ei siis ole pelkästään työttömien osaamisen täydentäminen työnantajien tarpeita vastaaviksi. Muita ratkaistavia ja kehitettäviä asioita löytyy laajasti eri yhteiskunnan alueilta, rakenteista, säädöksistä ja vallitsevista toimintatavoista. Taloudelliset kannustimet työllistyä ja työllistää tulee ratkaista hyvin pian. Kaiken työn tekeminen ja teettäminen tulisi olla aina kannattavaa jollakin mittarilla.

Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalveluissa otamme oman roolimme kohtaanto-ongelman ratkaisussa. Toimivalta ja toimintakenttämme on toki rajallinen, mutta jostain on lähdettävä liikkeelle. Kun käynnissä oleva tutkimus- ja selvitystyömme on edennyt, pyrimme löytämään alueellemme uudenlaista verkosto- ja ekosysteemitoimintaa, johon alueen kaikki olennaiset toimijat haastetaan mukaan. Haluamme selvittää, millainen on alueellisen osaamisvarannon ja työnantajien huolella tunnistettujen tarpeiden suhde.

Osaamisperustaisuus, työllistymisen tuet ja palvelut vastaavat muuttuvan työelämän tarpeisiin. Lähipalveluna työnhakijalle nimetään OMA-valmentaja, jonka kanssa lähdetään liikkeelle kunkin työnhakijan henkilökohtaisesta tilanteesta. Myös työnantajien palveluissa voidaan puhua osaamisperustaisuudesta. Pyrimme auttamaan yrityksiä ja toimialoja tunnistamaan ja kuvaamaan tarkasti kaikki se osaaminen, jota he juuri tänään ja ennakoiden tulevaisuudessa tarvitsevat.

Kutsu on siis heitetty! Ollaan yhdessä tai ollaan hukassa!

Kirjoittajan rintakuva. Vaaleatukkainen mies.

Kirjoittaja on Petri Pekkola.

Hän vastaa Työllisyys- ja kasvupalveluissa kohtaanto-ilmiöön liittyvistä kehittämisaktiviteeteista. Niiden tavoitteena on ratkaista vallitsevaa kohtaanto-ongelmaa sekä parantaa
osaavan työvoiman saatavuutta alueemme yrityksille ja muille työnantajille
.



Petri Pekkolan kuva: Opa Latvala
Hyvää työtä! -blogin kuva: Hanna Kirmanen

Kirjoittaja Työllisyys- ja kasvupalvelujen asiantuntijat