Siirry sisältöön

Piloteista on otettu opiksi: hulevesien luontoperustaista hallintaa kehitetään ympäri Tamperetta

Julkaistu 2.5.2019 10.21
Suomi on harvaan asuttu verrattuna moneen maailman maahan, mutta täälläkin on painetta tehdä kasvavista kaupunkikeskustoista entistä tiiviimpiä. Ilmastonmuutoksen odotetaan nostavan lämpötiloja ja lisäävän sademääriä erityisesti talvisin. Monet kaupunkipuromme ja järvemme kärsivät heikkolaatuisten hulevesien aiheuttamasta ravinne- ja kiintoainekuormituksesta. Ulosteperäisten bakteerien ajoittain korkeat määrät haittaavat veden käyttöä esim. palstaviljelmien kastelussa. Tilanne ei ilmastonmuutoksen ja tiivistyvän kaupungin myötä tule helpottumaan. Tampere onkin käärinyt hihat ja UnaLab-hankkeessa testattuja puhdistusratkaisuja monistetaan nyt alueille, joissa veden laadun ja määrän kanssa on todettu ongelmia. Myös ulkomailta saatuja hyviä kokemuksia sovelletaan.
 

UnaLab-hanke toteutti Hiedanrantaan uudenlaisen biosuodattimen vanhan sellukaatopaikan ravinteikkaiden valumavesien puhdistukseen. Kaatopaikkavedet ohjataan biohiiltä, turvetta ja kevytsoraa sisältävän suodattimen läpi ja niistä saadaan poistettua tehokkaasti typpeä, fosforia ja kiintoainetta. Ratkaisu on osoittautunut toimivaksi myös talvioloissa. Alhaiset lämpötilat kun yleensä hidastavat biologisia puhdistusmekanismeja esimerkiksi kunnallisilla jätevedenpuhdistamoilla. Biosuodattimen heikkoudeksi on todettu kapasiteetin riittävyys keväällä, kun lumet sulavat. Toisessa tutkimushankkeessa (StormFilter) taas on todettu hiekkasuodattimen olevan usein tehokkaampi kuin jalostetumpia materiaaleja (biohiili, kevytsora) sisältävän rakenteen.

Biosuodatinratkaisuja monistetaan jatkossa eri puolille kaupunkia ja Hiedanrannan kokemuksista sekö muista tutkimuksista otetaan oppia. Tänä vuonna biosuodattimet rakennetaan Hervannan hulevesien käsittelyyn Ruskoon sekä Nekalaan käsittelemään Nekalan teollisuusalueen, Viinikan ratapihan sekä Lempääläntien hulevedet. Hervannan hulevesien heikko laatu on vuosien varrella haitannut Houkanojan veden käyttöä kasteluvetenä. Nekalan alueelta ja ratapihalta tulevat ajoittain öljy- ja glykolipitoiset hulevedet kuormittavat puolestaan Vihiojaa. Ongelmiin löytyy kuitenkin ratkaisuja luonnon omiin puhdistusprosesseihin perustuvista järjestelmistä.

Niemenrantaan rakenteilla olevalle uudelle asuinalueelle toteutetaan katupuurakenne "Tukholman mallin" mukaan. Hulevedet ohjataan hulevesiviemärin sijasta ajoradan ja jalkakäytävän väliin istutettaville katupuille, joiden kasvualustassa käytetään vettä, ravinteita sekä epäpuhtauksia sitovaa biohiiltä. Ratkaisun avulla saadaan vähennettyä hulevesien määrää ja puut saavat vettä ja ravinteita. Samalla saadaan parannettua hulevesien laatua. Näin toteutetaan hulevesiohjelman tavoitetta hulevesien käsitellystä syntypaikallaan.

Maailmalla on jo jonkin aikaa tehty putkitettujen uomien avaamisia ja uomia palautetaan mutkittelemaan luontaisen kaltaisesti. Esimerkiksi Eindhovenissa Hollannissa kaupungin läpi virtaavan joen uoma on levennetty luonnollisen kaltaiseksi purkamalla joen rakennetut reunat. Vesi saa tulva-aikana nousta tulvatasangolle, joka toimii vesilintujen pesimäalueena ja ekologisena yhteytenä kaupungin keskustassa. Eindhovenissa on myös meneillään putkitetun uoman avaaminen puistoalueelle virkistäväksi vesielementiksi. Linköpingin Vallastadenissa puro on kunnostettu keitaaksi asutusalueen keskelle siten, että asukkaat pääsevät virkistäytymään puron varrelle ja samalla turvataan ekologinen yhteys. Myös kotimaassa mm. Helsingissä ja Vantaalla on tehty onnistuneita purokunnostuksia, joiden avulla on saatu tuettua taimenen lisääntymistä ja lisättyä yhteisöllisyyttä.

Tampereellakin on nyt suunnitteilla kunnostustoimia Vihiojalle Koivistonkylään. Tavoitteena on tehdä suoristetusta ja vesieliöiden kannalta yksipuolisesta uomasta luonnonmukaisen kaltaisesti mutkitteleva ja luonnon monimuotoisuutta lisäävä. Tähän yhteyteen suunnitellaan myös kevätkutuisten kalojen lisääntymisaluetta. Uomaan on mm. tarkoitus kasvillisuuden ja kivien avulla tarkoitus rakentaa suojapaikkoja kaloille sekä mahdollisesti erillinen kutulammikko. Keskeisenä suunnittelua ohjaavana tekijänä on uoman virkistyskäyttöarvon lisääminen. Uoman varteen on tarkoitus tehdä polkuja ja purosta on tarkoitus tehdä maisemallisesti kaunis, kuitenkin riittävän "villi" eläimiä varten.

UnaLab-hankkeessa on saatu hyvää kokemusta paitsi asiantuntijoiden, myös paikallisten asukkaiden osallistamisesta kaupungin luontoperustaisten järjestelmien kehitykseen. Näitä kokemuksia sovelletaan nyt Tohloppijärven läheisyyteen rakennettavan hulevesijärjestelmän suunnittelussa. Suunnitteluun ja uusien innovaatioiden testaukseen kutsutaan mukaan lähialueiden asukkaat.

Tampereella tehty ja tehtävä määrätietoinen hulevesien luontoperustainen hallintatyö on huomattu EU:n suunnalla ja muuallakin maailmassa. Vuoreksen hulevesijärjestelmä on nostettu esimerkiksi hybridistä hulevesijärjestelmästä EU-tason käsikirjaan ja Tamperetta on pyydetty mukaan uuteen luontoperustaisten järjestelmien kehityshankkeeseen edelläkävijäkaupungiksi. Jos hankehakemus menee läpi, tehdään hankkeessa yhteistyötä Euroopan ja Latinalaisen Amerikan kanssa. Tampere on siis matkalla globaaliksi edelläkävijäksi hulevesien luontoperustaisessa hallinnassa!

Kirjoittaja Unalab-projektin asiantuntijat