Siirry sisältöön Siirry suoraan hakuun

Onnitteluja Taidekaarelle

Julkaistu 16.5.2017 8.34
Olen ilolla ja ylpeydellä seurannut TAITEn kasvua ja kehitystä! Aikoinaan, kun Kalliokosken Marjaanan kanssa lähdimme TAITEa synnyttämään, niin meillä kummallakin oli vahva tunne siitä, että tässä on "hittituotteen" ainekset.

Marjaana lapsien kanssa TAITEn museokierroksella Kain Tapperin näyttelyssä Sara Hildénin taidemuseossa v. 2001.

Ajatus siitä, että lapset ja nuoret eivät saa tarpeeksi laadukasta kulttuurikasvatusta ja opettajat ja päiväkodin henkilökunta eivät ehdi perehtyä Tampereen laadukkaaseen kulttuuritarjontaan olivat yhtenä suurena kimmokkeena TAITEn synnyssä.

Tämän lisäksi halusimme tyhjille museosaleille lisää kävijöitä, kulttuurialan työntekijöille verkostoitumista, oman osaamisen hyödyntämistä ja esiin tuomista, yhteisten tamperelaisten lasten ja nuorten hyväksi.

Kaikkein suurimpana asiana ja kauniina visiona oli se, että halusimme TAITEn toiminnan olevan osana lasten ja nuorten luontaista kasvua. Ei siis elitistä ja maksullista, vaan toiminnan tulisi olla ilmaista, jokaiselle lapselle mahdollista.

Suuri ja tärkeä ajatus jo heti alkuunsa oli, että TAITEn toiminnan tulisi olla laadukasta. Jo pelkästään TAITEn nimen kuuluessa, ihmisille tulisi muodostua helpottunut mielikuva siitä, että nimenä TAITE on laadukkaan ja korkealuokkaisen kulttuurikasvatuksen takuu. Ihmisille tulisi tulla voimakas mielikuva TAITEsta; tuo on varmasti laadukasta ja korkeluokkaista! Tuonne minä haluan! Tuonne minä haluan lapseni viedä!

Tiesimme taiteen ja kulttuurin parantavista vaikutuksista ja yhteistyö jo heti TAITEn alussa Koivikkopuiston koulun kanssa oli luonnollinen osa TAITEn toimintaa. Toiminta tulee siis olla ytimeltään taidetta kunnioittavaa, mutta jokaiselle kohderyhmälleen helposti muunnettavissa, juuri heidän tarpeisiinsa soveltuvaa.

Tuolloin jo toiminnan alkuvaiheessa oli hiljaisena unelmana ja visiona se, että TAITEn toiminta voisi joskus olla osana lasten perusopetuksen suunnitelmaa. Tämä takaisi toiminnan jatkuvuuden. Toiminnan tulisi heti alkuunsa olla vakavasti otetettua kulttuurikasvatusta.

Meihin suunnatun alun "tytöttelyn" ja "kerhotoiminnan" sivuutimme heti alkuunsa ja tavoite oli saada tälle toiminnalle laadukas ja arvostettu maine, siksi tein siitä oman pro gradu-työni. Tiesin, että jos TAITEn toimintaan saamme jonkun yliopiston leiman, niin toiminta otettaisiin vakavasti.

Minä en koskaan edes hurjissa unelmissanikaan osannut kuvitella sitä, kuinka TAITE jonain päivänä voisi olla näin laajaa toimintaa, näin laajalle eri kohderyhmille levinnyttä ja oikeasti kirjattuna niin monen vuosiluokan opetussuunnitelmaan. Tai niin, että TAITE voisi työllistää joskus niin monta ihmistä.

Suuri kiitos tästä kaikesta kuuluu teille, jotka olette TAITEn työskentelyssä olleet mukana, kehittäneet sitä eteenpäin rakkaudella, intohimolla, ammattitaidolla ja rohkeilla visioilla. Ilman sitä, TAITE olisi sitä, mitä se nyt on. Olen todella ylpeä teistä kaikista ja kaikesta siitä, mitä olette tehneet TAITEssa jo nyt ja mitä tulevaisuudessa tulette tekemään!

Marjaana Herlevi
TAITEn toinen äiti

Kirjoittaja Taidekaaren vierailevat kirjoittajat