Siirry sisältöön

Sosiaalinen kuntoutus on aikuissosiaalityötä ihmisten lähtökohdista – "toimii paremmin kuin mielialalääke"

Julkaistu 10.11.2021 9.22
Kuntouttavaa työtoimintaa ja sosiaalista kuntoutusta järjestetään osana aikuisten sosiaalipalveluja. Sosiaalisen kuntoutuksen palvelut on tarkoitettu ihmisille, joiden työ- ja toimintakyky on alentunut ja jotka tarvitsevat pitkäkestoista tukea sekä mahdollisesti useiden eri palvelujen yhteensovittamista.
Uusi Toivo -ryhmän yhdessä luomat säännöt käsikirjoitettuna.
 

Sosiaaliseen kuntoutukseen pääsemisen kynnystä on pyritty madaltamaan, jotta toiminta tavoittaisi heidät, jotka sitä eniten tarvitsevat ja siitä hyötyvät. Yksi esimerkki tästä on ViaDia Pirkanmaa ry:n non-stop -periaatteella toimiva Toivo -ryhmä, jossa osallistumisen kynnys on haluttu pitää mahdollisimman matalana. Sosiaalista kuntoutusta voi toteuttaa monella eri tavalla, joista ViaDian tapa on yksi. Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkailla saattaa olla monialaisia ja pitkäaikaisia haasteita elämässään, ja erityisesti päihderiippuvuus tekee palveluihin pääsemisestä ja niihin sitoutumisesta haastavaa.

ViaDia Pirkanmaa ry:n hallintopäällikkö Senni Rönkkö kertoo, että Toivo-ryhmä on saanut alkunsa Tullintorin rappusilta, jonne Ulkoinen linkkiRappuryhmä on jalkautunut kerran kuukaudessa kohtaamaan erityisesti niitä ihmisiä, jotka eivät ole kiinnittyneet palveluihin. Näissä kohtaamisissa jaettiin keskustelujen lomassa kaksi kertaa viikossa kokoontuvan Toivo-ryhmän esitteitä, ja ensimmäiset ryhmäläiset saatiin mukaan tätä kautta. Uusista ryhmäläisistä suuri osa ohjautuu toimintaan puskaradion kautta ja osa ViaDian muista toiminnoista, kuten Ulkoinen linkkiKadulta Kotiin -hanke kautta.

Tulijoita on ollut niin paljon, että ViaDia perusti toisen, Uusi Toivo -ryhmän. Rönkön mukaan ViaDian kantavana ajatuksena on kohtaaminen ja asiakkaan nähdyksi tuleminen; jokainen ihminen on yksilönä arvokas. Asiakkaassa nähty potentiaali ja hyvä halutaan tuoda näkyväksi myös asiakkaalle itselleen, ja hyvät asiat sanoitetaan. Ryhmäläisissä on havaittu kasvamista uusiin rooleihin, kun vanhemmat ryhmäläiset ovat ottaneet uudet ryhmäläiset vastaan ja opastaneet talon tapoihin.

"Saan tästä sikapaljon"

Pääsin mukaan Uusi Toivo -ryhmän tapaamiseen. Paikalla oli ohjaajan, päihdetyöntekijä Teemun lisäksi neljä ryhmäläistä. Ryhmä otti minut lämpimästi vastaan ja he olivat valmiita haastatteluun.

Ryhmän yhdessä luotujen sääntöjen noudattamista valvotaan yhteisvastuullisesti ja välillä päihtynyt ryhmäläinen on joutunut poistumaan, jotta muu ryhmä on voinut keskittyä sisältöihin. Ryhmäkerroilla on yleensä jokin teema. Ryhmä tekee retkiä ulos, esimerkiksi kesällä on käyty pelaamassa mölkkyä Hämeenpuistossa ja syksyllä vierailtu museokeskus Vapriikissa.

Ryhmäläiset kuvaavat ryhmän sopivan sellaiselle jengille, joka on tippunut yhteiskunnan ulkopuolelle. Yksinäisyys sanottiin suurimmaksi syyksi osallistua ryhmätoimintaan. Pelko yksinäisyydestä ja syrjäytymisestä on ryhmäläisille todellinen pelko, sillä monen sosiaaliset ympyrät ovat hyvin pienet.

Toinen motiivi ryhmässä käymiselle on tekemisen saaminen päiviin, jottei jumiudu yksin ahdistuneena kotiin. Ryhmässä käyminen on myös suuri tuki selvinpäin pysymiselle. Yhdelle ryhmäläisille ryhmätoimintapäivä saattaa olla ainoa syy olla selvinpäin ja yksi harvoja syitä olla käyttämättä päihteitä.

Ryhmäläiset vaikuttivat sitoutuneilta, ja he arvostavat ryhmää ja sen ohjaajia. Ryhmäläisillä on myös halu auttaa muita. Ryhmätoiminnasta on kerrottu kavereille ja heitä on houkuteltu mukaan. Erään ryhmäläisen mukaan "tärkeää on se, että edes jotain yrittää tehdä eikä halua elää vain yhteiskunnan siivellä". "Ryhmässä on oppinut luottamaan muihin ryhmäläisiin ja uskaltaa avata suunsa".

Ohjaajan mielestä ryhmä puhaltaa yhteen hiileen. Välillä ryhmäläisiä pitää muistuttaa omista rajoista ja omasta toipumisesta, kun halu auttaa muita ylittää omat voimavarat.

Sosiaalinen kuntoutus vahvistaa ihmisen motivaatiota muutokseen

Aikuissosiaalityön palvelut ovat vapaaehtoisia, ja asiakkaan näkemys omasta palvelutarpeesta ei aina vastaa työntekijän näkemystä. Rönkkö näkee asian niin, että tullessaan mukaan ryhmätoimintaan asiakkaalla on jo olemassa halu muutokselle. Sosiaalisessa kuntoutuksessa käytyjen yksilökeskustelujen, ohjauksen sekä vertaistuen avulla halu muutokseen voi kasvaa, mikä parhaimmillaan johtaa asiakkaan koetun elämänlaadun paranemiseen.

Kun menetetty luottamus ihmisiin vähitellen ryhmätoiminnassa palautuu, voi myös epäluottamus viranomaisia kohtaan vähentyä. ViaDian tekemä kannatteleva työ yhteiskunnasta syrjään jääneiden kanssa on erityisen tärkeää silloin, kun asiakkaan kyky sitoutua viranomaisten kanssa työskentelyyn on heikko. Sosiaalinen kuntoutus voi kasvattaa asiakkaan muutosmotivaatiota ja halukkuutta ottaa vastaan myös muita palveluja.


Tämän tekstin on kirjoittanut:
Leena Hautakangas, sosiaaliohjaaja, Osku-tiimi

Kirjoittaja Aikuisten oikeesti -blogin kirjoittajat