Siirry sisältöön

Poikkeukselliset olosuhteet

Julkaistu 1.4.2020 17.15
Koulut on suljettu, opiskelut ja työt siirretty mahdollisimman paljon etätöiksi. Kauppaan saa mennä vain yksin ja silläkin on käytävä pikaisesti, jos on pakko. On vältettävä kaikkia ylimääräisiä kontakteja muiden ihmisten kanssa. Hyvästi normaali elämä, opiskelu- ja työyhteisöt, ystävien ja sukulaisten tapaamiset, harrastukset, kahviloissa, museoissa ja elokuvissa käynti.
Sadepisaroita haavan lehdellä.
 

Elämme tällä hetkellä poikkeuksellisia aikoja, tilanteessa johon emme kukaan ole osanneet varautua etukäteen. Tilannepäivitykset koronaviruksen leviämisen, oireiden sekä poikkeustoimien suhteen tavoittavat meidät eri kanavien kautta päivittäin. Tietotulvaa on vaikea välttää, vaikka haluaisikin.

Tilanteeseen liittyy paljon epätietoisuutta ja epävarmuutta, pelkoa omasta tai läheisten sairastumisesta. Koronan vuoksi monelta ovat työt kokonaan loppuneet tai on jatkuva huoli töiden säilymisestä. Tilanteen taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista on vaikea pidemmälle tulevaisuuteen ennustaa. Vaikka oma työ ja toimeentulo olisikin turvattu, ongelmia saattaa aiheuttaa sosiaalinen eristäytyminen ja sen tuoma yksinäisyys. Ongelmat perheessä ja parisuhteessa voivat kärjistyä mm. pelkojen, huolen sekä epätietoisuuden vuoksi. Erityisesti lapset tarvitsevat tukea tässä tilanteessa, jossa normaali arki koulun, ystävien ja harrastusten suhteen on radikaalisti muuttunut.

Tilanteen ennakoimattomuus, epätietoisuus siitä, kauanko tilanne kestää ja miten se etenee lisää ahdistusta. Pelko ja ahdistus ovat normaaleja reaktiota poikkeukselliseen tilanteeseen. Reaktioiden taso vaihtelee, samoin se mikä vaikutus sillä on meidän toimintaamme. Tunteille on annettava tilaa, on pyrittävä ymmärtämään niitä. Poikkeuksellinen tilanne vaatii sopeutumista ja mielen joustavuutta - kykyä sietää vastoinkäymisiä ja vaikeitakin tunteita, mutta ylläpitää silti toiveikkuutta.

Kannattaa pitää kiinni rutiineista

Kriisipsykologien mukaan tässä tilanteessa kannattaa tarkkailla omaa huolitasoaan. Arkirutiineista kiinni pitäminen, säännöllinen ruokailu ja mielekäs tekeminen tukevat fyysistä ja psyykkistä jaksamista. Yhteydenpito toisiin ihmisiin esim. soittamalla tai viestittelemällä on tärkeää, samoin se, että voi puhua omista tunteistaan tai peloistaan, mutta myös aivan arkisista asioista.

Konkreettinen tekeminen, ulkoilu, liikunta, siivoaminen, kirjoittaminen tai musiikin kuuntelu voivat helpottaa oloa. Muista myös suositusten mukainen varautuminen ja konkreettinen toiminta – turvalliset välit toisiin ulkonaliikkujiin, kokoontumisten välttäminen, sairaana kotiin jääminen sekä käsien pesu saippualla.

Apua on saatavilla

Jos huolet ja ahdistus käyvät ylivoimaiseksi, eikä enää koe pärjäävänsä niiden kanssa yksin, on apua saatavilla. Näissä tilanteessa kannattaa olla matalalla kynnyksellä yhteydessä kriisitukea tarjoaviin tahoihin. Keskustelutuen lisäksi tarjolla on runsaasti stressin ja ahdistuksen hallinnassa auttavia omahoito-ohjelmia.

Käytännön asioihin saa apua ja ohjausta soittamalla esimerkiksi sosiaalipalvelujen neuvontaan . Mielenterveys- ja päihdepalveluja on hyvin tarjolla ja apua voi hakea esimerkiksi Ensiohjaus Ension kautta, jonne saa hyvin yhteyden arkisin puhelimella.

Mielenterveys ja päihdepalveluissa avohoito jatkuu. Hoitoa toteutetaan nyt pääsääntöisesti etäkontaktein, mutta vastaanotolle voi sovitusti tulla, jos ei ole tartuntataudin oireita ja huomioi hyvät hygieniaohjeet.

Kaikki uudet lähetteet käsitellään ja kiireellistä hoitoa vaativiin potilaisiin ollaan yhteydessä joko puhelimitse tai ajanvarauskutsulla. Akuuttiin hoidontarpeeseen vastataan edelleen normaalisti, samoin Ensiohjaus Ensio palvelee normaalisti.

Tekstin kirjoittaja työskentelee Tampereen mielenterveys- ja päihdepalveluissa:
Kehittäjätyöntekijä
Minna Jokiniemi
sähköposti [email protected]

Kirjoittaja Mielen liikettä -blogin kirjoittajat