Sosiaalinen kuntoutus on aikuissosiaalityötä ihmisten lähtökohdista – "toimii paremmin kuin mielialalääke"

Sosiaaliseen kuntoutukseen pääsemisen kynnystä on pyritty madaltamaan, jotta toiminta tavoittaisi heidät, jotka sitä eniten tarvitsevat ja siitä hyötyvät. Yksi esimerkki tästä on ViaDia Pirkanmaa ry:n non-stop -periaatteella toimiva Toivo -ryhmä, jossa osallistumisen kynnys on haluttu pitää mahdollisimman matalana. Sosiaalista kuntoutusta voi toteuttaa monella eri tavalla, joista ViaDian tapa on yksi. Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkailla saattaa olla monialaisia ja pitkäaikaisia haasteita elämässään, ja erityisesti päihderiippuvuus tekee palveluihin pääsemisestä ja niihin sitoutumisesta haastavaa.
ViaDia Pirkanmaa ry:n hallintopäällikkö Senni Rönkkö kertoo, että Toivo-ryhmä on saanut alkunsa Tullintorin rappusilta, jonne Ulkoinen linkkiRappuryhmä on jalkautunut kerran kuukaudessa kohtaamaan erityisesti niitä ihmisiä, jotka eivät ole kiinnittyneet palveluihin. Näissä kohtaamisissa jaettiin keskustelujen lomassa kaksi kertaa viikossa kokoontuvan Toivo-ryhmän esitteitä, ja ensimmäiset ryhmäläiset saatiin mukaan tätä kautta. Uusista ryhmäläisistä suuri osa ohjautuu toimintaan puskaradion kautta ja osa ViaDian muista toiminnoista, kuten Ulkoinen linkkiKadulta Kotiin -hanke kautta.
Tulijoita on ollut niin paljon, että ViaDia perusti toisen, Uusi Toivo -ryhmän. Rönkön mukaan ViaDian kantavana ajatuksena on kohtaaminen ja asiakkaan nähdyksi tuleminen; jokainen ihminen on yksilönä arvokas. Asiakkaassa nähty potentiaali ja hyvä halutaan tuoda näkyväksi myös asiakkaalle itselleen, ja hyvät asiat sanoitetaan. Ryhmäläisissä on havaittu kasvamista uusiin rooleihin, kun vanhemmat ryhmäläiset ovat ottaneet uudet ryhmäläiset vastaan ja opastaneet talon tapoihin.
Pääsin mukaan Uusi Toivo -ryhmän tapaamiseen. Paikalla oli ohjaajan, päihdetyöntekijä Teemun lisäksi neljä ryhmäläistä. Ryhmä otti minut lämpimästi vastaan ja he olivat valmiita haastatteluun.
Ryhmän yhdessä luotujen sääntöjen noudattamista valvotaan yhteisvastuullisesti ja välillä päihtynyt ryhmäläinen on joutunut poistumaan, jotta muu ryhmä on voinut keskittyä sisältöihin. Ryhmäkerroilla on yleensä jokin teema. Ryhmä tekee retkiä ulos, esimerkiksi kesällä on käyty pelaamassa mölkkyä Hämeenpuistossa ja syksyllä vierailtu museokeskus Vapriikissa.
Ryhmäläiset kuvaavat ryhmän sopivan sellaiselle jengille, joka on tippunut yhteiskunnan ulkopuolelle. Yksinäisyys sanottiin suurimmaksi syyksi osallistua ryhmätoimintaan. Pelko yksinäisyydestä ja syrjäytymisestä on ryhmäläisille todellinen pelko, sillä monen sosiaaliset ympyrät ovat hyvin pienet.
Toinen motiivi ryhmässä käymiselle on tekemisen saaminen
päiviin, jottei jumiudu yksin ahdistuneena kotiin. Ryhmässä käyminen on
myös suuri tuki selvinpäin pysymiselle. Yhdelle ryhmäläisille
ryhmätoimintapäivä saattaa olla ainoa syy olla selvinpäin ja yksi
harvoja syitä olla käyttämättä päihteitä.
Ryhmäläiset vaikuttivat
sitoutuneilta, ja he arvostavat ryhmää ja sen ohjaajia. Ryhmäläisillä on
myös halu auttaa muita. Ryhmätoiminnasta on kerrottu kavereille ja
heitä on houkuteltu mukaan. Erään ryhmäläisen mukaan "tärkeää on se,
että edes jotain yrittää tehdä eikä halua elää vain yhteiskunnan
siivellä". "Ryhmässä on oppinut luottamaan muihin ryhmäläisiin ja
uskaltaa avata suunsa".
Ohjaajan mielestä ryhmä puhaltaa yhteen hiileen. Välillä ryhmäläisiä pitää muistuttaa omista rajoista ja omasta toipumisesta, kun halu auttaa muita ylittää omat voimavarat.
Aikuissosiaalityön
palvelut ovat vapaaehtoisia, ja asiakkaan näkemys omasta
palvelutarpeesta ei aina vastaa työntekijän näkemystä. Rönkkö näkee
asian niin, että tullessaan mukaan ryhmätoimintaan asiakkaalla on jo
olemassa halu muutokselle. Sosiaalisessa kuntoutuksessa käytyjen
yksilökeskustelujen, ohjauksen sekä vertaistuen avulla halu muutokseen
voi kasvaa, mikä parhaimmillaan johtaa asiakkaan koetun elämänlaadun
paranemiseen.
Kun menetetty luottamus ihmisiin vähitellen ryhmätoiminnassa palautuu, voi myös epäluottamus viranomaisia kohtaan vähentyä. ViaDian tekemä kannatteleva työ yhteiskunnasta syrjään jääneiden kanssa on erityisen tärkeää silloin, kun asiakkaan kyky sitoutua viranomaisten kanssa työskentelyyn on heikko. Sosiaalinen kuntoutus voi kasvattaa asiakkaan muutosmotivaatiota ja halukkuutta ottaa vastaan myös muita palveluja.
Ulkoinen linkkiViaDia Pirkanmaa ry
Osallisuutta vahvistava kuntouttava työtoiminta ja sosiaalinen kuntoutus
Ulkoinen linkkiSTM: Sosiaalinen kuntoutus
Ulkoinen linkkiSosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301
Tämän tekstin on kirjoittanut:
Leena Hautakangas, sosiaaliohjaaja, Osku-tiimi
Kirjoittaja Aikuisten oikeesti -blogin kirjoittajat